Keväällä maailman sekoittanut koronavirus on vaikuttanut suuresti myös talouteen ja kulttuurikenttään. Miten pandemia on vaikuttanut kuvittajiin?

Teokset, tila, tuotanto, talous ja tiedotus – siinä ovat viisi kuvitusnäyttelyn tärkeää osa-aluetta. Kuraattori Veera Pekkinen kertoo omat vinkkinsä onnistuneen näyttelyn luomiseen.

Kuvittaja ja kulttuurituotannon opiskelija Ronja Hautamäki kysyi opinnäytetyössään kuvittajilta, mitä he ajattelevat henkilöbrändäyksestä. Mitä henkilöbrändäys oikeastaan tarkoittaa ja mitä hyötyä siitä on?

Avustajasopimuksia allekirjoittaessa kannattaa olla tarkka. Yhä useampi mediatalo vaatii sopimuksissaan kaikki taloudelliset tekijänoikeudet kuvittajien heille tekemiin töihin.

Kuvittaja-lehden päätoimittaja Henna Hietamäki harmittelee laatukuvitusten vähäisyyttä kotimaisissa lehdissä. “Lähiaikoina ammattikuvittajien keskuudessa on ihmetelty monia suurimpien medioiden kuvavalintoja. Kuvien kanssa tehdyt oikaisut ja säästöt eivät jää huomaamatta. Ne vaikuttavat myös jokaisen lukijan kokemukseen siitä, onko media laadukas ja houkutteleva.”

Apurahoja myöntävät tahot viestittävät, että kuvittajat voisivat hakea rohkeammin pitkiä apurahoja omaehtoiseen työskentelyyn ja taiteellisiin kokeiluihin. Kuvitukselle korvamerkittyjen rahamäärien tulisi kuitenkin myös kasvaa.

Kuvittajien jäsenkysely paljasti, kuinka heikolla tolalla kuvittajien sosiaaliturva on. Kysyimme poliitikoilta, miten he  vahvistaisivat luovan alan itsensä työllistäjien tukiverkkoja.

Voiko kuvituksella muuttaa maailmaa? Yhteiskunnalliset huolenaiheet heijastuvat myös kuvituksiin ja kuvittajan työhön.

Kuvittaja-lehti toteutti tutkimuksen kuvitustöiden palkkioista. Kysyimme kuvittajilta, millaisen korvauksen he tyypillisesti saavat eri projekteista. Entä mikä olisi heidän mielestään kohtuullinen palkkio? Vastaako saatu korvaus käytettyä työaikaa ja kuvituksen arvoa?

Nettimyynti on mahdollistanut omien kuvitusten tuotteistamisen aivan uudella tavalla. Kolme kuvittajaa kertoo, miten kuvitusten pohjalta voi rakentua menestyksekäs bisnes.

Moni muistaa lapsuudestaan kirjojen kuvituksia, jotka ovat tulleet painajaisiin ja kauhistuttavat vielä aikuisenakin. Pelottavien satujen avulla voimakkaita tunteita voi kohdata turvallisessa kontekstissa.

Suosituksi noussut livekuvitus tuo eloa konferensseihin. Samalla se auttaa jäsentämään ja muistamaan tietoa. Myös livekuvitusta simuloiville piirrosvideoille on nyt tilausta.

Katutaide on saapunut rysäyksellä Suomeen. Kuka päättää, millaisia teoksia ja tekijöitä valitaan julkisiin tiloihin?

Informatiivinen kuvittaminen vaatii kuvittajalta halua oppia uutta ja rohkeutta kysyä loputtomasti kysymyksiä.

Suomalaisten kuvittajien tekemiä töitä on löytynyt kopioituina niin Kiinasta kuin Venäjältä.

Kuvittajista suurin osa työllistää itse itsensä. Asema tuo luovan vapauden lisäksi myös huolia taloudellisesta pärjäämisestä. Viisi kuvittajaa paljastaa salanimellä, millä tolalla heidän raha-asiansa ovat.

Joukkorahoitus on hieno mahdollisuus aktiivisille kuvittajille, jotka ovat kykeneväisiä itsensä markkinointiin. Kukaan ei anna rahaa, jos sitä ei itse pyydä.