Aino-Maija Metsola ilahtuu aina, kun aiemmat työt nousevat uudelleen esiin, koska se on merkki kestävästä suunnittelusta. Kuvia tehdessä hän pyrkii rentouteen ja intuitiivisuuteen, luonnon väreilyn ja rytmin tavoittamiseen.
Puolasta Suomeen muuttanut Adam Korpak kuvitti 31 vuotta Helsingin Sanomien mielipidepalstaa teoksilla, jotka valaisivat tekstien ytimen ja tarjosivat katsojilleen ajateltavaa.
Anja Reponen jätti tietokoneen, koska haluaa työskennellä niin sanotusti kädet savessa. Käsin tehdyille kuville löytyy kysyntää myös digiajassa.
Aliina Kauranne on Vuoden kuvittaja 2020. Kisan musta hevonen teki raatiin vaikutuksen eri medioita yhdistävillä teoksillaan ja humoristisella design-elämän kritiikillään.
Kati Närhen verkkonäyttely Galleria Kuvituksessa perustuu aikuisten kuvakirjaan, jossa pienen kylän asukkaiden elämä saa surrealistisia sävyjä.
Milena Huhdan rakkaus fantasiaan, animeen, gootti-estetiikkaan ja fetissikulttuuriin luovat raikkaan keitoksen, jossa kehollisuutta kuvataan tuoreella ja tabuja murtavalla tavalla.
Sanna Mander tekee kuvituksia kansainvälisiin lehtiin, mainoksiin, kirjankansiin ja pakkauksiin, mutta hänen suurin intohimonsa on lastenkulttuuri ja sen elävöittäminen.
Tapasimme julistetaiteen suurmiehen Erik Bruunin Suomenlinnassa. Bruun edustaa mainoskuvituksen kultakautta, jonka pelkistetty mutta ilmeikäs tyyli viehättää edelleen. 93-vuotias mestari on malttanut lopettaa työnteon vasta tänä vuonna.
Ohto Oinaanpää elättää itsensä tekemällä rakennusvisualisointeja. Poikkeuksellisen 3D-velhon omissa kuvituksissa arkkitehtuuri yltää psykedeelisiin sfääreihin.
Riikka Sormunen aloitti kansainvälisen kuvitusuransa jo nuorena. Lähiaikoina hän on keskittynyt yhä enemmän taiteelliseen työskentelyyn.
Camilla Mickwitzin (1937–1989) lähes psykedeelisen hersyvä tyyli tunnetaan suosittujen kuvakirjojen lisäksi Pikku Kakkosen animaatioista. Mickwitzin tuotannossa aikuiset edustavat usein sääntöyhteiskuntaa, kun taas lapset esiintyvät ennakkoluulottomina ongelmien ratkaisijoina.
Linda Linkon abstraktit kuvitukset ovat hurmanneet niin palkintoraadit kuin kansainväliset asiakkaatkin. Linko arvostaa kuvissa epätäydellisyyttä. Rennon otteen kautta välittyy inhimillisyys.
Ville Savimaa aloitti kuvitusuransa nopealla nousukiidolla. Nyt hän jakaa aikansa kaupallisten asiakkaiden ja oman taiteellisen työskentelynsä kesken.
Riemukkaista hahmoistaan tunnettu Markus Majaluoma on kuvittanut lastenkirjoja jo lähes kolmekymmentä vuotta.
Synnyinmaassaan lähes tuntematon Riikka Laakso rikastuttaa Saksan lehdistöä iloisen värikkäillä ja humoristisilla kuvituksillaan.
Terhi Ekebom tunnetaan luonnonläheisistä ja herkistä kuvituksista, jotka pursuavat pieniä yksityiskotia ja sarjakuvista, joissa on syvyyttä ja tunneälyä. Pienten yksityiskohtien loihtimisen lisäksi hän on oppinut projekteissaan suurten kokonaisuuksien hallintaa.
Et ole ehkä kuullut Janne Iivosesta. Helsinkiläissyntyinen kuvittaja on kuitenkin todennäköisesti yksi Suomen kansainvälisesti menestyneimmistä nykykuvittajista.
Kuvitustaiteen vuoden 2017 valtionpalkinnon saanut Jenni Tuominen tunnetaan muun muassa Marimekon kuoseista. Viime vuosina hän on perehtynyt myös keramiikkaan.
Pauliina Mäkelän kuvituksissa suloinen kauneus yhdistyy usein häiritseviin, rujoihin elementteihin. Hän on omimmillaan tehdessään kuvituksia, joissa on ristiriitoja ja syvyyttä. Tämä rajaa pois myös asiakkaita.
Matti Pikkujämsä on nostanut muotokuvamaalauksen uudestaan trendikkääksi. Hänen työmenetelmänsä ovat kuin tuulahdus menneestä maailmasta – mutta silti raikkaita.
Janine Rewell luo ikonisia kuvituksia, joissa oleellinen on tiivistetty puhtaisiin linjoihin. Nyt kuvitukset ovat levinneet uusiin ulottuvuuksiin.
Englannista Suomeen kotiutunut Robin Ellis eli Sac Magique ihastuttaa kuvitustensa ronskilla huumorilla.
Suomalaisen kuvituksen nuoreen kärkeen kuuluva Eero Lampinen luo raikasta pop-kuvastoa, jolla on sielu.
