Kaikki tekijät kuuluvat kanteen

Normaalisti sekä kirjailijan että kuvittajan nimet ovat kirjan kannessa tasa-arvoisina. Poikkeuksia kuitenkin löytyy ja joskus tekijän näkyvyydestä neuvotellaan rajustikin kulissien takana.
Teksti: Sari Airola, kuvittaja ja Kuvittajat ry:n puheenjohtaja
Kirjoitusaika: 13.2.2018

Kirjan kannen suunnittelu on monen kuvittajan ominta osaamisalaa. Kansi markkinoi kirjaa parhaiten, vaikka ostopaikkojen ja kirjojen muodot ovat muuttuneet ja monipuolistuneet. Kannen perusteella ostetaan kirjoja – tai jätetään ostamatta.

Kuitenkin edelleen törmää kysymykseen, kenen nimi on kirjan kannessa. Siinä tulisi näkyä kirjan nimi, tekijän tai tekijöiden nimet sekä kustantaja, eikö niin? Helppo juttu.

Kaikesta huolimatta tekijyydestä ja kanteen painetusta nimestä voi joutua taistelemaan. 

Kuvittaja on merkittävä osa kuvakirjaa

Kuvakirjassa teksti ja kuvat kertovat tarinan puoliksi ja yhdessä. Ilman toista ei ole toistakaan.
Normaalisti sekä kirjailijan että kuvittajan nimet ovat kannessa tasa-arvoisina. Poikkeuksia kuitenkin löytyy ja joskus tekijän näkyvyydestä neuvotellaan rajustikin kulissien takana.

Kuvittajan nimi saattaa ”unohtua” kannesta tai se on yllättäen laitettu vasta sisäsivulle. Kuvittajan nimi on usein myös pienemmällä tai alempana kuin kirjailija.

En ole koskaan kuullut, että kuvittaja ei antaisi laittaa kirjailijan nimeä kanteen, mutta useita sellaisia tapauksia on, ettei kirjailija halua kuvittajan nimeä kanteen. Astrid Lindgrenin Peppi-kirjojen kuvittajan Ingrid Vang Nymanin tapaus on tunnettu: vain Lindgren pääsi kanteen. Samanlaisia tapauksia on valitettavasti edelleen.

Kuvakirjaa tekevä kuvittaja puurtaa työpöytänsä ääressä vähintään kolme kuukautta. Vähäsanaisen kuvakirjan teksti sen sijaan voi kirjailijalta syntyä nopeastikin ja jopa muiden töiden lomassa. Tekstin haudutteluun voi toki kulua runsaastikin aikaa.

Usein kirjaa myydään juuri kuvilla, teksti luetaan myöhemmin rauhassa. Molemmilla tekijöillä on tärkeä rooli kirjan vastaanottamisessa ja sisällössä.

Kuvitetuissa romaaneissa tilanne on hieman erilainen kuin kuvakirjoissa, sillä niissä kuvitetaan vain osia tarinasta. Näissä kuvituskuvat eivät tuota kuvakertomusta. Kuvitetuissa romaaneissa kirjailijan nimi onkin yleensä selkeämmin esillä, kuvittajan nimi vaatimattomammin. Molemmat kuuluvat kuitenkin kanteen.
Osassa romaaneja on vain pieni määrä kuvia. Silloin sovitaan tekijöiden ja kustantajan kanssa, mihin kuvittajan nimi laitetaan: kanteen, nimiösivulle vai takakanteen. Yleensä näistä sovitaan etukäteen ja reilusti.

Tunnustusta ei pitäisi joutua vaatimaan

Kuvittajien etuja ajavan yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana olen huolissani siitä, kuinka huterat ja vaihtelevat käytännöt kuvittajien nimen esilletuomisessa ovat. Kuvittajan nimestä neuvottelemaan joutuminen ihmetyttää etenkin teoksissa, joissa kuvitus ja teksti näkyvät samanarvoisina. Suuritöisen kuvakirjan kohdalla on äärimmäisen tärkeää, että työn tekeminen tunnustetaan. Suurimmassa osassa kirjoja tämä onneksi toteutuu, mutta vielä on tapauksia, joissa näkyvyydestä täytyy neuvotella pitkään.

Kuvittajat ry:n puolesta toivon, että kaikkia kirjojen tekijöitä arvostetaan,  eikä esimerkiksi vain myyntilukuja ja kuuluisuutta. Annetaan tekijöille heille kuuluva paikka. Aina.

 

Kuvitus Sari Airola.
Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInEmail to someone