Kuvittajat Moskovassa

Kuvittaja Aunis Ahonen esitteli Moskovassa Suomen kuvituskenttää ja Kuvittajat ry:n toimintaa.
Teksti: Aunis Ahonen
Kirjoitusaika: 9.2.2018
Kirjoja kuvituksin -näyttelyn juliste katukuvassa.

Kuvittajat ry kutsuttiin luennoimaan moskovalaiseen Kovcheg-galleriaan. Julkinen näyttelytila Kovcheg (suom. Arkki) järjestää kurssi- ja näyttelytoimintaa sekä erilaisia kulttuuritapahtumia Timirjazevskin alueella Moskovassa. Tammikuun aikana Kovchegissa oli meneillään kuvitusnäyttely Книжки с картинками (Kirjoja kuvituskuvin), jossa oli esillä kuvitustaidetta 50-luvun Neuvostoliitosta tähän päivään. Näyttelyssä oli esillä lastenkirjakuvituksia ja nykykuvituksen eri muotoja, kuten taiteilijakirjoja.

Galleriassa järjestetyssä keskustelutilaisuudessa kutsuvieraina olivat lisäkseni näyttelyssä esillä olleet taiteilijat Jekaterina Efimova ja Mihail Pogarsky. Avasin tilaisuuden presentaatiolla, jossa esittelin Kuvittajat ry:n toimintaa ja suomalaista kuvitustaidetta. Kerroin kuvittajan työskentelystä ja erilaisista mahdollisuuksista Suomessa.

Kirjailija ja kuvataiteilija Mihail Pogarsky kertoi kuvittamisen vapaudesta taiteilijakirjan tekijänä ja pohti sen eroavan yleisesti kuvittajan roolista. Kuvataiteilija Jekaterina Efimova avasi kuvitusnäyttelyiden kuratointiin liittyviä ajatuksia, ja oli kiinnostunut suomalaisten kuvitusnäyttelyiden nykymuodoista.

 

Viktor Golle, 2016

 

Aunis Ahonen luentotilaisuudessa (vas.).

Suomalaista kuvitustaidetta kohtaan vaikuttaa Venäjällä olevan valtavasti uteliaisuutta. Yleisö tiedusteli vilkkaasti kuvittajan työskentelystä Suomessa ja keskustelussa nousi useita kulttuurisia näkökulmia esiin. Tilaisuuden päätteeksi paikalla olleet nuoret kuvittajan alut esittelivät paneelikeskustelijoille portfolioitaan ja tiedustelivat arvioita töistään.

Traditionaalinen venäläinen satukirjojen kuvitus on satumaisen kiehtovaa. Kävijät olivat tuoneet näyttelyyn omia kirjojaan ja aarreaitasta löytyi inspiroivia julkaisuja. Jäin kuitenkin hieman nälkäiseksi venäläisen nykykuvituksen suhteen. Olisi antoisaa nähdä tulevaisuudessa sitä monimuotoisemmin.

Kaupungilla tarkastelin kuvittajaa kiinnostavia yksityiskohtia, kuten julisteita ja hupaisia hahmoja. Dekoratiivisen ja folkloristisen taiteen museo oli inspiroiva kohde tutkivalle kuvittajalle. Kiehtovat hahmot venäläisessä folkloressa, nykytaiteen kentän haasteet, paikallinen estetiikka esimerkiksi katumainonnassa, hahmosuunnittelussa ja dekoraatioissa kiinnittivät erityisesti huomioni.

 

Satu Tulilinnusta, kuvittanut Ivan Bilibin, 1899.

 

 

Satu kananpojasta, kuvittanut H. Tsarushin, 1989.

 

Ukrainalainen kansansatu Tulilintu ja susi, 1971, kuvittaja tuntematon. Monista Neuvostoliitossa editoiduista satukirjoista jäivät taiteilijan tiedot pois.
Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInEmail to someone