Toiminnanjohtajalta: Monistuvat mielikuvitusmaailmat

Kuvittaja elää ehkä haaveiden, mielikuvituksen ja tarinoiden maailmoissa. Mutta niin elävät hänen faninsa ja asiakkaansakin! Koko Suomi, ja no, maailma. Suomi elää luovuudesta, julistaa myös tänään julkaistava C-dayn kampanja. 

Teksti: Asta Boman-Björkell Kuvitus: Susanna Virtanen
Kirjoitusaika: 7.5.2021

Ideoiden ja tarinoiden maailmassa

Rembrandt, Jopo ja Fafa’sin falafel on eri juttu kuin maalaus, polkupyörä ja kikhernepyörykkä. Näitä mielikuvia, aineetonta arvoa, haluamme hankkimiltamme teoksilta ja tuotteilta ja niiden tekijä- ja valmistajabrändeiltä. Samanhenkinen ero on siinä, jos tuottaa kuvitustyön kertakorvauksella tai luo kuvituksen, jonka voi myydä kymmenelle eri markkina-alueelle eri lyhyin aikarajauksin aina uudestaan ja uudestaan. On syytä kääntää katsetta ja keskustelua luovan alan rapautuvista tuntihinnoista IPR (immaterial property rights)- ja käyttöoikeuspohjaisiin ansaintamalleihin.

Kuvittaja on mukana luomassa tuotteen, pakkauksen tai yritysbrändin tarinaa ja näiden brändien arvo nousee kuvittajien ja luovien tekijöiden käsissä. Slackin, WeTransferin ja Headspacen kuvitukset erottavat ne kilpailijoista. Unikkocollege, Klaus Haapaniemen sisustustyynyt ja Herra Hakkaraisen xylitolpastillit houkuttelevat enemmän kuin kuvituksettomat versiot. Kuvituksen myötä noussutta arvoa lienee mahdotonta numeroilla todistaa mutta lisäarvon tulisi näkyä myös tilillä.

Yksinyrittäjällä resurssit ovat rajalliset, joten on ansaintamahdollisuuksia tulee pohtia luovasti: Voisiko pakkauskuvittajan tai kuosisuunnittelijan hinnoittelulogiikka perustua tuotteiden myynnin lisääntymiseen, ehkä hybridimalliin? Voisiko arvoperusteinen (value-based) hinnoittelu yleistyä? Ehkä erillinen portfolio lisensoinnille avoimista kuvituksista ja kuoseista voisi tuoda lisäansaintaa ilman lisätyötä?

 

Näkökulmanmuutos auttaa yksinyrittäjää toimimaan isommin

Skaalautuva, aineettomaan arvonluontiin perustuva talous, on paitsi kansallinen niin myös yksilön etu ja timanttinen mahdollisuus tehdä rakkaasta kuvitustyöstä täysipäiväistä ja taloudellisesti kannattavaa. Parhaimmillaan työajan ja ansainnan välinen näkökulmanmuutos mahdollistaa vapauden toteuttaa omia intohimoprojekteja ja valita toimeksiantonsa.

Entä kansainvälistyminen tästä näkökulmasta? Yksinyrittäjälle on puolimahdotonta kansainvälistyä hoitamalla itse myyntiä, markkinointia, valmistusta, varastointia ja logistiikkaa. Kansainvälisille vesille voi sen sijaan päästä kustannustehokkaasti lisensoimalla eli ”vuokraamalla” oman brändin, kuvituksen tai printin paikalliselle lisenssikumppanille. Kunhan brändi ja tyyli ovat puhuttelevia voi yksinyrittäjä löytää suurenkin lisenssikumppanin. 

Uusien maantieteellisten markkinoiden haltuunoton lisäksi pitää varmaan seuraavaksi miettiä uusien todellisuudentasojen haltuunottoa. Mielikuvituksen ja tarinoiden maailmoihin on nimittäin teknologian kehityksen myötä ilmestynyt uusia kerrostumia: virtuaalinen ja lisätty todellisuus marssivat arkeemme. Lisätyllä todellisuudella tarkoitetaan sitä, että tietokonegrafiikalla tuotetut virtuaalikuvat ja -esineet liitetään osaksi oikeaa maailmaa; jossain vaiheessa ehkä jopa suoraan näköhermoon. Pokemonit ovat jo lenkkikavereitamme ja tuskin kestää kauaa, että muutkin kuvitukselliset hahmot ja elementit saapuvat luontevaksi osaksi arkisia toimintaympäristöjämme. Tarinamaailman kuvituksilla on todella mahdollisuus herätä eloon ja vallata maailma!

 

Herää jo luovuuden aineettomaan arvoon, Suomi!

C-day:n kampanja muistuttaa, että luova työ tuo Suomeen vuosittain noin 8 miljardin euron lisäksi iloa, hyvinvointia ja uusia ideoita. Lisäksi se on globaalisti tunnistettu kasvuala, jota robottikaan ei korvaa. Silti Suomessa luovilta aloilta leikataan tulevaisuudessa jopa kymmeniä miljoonia euroja. Leikataan, vaikka kannattaisi investoida. 

Paitsi luovien alojen ja yksittäisten kuvittajien yritystoiminnan myös Suomen koronanjälkeisen talouskasvun tulevaisuus on kiinni aineettomien oikeuksien hyödyntämisestä. IPR-intensiivisen teollisuuden osuus on jo 45% prosenttia Suomen ja koko EU:n taloudesta. Muutos elinkeinorakenteessa on merkittävä ja huomionarvoinen eikä sitä kannata ohittaa vain perinteisten teollisuudenalojen uutta paluuta edelleen haikaillen.

Hallitusohjelmassa aihetta liippaa moni valmistelussa oleva strategia ja tiekartta: yrittäjyysstrategia ja yrittäjyyden tiekartta, IPR-strategia ja jo julkaistu luovan talouden tiekartta. Näiden kaikkien tulisi osaltaan huomioida luovien alojen ja immateriaalioikeuksien merkitys. Toivottavasti Creative Business Finland ja muut luovan alan yrittäjyyttä tukevat linjaukset eivät jää koronatukien jalkoihin juuri kun kehittämisrahoitusta ja -tukipalveluita eniten tarvittaisiin. Rahoitusinstrumenttien on oltava riittäviä ja ennakoitavia sekä luovan talouden rahoituksen osalta että vapaan taiteen nyt veikkausvoittovarajärjestelmän uudelleenorganisoinnin myötä. Panostukset maksavat itsensä skaalautuen takaisin sekä kulttuurisena että taloudellisena arvona.

Arkisto

2021
Toukokuu

Harjoittelijan kesäterveiset

Toiminnanjohtajalta: Monistuvat mielikuvitusmaailmat

Huhtikuu

Usein kysyttyjä kysymyksiä projektiapurahasta

Puheenjohtajalta: Poistetaan esteitä, yhdessä

Helmikuu

Kuvitusaiheinen podcast-lista

Työ joka ei ole työtä

2020
Joulukuu

Tekemisen meininkiä verkkokurssilla

Marraskuu

Kuvittajien verkkokaupat

Elokuu

Emmi Jormalaisen kuvitus voitti Mikkelin kuvitustriennalen

Toukokuu

Apurahan ylistys: neuvoja hakijalle

Apila Pepita Ateenan residenssissä

Kannanotto: Kuosikuvituksen hinnoittelu

Huhtikuu

Puheenjohtajan puheenvuoro: Kuvitus poikkeusoloissa

Helmikuu

Virpi Talvitie Rooman residenssissä

2019
Marraskuu

Miten Kuvittajat ry syntyi?

Kuvittaja-klubi Tampere vieraili Tommi Musturin työhuoneella

Terveisiä Baskimaasta: Irudika-kuvitusfestivaalit Bilbaossa

Syyskuu

Ilmastolakko 2019: Kuvittajat osana muutosta

Kesäkuu

Kuvitusseminaari Sophie harjoittelijan näkövinkkelistä

Kuvajournalismista ja sananvapaudesta

Huhtikuu

Harjoittelijamme Oskarin pääsiäisterveiset

Helmikuu

Kapteenin tervehdys

2018
Joulukuu

Terveisiä Lontoon kuvitusmessuilta

Nicole harjoittelijan kiitokset

Moottoriurheilua kuvittamassa

Marraskuu

Visuaalinen materiaali ja tekijänoikeudet – konferenssi Tukholmassa

Kuvittajat ry:n kannanotto Turun kaupungin toriaitakilpailuun

Tampereen kuvittaja-klubi: Matti Kota

Työharjoittelijan syysterveiset

Syyskuu

Yara Kono Kuvittajat ry:n vieraana lokakuussa

Alkusyksyn hulinaa Galleria Kuvituksessa

Kesäkuu

Yhdistys, eettisyys ja kuvitustaide

Dark love: Kuvittaja Ateenan residenssissä

Toukokuu

Kuvittaja-Klubi Tampere vieraili Daniel Stollen luona

Kuvittaja-klubi Helsinki kokoaa kuvittajat piirtämään yhdessä

Yhteisöllisyys on parasta mitä yhteisö voi antaa!

Huhtikuu

Kuvittajat Bolognan lastenkirjamessuilla

Maaliskuu

Saluti da Roma

Animaatioita ja robotiikkaa – eli kuulumisia työharjoittelusta

Kodeista kuutioon – Ajatuksia kuvitustaiteen galleriasta

Helmikuu

Kaikki tekijät kuuluvat kanteen

Työharjoittelussa Kuvittajat ry:ssä

Kuvittajat Moskovassa

2017
Lokakuu

Kuvittaja Kirjamessuilla

Kuvitusfestivaalit Barcelonassa

Isidron mestarikurssin tunnelmia

Kansainvälinen kuvittajajärjestötapaaminen Oslossa

Syyskuu

Kuvittaja-klubi ensimmäistä kertaa Oulussa

Elokuu

Tunnelmia uuden Muumimuseon avajaiskonsertista

Aleksander Lindeberg – 100 vuotta

Kesäkuu

Ateena – Kuvitettu kaupunki

Sano se kukkasin Lahdessa

Virkistysretki Tallinnaan

Share: