Sinnikkyyttä, rohkeutta ja keksintöjä

Arvioitavana Peloton peltohiiri, Elämäni pohjalla ja Isona minusta tulee insinööri.

Teksti: Päivi Heikkilä-Halttunen
Kirjoitusaika: 1.12.2020

Pienikin on rohkea

Meri & Aleksi Korpela: Peloton peltohiiri: Kaksintaistelu (Otava 2020)

Tunnetaitoja työstäviä kuvakirjoja ilmestyy nyt valtavasti. Aleksi ja Meri Korpelan Peloton peltohiiri -kuvakirjasarja ammentaa eläimiä inhimillistävän brittiläisen eläinsadun perinteestä. Tarinamaailman osalta vertailukohdiksi tarjoutuvat Kenneth Grahamen Kaislikossa suhisee sekä kuvituksen osalta erityisesti Beatrix Potterin ja Jill Barklemin tuotanto.

Aleksi Korpela on valmistunut kuvataiteilijaksi Turun taideakatemiasta ja tehnyt töitä muotoilijana myös puolisonsa Merin kanssa. Kuvakirjasarjan visuaalisen suunnittelun he ovat tehneet yhdessä. Aleksi Korpelan guassitekniikka hivelee silmää hienonhienoissa yksityiskohdissa. Kuvissa on usein vahva kolmiulotteisuuden tuntu: katsoja pääsee solahtamaan kuvan sisälle. Erityisen taitonsa Korpela osoittaa mustavalkoisissa tussikuvituksissa, jotka toimivat mainiona kontrastina koko sivun tapahtumantäyteisille kuville. Niiden äärellä toivoo, että hän saisi uudelleen kuvitettavaksi jonkin kotimaisen eläinaiheisen satuklassikon. PHH

Sinnikäs salamanteri

Linda Bondestam: Elämäni pohjalla. Yksinäisen aksolotlin tarina, suom. Maarit Halmesarka (Teos 2020)


 

Linda Bondestam on kehitellyt itselleen aivan erityisen bondestamilaisen väri- ja muoto-opin. Kliseytymisen vaara on olemassa, mutta hänellä on ollut onni saada – tai mahdollisuus valita – työpöydälleen hyvin erityyppisiä ja kuvakirjatarjonnan valtavirtaa haastavia työtilauksia.

Bondestam kuvitti ruotsalaisen Ulf Starkin viimeisiä kuvakirjoja, ja tällä omalla kuvakirjallaan hän on myös ehdolla Ruotsin arvostetuimman lastenkirjapalkinnon, August-prisetin, saajaksi.

Tarina uhanalaisesta aksolotista onnistuu karttamaan angstin ja opettavaisuuden, vaikka siinä sivutaankin ilmastonmuutosta sekä luonnon monimuotoisuuden ja eliölajien vähenemistä. Bondestam rinnastaa siekailematta muinaisen historian ja populaarikulttuurin kuvaston eikä karta tummiakaan väripintoja. Raivoavan jättiläisaallon aukeama on erittäin vaikuttava ja sinnikkään aksolotlin sopeutumiskyky ja elämänhalu tuo tarinaan lastenkirjalle ominaista toiveikkuutta. PHH

Tietoa ilman ähkyä

Shini Somara, Catherine Coe & Nadja Sarell: Minusta tulee insinööri (An Engineer Like Me). Suom. Terhi Leskinen (Mäkelä 2020)

Suomalaisten kuvittajien työtilaukset ulkomailta ovat yleistyneet. Nadja Sarell sai tilauksen brittiläisestä kuvakirjasarjasta hänen amerikkalaisen kuvitusagentuurinsa kautta, ja nyttemmin jo puolet hänen kuvitustilauksistaan tulee Iso-Britanniasta tai Yhdysvalloista.

Uuden sarjan avausosassa tiedonjanoinen Sara-tyttö pommittaa insinöörimummiaan kysymyksillä erilaisten ilmiöiden, laitteiden ja tekniikan toiminnoista. Tietokuvakirjaa voi lukea sekä perinteisenä kuvakirjana että tietokirjana.

Moni lasten tietokirja sortuu nykyisin visuaaliseen kuvatulvaan, joka uuvuttaa lukijan ja kuvan katsojan. Faktaa ja fiktiota yhdistävän lasten tietokuvakirjan kuvitus on haasteista suurimpia, koska tavoitteena on kiinnostavan ja havainnollisen kuvituksen avulla tuoda esille myös tutkimustietoa ja teknisiä yksityiskohtia. Taustatyön määrää voi vain varovaisesti arvailla.

Nadja Sarell on ottanut haasteen vastaan, ja lopputulos on poikkeuksellisen tasapainoinen, jopa harmoninen. Sarellin erityisenä valttina ovat eloisat, mutta silti riittävän yksinkertaiset hahmot ja selkeät havainnekuvat. PHH

Lisää artikkeleita

Share: