Sac Magique – Taikaa kassissa

Englannista Suomeen kotiutunut Robin Ellis eli Sac Magique ihastuttaa kuvitustensa ronskilla huumorilla.

Teksti: Henna Hietamäki
Kirjoitusaika: 29.12.2016

Persikanväriseen samettipuseroon pukeutunut englantilaismies istuu kahvilassa Helsingin Kalliossa. Hän on Robin Ellis, joka tunnetaan myös taiteilijanimellä Sac Magique. Sac Magique puolestaan tunnetaan vinon humoristisista kuvituksistaan, joissa rennot viivat ja muodot yhdistyvät erilaisiin painotekstuureihin ja raikkaisiin väreihin. Sac Magiquen omaperäistä tyyliä on nähty muun muassa H&M:n ja Niken tuotteissa, lukuisten kansainvälisten lehtien sivuilla sekä Hartwallin ja Nokian kampanjoissa.

Sac Magique, eli Robin hörppää cappucinoaan ja selittää, että hän tottui käyttämään erilaisia taiteilijanimiä tehdessään nuorempana konemusiikkia. Ehkä siksi pseudonyymin taakse kätkeytyminen tuntui luontevalta myös kuvitusuraa aloittaessa. Puhutellaan nyt kuitenkin Robinia, miestä Sac Magiquen takana. Miten hän on päätynyt kuvittajaksi Suomeen?

Robin kasvoi Britannian etelärannikolla sijaitsevassa Eastbournen kaupungissa. Robin haaveili nuorena urasta taidemaalarina, mutta toiveet murskaantuivat taidelukiossa.

”Ohjaajat eivät arvostaneet tyyliäni ja olivat sitä mieltä, ettei minusta ole oikeaksi taiteilijaksi. En tietenkään tiennyt silloin mitään kuvittamisesta tai graafisesta suunnittelusta, joten yksinkertaisesti luovutin asian suhteen”, Robin kertoo.

Taiteilijaksi ryhtymisen sijaa Robin meni yliopistoon opiskelemaan televisiotutkimusta. Valmistumisen jälkeen hän päätyi työskentelemään pieneen tuotantoyhtiöön, jossa hän teki videoeditointia ja kaikenlaista muuta sekalaista televisiotyötä monen vuoden ajan. Sitten seurasi käänne, joka toisi Robinin lopulta nykyiseen kotimaahansa.

Tarina on se tavallinen: Robin tapasi suomalaisen naisen, joka opiskeli Englannissa animaatiota. Lontoossa vietettyjen vuosien jälkeen pariskunta muutti vuodeksi Berliiniin ”vetelehtimään”, jonka jälkeen matka jatkui vuonna 2004 Suomeen, kun naisystävä sai töitä animaatioyrityksestä – joka sijaitsi Rovaniemellä.

”Asuminen Rovaniemellä Lontoon ja Berliinin jälkeen oli melkoinen tulikaste Suomeen”, Robin muistelee.

”Saavuimme Lappiin lokakuussa, enkä ollut mitenkään varautunut siihen kylmyyteen. Yksi hyvä puoli Rovaniemellä vietetyssä vuodessa on se, että sen jälkeen Helsinki tuntui uskomattoman elävältä ja jännittävältä asuinpaikalta”, Robin naureskelee.

Naisystävän tehdessä töitä Lapissa Robin käytti aikansa Suomen kielen opiskeluun ja tulevaisuutensa pohtimiseen. Intohimo kuvien tekemiseen nosti taas päätään. Robin pohti pyrkimistä Lapin yliopistoon opiskelemaan graafista suunnittelua, mutta suunnitelma jäi toteuttamatta pariskunnan päätettyä muuttaa Rovaniemeltä Helsinkiin.

Helsingissä Robin opetti englantia eri yritysten työntekijöille. Yksi asiakasyrityksistä oli Sanoma Magazines. Siellä Robin vihjasi AD Penni Osipowille, että olisi kiinnostunut kuvitustyöstä. Penni piti Robinin tyylistä ja päätti tilata tältä kuvituksia uudistaessaan Kaksplus-lehden ulkoasua vuonna 2008.

”Sain yhtäkkiä tehtäväkseni viidestä viiteentoista kuvitusta kuukaudessa. Sain lopettaa opetustyöni ja muutuin hetkessä täyspäiväiseksi kuvittajaksi.”

Nyt Robin on viettänyt Suomessa jo 12 vuotta. Hän asuu Herttoniemessä puolisonsa ja kahden lapsen kanssa. Tytär on 5-vuotias ja poika täyttää talvella vuoden.

”He ovat suurin syy siihen, että pidän nykyään yllä hyvin kurinalaista työtahtia. Olen työhuoneella joka arkipäivä yhdeksästä viiteen”, Robin kertoo.

Työhuone sijaitsee Koskelassa raitiovaunuvarikon yhteydessä. Raitiovaunukuskeille alun perin rakennetut huoneistot ovat muutettu toimistoiksi. Robin jakaa huoneen valokuvaajan kanssa, joka ei ole kovin paljoa paikalla.

”Nautin omasta rauhasta ja minun on helpompi keskittyä omissa oloissani. Jos olisi varaa, tekisin mielelläni töitä aivan yksinkin”, Robin kertoo.

Robin on työskennellyt aiemmin hektisissä, monen ihmisen studioissa ja kokenut sen yleisesti ottaen enemmän häiriöksi kuin hyödyksi, vaikka onkin ollut mukavaa tutustua hauskoihin tyyppeihin.

”Mitään varsinaista synergiaa ja yhteistyöprojekteja tapahtuu kuitenkin hyvin harvoin”, Robin kertoo.

Ennen lasten saantia Robin työskenteli 10–12 tuntia joka päivä.

”Ei minun olisi ollut pakko, mutta halusin. Kuten moni muukin luovan alan ihminen, minä elän tehdäkseni tätä työtä.”

Nykyään hän yrittää olla tekemättä töitä toimistoaikojen ulkopuolella ja keskittyä kuvittamisen lisäksi myös vapaa-aikaan.

”Voin iltaisin korkeintaan vähän luonnostella, mutta esimerkiksi tablettiin en koske. Muuten yöunet jäävät väliin.”

Työskentely on parasta jättää studioon myös siksi, että Robin tarvitsee runsaasti tilaa. Monelle nykykuvittajalle riittää luonnoslehtiö, tietokone ja piirtotabletti, mutta Robin tarvitsee paljon tilaa maalaamiselle. Sac Magiquen tyyliin kun kuuluu olennaisesti kynäruiskulla eli retussiruiskulla maalaaminen.

”Tutustuin tekniikkaan kuvittaja Rami Niemen kautta, joka on hyvä ystäväni. Hän oli hankkinut laitteen, mutta ei kuitenkaan päätynyt käyttämään sitä, sillä hänen työskentelynsä on hyvin digitaalista. Ihastuin ruiskuun ja suostuttelin Ramin myymään sen minulle, kun hän muutti Ruotsiin.”

Kynäruiskussa kompressori-laatikko puhaltaa ilmaa letkuun, johon asetetaan haluttu väri. Ruiskusta suihkuavan värin määrää annostellaan ilmavirran voimakkuudella. Tuloksena on liukuvaa värisumua. Robin on ollut aiemminkin kiinnostunut työläämmistä ja vaikeasti hallittavista menetelmistä. Hän on esimerkiksi painanut pintoja vaahtomuovista leikattujen palojen avulla. Painamisen voimakkuutta vaihtelemalla pystyy luomaan kotitekoista 3D-vaikutelmaa.

”Saan eniten nautintoa käsin tekemisestä, vaikka menetelmäni ovatkin melko työläitä”, Robin kertoo.

Robin kuitenkin piirtää mielellään myös piirtotabletilla. Koneella työskennellessä viivojen luonne muuttuu hänen mielestään toisenlaiseksi kuin käsin. Liike on erilainen ja on nopeampaa saada aikaan esimerkiksi vahvaa, paksua jälkeä.

”Ei tarvitse ottaa esiin valtavaa paperia ja paksuja tusseja”, Robin toteaa. Kuvankäsittelyllä on myös suuri rooli Sac Magiquen kuvituksissa. Robin pitää myös seripainamisesta ja tulevaisuudessa hän haluaisi suunnitella kuoseja kankaisiin.

”Olen huomannut, että asiakkaat tilaavat yleensä vain niitä asioita, joita he jo näkevät portfoliossa. Täytyy osoittaa hyvin selkeästi, mitä kaikkea pystyy tekemään.En esimerkiksi saanut ennen juuri koskaan tehtäväkseni henkilökuvia, mutta tilauksia alkoi tulla, kun laitoin omia henkilökuvatöitäni esille. Jos siis haluaa suunnitella kankaita, kannattaa tehdä kuoseja ensin omaehtoisesti”, Robin toteaa.

Robin tekee tällä hetkellä eniten kuvituksia ulkomaisille lehdille. Parhaillaan tekeillä on esimerkiksi kuvituksia ruotsalaiselle asiakaslehtiä tekevälle yritykselle. Asiakkaina ovat aiemmin olleet muun muassa Elle Italia, englantilainen musiikkilehti Rough Trade sekä tekniikka- ja designlehti Wired. Tänä vuonna Robin on tehnyt kuvituksia mainoskampanjoihin amerikkalaiselle T-Mobile-puhelinoperaattorille ja Ruotsin ST1-huoltoasemille.

”ST1 oli hauska asiakas. Ruotsalaisille on ollut erityisen mukavaa tehdä töitä. He tuntuvat olevan suomalaisia asiakkaita avarakatseisimpia ja rohkeampia tilauksissaan. Sain hyvin vapaat kädet. Joitain asioita he pyysivät minua siivoamaan pois, mutta sain bensamainokseen kuitenkin mukaan esimerkiksi alastoman miehen”, Robin myhäilee.

Suomessa töiden saaminen on Robinin mielestä hankalaa. Kenttä on pieni, eikä verkostoituminen johda täällä Robinin mielestä kovin pitkälle.

”Henkilökohtaiset suhteet ovat tärkeitä tällä alalla. AD:t ja mainostoimistot tilaavat paljon kuvituksia tutuiltaan. Britanniassa uran kehityksestä ja ihmisten tuntemisesta olisi selvästi enemmän hyötyä.”

Suomi on pieni maa, jossa kasvun mahdollisuudet ovat melko rajalliset. Kuvituksia ei myöskään käytetä tällä hetkellä Suomessa niin paljon, kuin moni toivoisi. Mediatalot karsivat taloudelliseen tilanteeseensa vedoten kaikesta ja laatukuvitukset ovat yksi säästölistalle joutunut osio.

”Mondoon teen säännöllisesti kuvituksia. Siitä nautin kovasti. Myös Imagea kuvitan silloin tällöin.”

Robin kertoo, alkuvuosi oli kiireinen, mutta juuri nyt työrintamalla on hiljaista.

”Yleensä töitä ilmaantuu taas runsaasti ennen joulua, mikä ei tietenkään ole se mukavin aikaolla kiireinen, mutta sellaista se on. Olisi hienoa sanoa, että töiden jatkuvuudessa olisi ollut jotain kehitystä, mutta tuntuu, että tilanne pysyy vuodesta toiseen samana. Toisinaan on paljon hyviä asiakkaita, toisinaan ei juuri lainkaan.”

Sac Magiqueta on edustanut kaksi ruotsalaista ja yksi ranskalainen agentuuri. Molemmat ruotsalaiset olivat pieniä yrityksiä, jotka ovat nyt lopettaneet toimintansa henkilökohtaisista syistä.

”Ranskan agentuurista ei ollut itselleni mitään hyötyä. Kahden vuoden aikana ei tullut yhtäkään tilausta. Ennen suostuin ilolla kaikkiin edustustarjouksiin, mutta olen oppinut, että aina agentuureista ei ole mitään iloa.”

Suomen Agent Pekkaan Robin on ollut hyvin tyytyväinen. Heidän porukkaansa kuulumisesta saa olla ylpeä ja agentuurin kautta on tullut asiakkaita, joita ei olisi itse osannut kuvitellakaan. Asiakkaat kääntyvät yleensä Robinin puoleen, kun he haluavat jotain hauskaa ja erilaista. Ronski huumori on Sac Magiquen tavaramerkki.

”Vahvuuksiani ovat myös omalaatuiset hahmot ja värien käyttö”, Robin pohtii.

Hän ei halua kuitenkaan analysoida ja luokitella omaa tyyliään liikaa.

”Yritän pitää kuvittamiseni mahdollisimman vapaana ja luonnollisena. Jos yritän miettiä liikaa, mitä asiakas odottaa minulta, työskentelystä ei tule yhtään mitään. Täytyy luottaa omaan visioon.”

Share Buttons

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInEmail to someone

Lisää artikkeleita

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInEmail to someone