Hattu kourassa

Joukkorahoitus on hieno mahdollisuus aktiivisille kuvittajille, jotka ovat kykeneväisiä itsensä markkinointiin. Kukaan ei anna rahaa, jos sitä ei itse pyydä.

Teksti: Sara Kärpänen Kuvitus: Ilona Partanen
Kirjoitusaika: 5.4.2016

 

5 240 euroa lyhytanimaation toteuttamiseen, 7 321 euroa pelialaa käsittelevään sarjakuvakirjaan ja 5 488 euroa kahden kuvakirjan painatukseen. Nämä ovat summia, joita suomalaiset kulttuurihankkeet ovat keränneet Mesenaatti.me-joukkorahoituspalvelun kautta.

Mesenaatti.me on vuonna 2012 perustettu Suomen suurin yhteisörahoituspalvelu. Sen avulla kuka tahansa yksityishenkilö, yritys tai organisaatio voi julkistaa hankkeensa ja hakea sille rahoitusta. Kuka tahansa voi myös rahoittaa verkkosivulla julkaistuja projekteja.

Joukkorahoitus (engl. crowdfunding) kuulostaa kiinnostavalta, raikkaalta ja helpolta tavalta saada starttiraha omalle hankkeelle.

”Kiinnostavaa ja uutta kyllä, mutta kampanjan toteuttaminen vaatii myös kovaa työtä”, kertoo Mesenaatti.me-palvelusta rahoituksen saanut graafikko ja kuvittaja Jenni Erkintalo. Kuvittajat Erkintalo ja Réka Király hakivat Mesenaatin kautta tukea pienkustantamo Etana Editionsin kahden ensimmäisen lasten kuvakirjan Yksi vielä ja Värejä meressä painatuskustannuksiin.

Urakka alkoi teaser-videon tekemisellä sekä Facebook- ja verkkosivujen perustamisella. Tiedotteita lähetettiin valtakunnallisiin lehtitaloihin ja viidakkorumpu pärisi kuumana. Tehokas markkinointi tuotti aloittelevalle pienkustantamolle nopeasti näkyvyyttä.

Kuuden viikon työrupeaman jälkeen kasassa oli 5 488 euroa ja useita julkaistuja lehtiartikkeleita. Esikoiskirjat pääsivät painoon.

Projektista on nyt vierähtänyt vuosi ja Etana Editions porskuttaa hyvin. Ensimmäiset painoerät kirjoista ovat myyty loppuun.

Erkintalon mukaan onnistuneessa joukkorahoituskampanjassa tärkeintä on selkeä tuote ja hyvä markkinointi. Omaa tuotetta täytyy osata myydä ja pystyä perustelemaan miksi hanketta kannattaisi tukea.

”Päätimme heti alusta asti, että projekti viedään onnistuneesti läpi. Markkinoinnista tulee hankalaa, jos ei itse usko omaan projektiin. Omia henkseleitä on pakko paukuttaa jatkuvasti”, Erkintalo kuvailee prosessia.

Toinen joukkorahoitettu kuvakirjaprojekti on Mirri Creativen kustantama ja Katri Tapolan kuvittama Pelätin ja Rastas – Puheenvuoro rauhan puolesta.

Pakolaiskriisiin reagoiva lastenkirja keräsi juuri ennen joulua 1600 euroa kustannuskuluihin. Mesenaatin joukkorahoituskampanjan avulla kirja saatiin nopealla aikataululla joulumarkkinoille. Mirri Creativen toimitusjohtaja Laura Rautkallio-Salmisella ei ollut aiempaa kokemusta joukkorahoituksesta, mutta hän koki, että rauhasta ja sodasta kertova kirja oli sopiva hanke tarkoitukseen.

”Pakolaiskymykset olivat esillä ja moni pohti ääneen mitä voisi tehdä. Kirjaa pyritään nyt jalkauttamaan myös kouluihin.”

Monet Mesenaatin joukkorahoituskampanjan projektit rahoitetaan joukkorahoitussumman lisäksi apurahoilla tai omalla tuella. Etana Editions sai hankkeeelle tukea myös Grafialta ja Pelätin ja Rastas -kirja Rauhankasvatusinstituutilta.

Joukkorahoituskampanjan avulla kuvittajalla säilyy itsemääräämisoikeus projektista. Kirjan voi saada ulos itse juuri sen näköisenä, kuin sen haluaa.

Mesenaatin perustaja Pauliina Seppälä toivoisi, että eri kulttuurialan osaajat olisivat itse valppaampia hakemaan hankkeelle rahaa.

”Sen sijaan, että taiteilija odottaa kotona apurahanpäätöstä ja seuraavaa apurahakautta, tukea voi myös lähteä hankkimaan aktiivisesti itse”, Seppälä toteaa.

Oma palkkio on mahdollista sisällyttää budjettiarvioon, mutta se on harvinaisempaa. Jenni Erkintalon mukaan joukkorahoitus ei ole keino rikastua, vaan kattaa projektin kustannuseriä järkevästi. Mitä selkeämpi budjetti on, sitä todennäköisemmin tukijoiden kukkaronnyörit voivat heltyä. Arvion kanssa täytyy olla myös realistinen.

Mesenaattin mukaan suositeltava kampanja-aika on kolmesta kuuteen viikkoon. Mesenaatin joukkorahoitus on tiukasti vastikkeellista ja toimii samoin periaattein, kuin esimerkiksi verkkokauppatoiminta. Mesenaateille, eli kampanjan tukijoille, lähetetään kampanjan loputtua vastike, joka annetusta rahasummasta on sovittu. Saaduista tuloista täytyy maksaa myös arvonlisävero.

Mesenaatti on ainoa suomalainen joukkorahoituspalvelu, mutta suomalaiset voivat hakea rahoitusta myös kansainvälisistä crowdfunding-sivustoilta. Joukkorahoituksessa on nähty myös suomalainen sankaritarina: koodari Linda Liukas keräsi Kickstarter-joukkorahoituspalvelun avulla yli 89 000 euroa Hello Ruby -kirjalle, jossa opetetaan ohjelmoinnin perusteita lapsille. Alustava tavoite, 10 000 dollarin eli 7 300 euron raja täyttyi kahdessa päivässä.

Joidenkin kansainvälisten rahoituspalveluiden periaatteet toimivat hieman eri tavalla. Toisin kuin esimerkiksi GoFundMe, Mesenaatin raha on tarkoitettu tiede- tai taideprojektiin, ei esimerkiksi syöpää sairastavan lapsen sairaalakustannuksiin. Rahaa ei voi myöskään hakea yleisesti omaan taiteellisen työskentelyyn, vaanprojektissa tulee olla alku ja loppu.

Kansainväliset joukkorahoituspalvelut Kickstarter, IndieGoGo ja GoFundMe ovat keskenään hyvin erilaisia. Jokaisen palvelun sääntöihin kannattaa tutustua etukäteen. Esimerkiksi Kickstarterissa vastikkeena täytyy olla projektin lopputuote, kun taas IndieGogon sopii mikä tahansa vastike. Jos pää on aivan pyörällä, mistä kannattaisi aloittaa, on Seppälän vinkki selkeä:

”Suomesta kannattaa hakea rahaa suomalaisille projekteilla, ja kansainvälisille markkinoille tähtääviin hankkeisiin ulkomailta.”

Laura Rautkallio-Salminen Mirri Creativesista suosittelee kuvittajia hakemaan rohkeasti joukkorahoitusta.

”Tämä on matalan kynnyksen juttu ja mukaan lähteminen on helppoa. Mutta hyvän kampanjan pyörittäminen on vaalityötä”, Rautkallio-Salminen toteaa.

 

 

Share Buttons

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInEmail to someone

Lisää artikkeleita

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInEmail to someone