Koulun penkillä

Suomessa ei ole mahdollista valmistua kuvittajaksi. Aallossa muutaman vuoden toiminut kuvituksen sivuaine lakkautettiin, mutta Lahdessa kuvituksen opetusta sen sijaan lisätään. Mihin kuvituskoulutusta tarvitaan?

Teksti: Henna Hietamäki Kuvitus: Susanna Virtanen.
Kirjoitusaika: 1.12.2020
Kuvassa ylävasemmalta: Meria Palin, Sari Airola, Penni Osipow, Anna Sailamaa, Juliana Hyrri, Laura Valojärvi.

Lähes kukaan suomalainen kuvittaja ei ole valmistunut kuvittajaksi. Tämä johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, että Suomessa ei ole mahdollista opiskella kuvitusta pääaineena.

Kuvituksen sijaan suomalaiset ammattikuvittajat ovat opiskelleet kaikenlaista muuta. Suuri osa on opiskellut graafista suunnittelua, jonka opintoihin osalla on sisältynyt myös jokunen yksittäinen kuvituskurssi. Toiset ovat opiskelleet kuvataidekasvatusta, vaatesuunnittelua, muotoilua, kuvataidetta, kuka mitäkin, ja kehittänyt kuvittajan ammattitaitojaan itsenäisesti. Kuvittajiksi ollaan rämmitty sivupolkuja, oman tahdon ja kekseliäisyyden voimin.

Keväällä 2016 alussa Suomen kuvituskoulutuksen historiassa tapahtui suuri käänne. Tuolloin Aalto-yliopistossa alkoi ensimmäistä kertaa kuvituksen sivuaine. Sivuaine oli vain lyhyt, 15 opintopisteen kokoinen, mutta askel oli kotimaisen kuvituskoulutuksen näkökulmasta iso.

Kuvituksen sivuainekokonaisuuden suunnitteli Aallon median laitokselle kuvittaja Laura Valojärvi, joka oli vuodesta 2011 lähtien opettanut Aallossa luovien alojen ammatillisia käytäntöjä: miten esimerkiksi haetaan apurahoja ja selvitään pienyrittäjinä.

 

Valojärven suunnittelema kuvituksen sivuaine koostui kolmesta eri moduulista, joita kutsuttiin kuvitusstudioiksi. Ensimmäisen nimi oli Kieli, kuva ja teksti.

“Kurssilla keskityttiin kuvan ja sanan vuoropuheluun ja kehitettiin narratiivista ymmärrystä ja omaa ilmaisuvarmuutta”, Valojärvi avaa.

Toisella kurssilla, Hahmoja ja illuusioita, syvennyttiin hahmosuunnittelun periaatteisiin ja tutkittiin erilaisia tapoja visualisoida mielikuvia. Kolmas kurssi, Sarjallinen kuva, esitteli visuaalisen dramaturgian perusteita.

“Tavoitteenani on ollut kuvituksen sisällöllisen syvyyden lisääminen. Kuvittajan tehtävä on ratkaista visuaalisesti ongelmia, ja koulutuksessa tätä taitoa voidaan hioa”, Valojärvi toteaa.

Valojärven mielestä kuvituskoulutuksessa olisi tärkeää keskittyä juuri ajattelun kehittämiseen.

“Jos keskitytään vain tekniikkaan, voi koulusta muodostua tiettyjä maneereita toistava kuvittajageneraattori”, Valojärvi toteaa.

Suomen kuvituskoulutuksen puutetta onkin useaan otteeseen kiitelty siitä, että ainakaan meille ei ole muodostunut erityisiä koulukuntia, joissa oppilaat imitoisivat opettajiensa määrääminä tiettyjä tyylejä.

Ajattelun syventämisen ja oman visuaalisen äänen löytämisen lisäksi Valojärvi pitää kuvituskoulutuksen tärkeänä tehtävänä ammatillisen itsevarmuuden kehittämisen: että kuvittajat uskaltaisivat toteuttaa myös toimeksiannoissa omia ideoitaan ja toteuttaa kuvituksen täyttä potentiaalia.

 

Aluksi kuvituksen sivuainetta opettivat Laura Valojärvi ja Sari Airola. Vuonna 2018 Valojärvi muutti perheineen Kööpenhaminaan ja vastuu kokonaisuudesta siirtyi Airolalle. Opettajina toimivat vuosien varrella myös Terhi Ekebom ja Penni Osipow – kunnes sivuaine lakkautettiin syksyllä 2019 kandiohjelman uudistuksen yhteydessä.

Visuaalisen viestinnän muotoilun ohjelmalle oli ongelmallista, että heidän budjetistaan maksetun sivuainekokonaisuuden opiskelijoista niin suuri osa tuli muilta laitoksilta.

“Graafisen suunnittelun opiskelijoita oli yllättävän vähän, vain noin kolmasosa. Eri aloilta tulevien opiskelijoiden kesken syntyi hedelmällisiä keskusteluita, mutta lähtötasojen erilaisuus tuotti myös haasteita”, Sari Airola kertoo.

Airola toteaa, että Aallossa rummutetaan paljon taiteidenvälisyyttä, mutta ongelmat kustannusten jakamisessa laitosten välillä voivat kuitenkin estää tällaisen toiminnan. Kuvituskoulutuksen rahoitus yleisemmin voi olla myös hankalaa perustella valtiollisella tasolla, sillä alan työllisyysnäkymät eivät ole taloudellisessa mielessä erityisen loistokkaat.

 

Juliana Hyrri suoritti kuvituksen sivuaineen Aallossa vuonna 2017.

“Hirveä juttu, että kuvituksen sivuaine on nyt lakkautettu! Kuvituskoulusta on Suomessa tarjolla hyvin vähän ja se keskittyy erilaisiin opistoihin. Tieto jää ripotelluksi ja taso vaihtelee”, Hyrri toteaa.

Visuaalisen viestinnän muotoilun ohjelmasta maisteriksi tänä vuonna valmistunut Hyrri teki Aallossa myös sarjakuvan sivuaineen. Hänen esikoissarjakuvakirjansa Satakieli joka ei laulanut (Suuri Kurpitsa 2019) poiki tänä vuonna Kritiikin kannukset -palkinnon. Monipuolisesti sarjakuvan, kuvataiteen ja kuvituksen parissa työskentelevän Hyrrin ensimmäinen oma lasten kuvakirja on työn alla.

“Hyppäsin kuvituksen sivuaineeseen puhtaasta kiinnostuksesta, aiempaa kuvitustaustaa minulla ei oikeastaan ollut. Voisi sanoa, että innostuin tosissani kuvituksesta nimenomaan sivuaineen myötä”, Hyrri kertoo.

Häntä opettivat kuvittajana pitkän uran tehnyt Airola ja AD-taustainen Osipow.

“Kombinaatio oli erityisen hyvä, sillä tällä tavoin omaan työskentelyyn sai näkökulmia kahdesta eri vinkkelistä. Inspiroiduin myös valtavasti muiden opiskelijoiden nerokkaista ideoista, kädenjäljestä ja kunnianhimosta”, Hyrri kertoo.

Kokonaisuuden parasta antia olivat Hyrrin mielestä lukuisat vierailut kustantamoissa ja agentuureissa sekä eri kuvitustaiteilijoihin tutustuminen.

“Katson nykyään kuvituksia eri tavalla kuin ennen, tarkemmin.”

Aallon kuvituksen sivuaineen suunnitellut Laura Valojärvi on sittemmin palannut perheineen Kööpenhaminasta Helsinkiin ja tekee Aallossa väitöskirjaa luovista prosesseista ja hyvinvoinnista kuvittajan työssä. Hän myös opettaa median laitoksella viiden opintopisteen Illustration Studio -kurssia.

“Kuvitusopetus on mennyt hyvin tiiviiksi, eikä siinä paljoa ehditä tekemään. Kuvitusta sivutaan onneksi monessa muussa kokonaisuudessa”, Valojärvi toteaa.

“Mielestäni on melko samantekevää, mitä kurssien nimet ovat, kunhan opiskelijoille annetaan valmiuksia välittää kuvilla ideoita”, Valojärvi jatkaa.

Visuaalisen viestinnän muotoilun kandiopintojen vastaava lehtori Penni Osipow kertoo, että kuva ja kuvitus ovat mukana esimerkiksi ensimmäisen vuoden “Väline: Kuva”-, “Väline: Liike”- ja “Väline: Julkaisu”-kursseilla.

“Toisena opintovuonna kuvittaminen kulkee mukana luontevasti erilaisissa suunnitteluprojekteissa. Kolmantena vuonna opiskelijat opiskelevat sivuainetta, vapaasti valittavia opintoja ja tekevät kandityönsä. Kuvituspainotteisia opinnäytetöitä ja omaehtoisia kuvitusprojekteja tehdään paljon”, Osipow kertoo.

Osa tekee kansainvälisen sivuaineen opiskelijavaihdossa, jolloin on mahdollisuus valita myös kuvitukseen liittyviä opintoja.

Euroopassa kuvitusta pääaineena opettavia, arvostettuja korkeakouluja ovat esimerkiksi Design Akademie Saksassa, Willem de Koonig Hollannissa ja Istituto Europeo di Design Italiassa. Englannissa kuvitusta voi opiskella pääaineena lukuisissa korkeakouluissa, joista maineikkaimpien joukkoon kuuluu Cambridge School of Art. Cambridgeen suuntasi myös suomalainen kuvittaja Meria Palin, joka suoritti oppilaitoksessa sekä kuvituksen kandidaatin- että maisterintutkinnon.

 

Meria Palin valmistui Cambridgessa kuvituksen kandidaatiksi 2012, asui välissä Suomessa ja palasi Britanniaan 2017 tekemään maisterintutkinnon.

“Aloitin opinnot nollasta ja lopetin kuvakirjalla. Olen päässyt alalle, jossa haluan toimia ja vaikuttaa. Ulkomaan opinnot ovat olleet tärkeä polku itseni löytämisessä”, Palin kertoo.

Palin on kuvittanut tänä vuonna kaksi kirjaa, oman sanattoman kuvakirjansa Taikapuikot (Etana Editions 2020) ja Tuula Korolaisen kirjoittaman Sara ja kadonneet sateet (Karisto 2020). Palin on myös ohjannut piirustuspajoja Luonnontieteellisessä museossa.

Palin kehuu Cambridge School of Artin kuvituslinjan tunnelmaa inhimilliseksi ja perheenomaiseksi, vaikka opiskelijamääriä onkin kasvatettu vuosien varrella.

“Opettajat panostavat kahdenkeskisiin keskusteluihin ja luonnoskirjojen kommentoimiseen”, Palin kertoo.

Oman havainnoinnin taltioimiseen luonnostelemalla panostettiin opintojen alussa paljon. Opintoihin kuului myös esimerkiksi runoon perustuvan, käsin sidotun taidekirjan tekeminen, musiikkiin rytmitetty gif-animaatio, kuvakirjakonseptien suunnittelua.

“Oli myös tärkeää oppia puhumaan omista projekteista luonnosten avulla. Joskus idea on tärkein, ei loppuun viimeistelty teos”, Palin kertoo.

Opettajat kehottivat aina kokeilemaan uusia tapoja tai materiaaleja. Kuvitusopiskelijoilla oli käytössään koulun parhaat huoneet, kylmät mutta korkeakattoiset ja tilavat.

Aina ei kuitenkaan tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan, mikäli mielii saada korkeakoulutasoista kuvitusopetusta. Samalla kun Aallon kuvitussivuaine on kadonnut, Lahden muotoiluinstituutti on lisäämässä kuvitusopetuksen tarjontaa.

 

Kuvittaja, sarjakuvataiteilija ja taidegraafikko Anna Sailamaa on opettanut Lahdessa pari vuotta taideaineita: värisommittelua, visuaalista suunnittelua. Nyt Sailamaa on saanut suunniteltavakseen 20 opintopisteen kuvituksen sivuaineen, jonka on määrä alkaa Lahdessa syksyllä 2021.

Lisäksi Lahden opintovalikoimassa on Cristoffer Lekan ohjaama 15 opintopisteen Kuvitettu kerronta -kurssi, jossa suunnitellaan kuvakirjojen konsepteja.

Sailamaa kertoo kyselleensä kentällä toimivien kuvittajien mielipiteitä, että mitä kaikkea kokonaisuudessa kannattaisi opettaa.

“Työpajamaisessa kokonaisuudessa tullaan käsittelemään tarinallista ja journalistista kuvittamista, myös animoituna”, Sailamaa kertoo.

Keskiössä tulee olemaan kuvakerronta ja taiteellinen pohdiskelu, oman visuaalisen ilmaisun syventäminen.

Kuvitusopetusta muualla 2020:

  • Metropolia AMK Graafinen suunnittelu: Kuva ja kuvitus 5 op
  • Xamk AMK Graafinen muotoilu: Kuvitustekniikat 5 op
  • Lapin yliopiston graafisen suunnittelun ohjelmassa ei tällä hetkellä erikseen nimettyjä kuvituskursseja.
  • Ammattikouluissa ja kansanopistoissa, usein osana Media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkintoa. Mm. Pekka Halosen akatemia, Muurlan opisto, Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos.
  • Yksittäisiä kuvituskursseja myös kansanopistoissa ja Sarjakuvakeskuksella. Kuvittajat ry tarjoaa koulutuksia ammattilaisjäsenilleen.

Julkaistu Kuvittaja-lehdessä 4/20.

Lisää artikkeleita

Share: