Kuvitusta koronan aikaan

Keväällä maailman sekoittanut koronavirus on vaikuttanut suuresti myös talouteen ja kulttuurikenttään. Miten pandemia on vaikuttanut kuvittajiin?

Teksti: Henna Hietamäki Kuvitus: Suvi Suitiala
Kirjoitusaika: 3.6.2020

Koronan vaikutukset talouteen ovat suuret ja yritysmaailman ongelmat heijastuvat suoraan kuvittajiin. Kuvittajat ry:n jäsenkyselyssä 80% vastaajista arvioi tulojensa pienenevän koronatilanteen vuoksi.

Agent Pekan Pablo Steffa kertoo, että kevät on ollut piirun verran hiljaisempi kuin yleensä, mutta ero ei ole ollut vielä merkittävä.

”Ilmassa on kuitenkin aistittavissa varovaisuutta. Huomaa, että asiakaskunnan liiketoiminta on kärsinyt ja uusiin tilauksiin liittyy odottelua ja epävarmuutta”, Steffa kertoo.

Hän uskoo kuitenkin kuvituksen potentiaaliin myös kriisiaikana.

”Moneen muuhun tuotantoon verrattuna kuvitus- ja animaatiokampanjat ovat turvallisesti ja ketterästi toteutettavissa”, Steffa toteaa.

Myös Napa Agencyn Maria Kozulya kertoo, että epidemia ei ole vielä vaikuttanut merkittävästi agentuurin tilausmääriin.

”On todella positiivista, että asiakkailla on edelleen kiinnostusta kuvitukseen ja uusia tilauksia ideoidaan”, Kozulya toteaa.

Poikkeustila vaikuttaa kuitenkin sekä kuvittajien että asiakkaiden arjessa ja monet projektit ovat hidastuneet ja venyneet.

”Olemme yleensä tarkkoja siitä, että sovituissa aikatauluissa pysytään, mutta tässä tilanteessa kaikkien on täytynyt joustaa”, Kozulya kertoo.

Koronan vaikutukset saattavat olla pitkäaikaiset ja asiantuntijat varoittelevat syvästä taantumasta.

”Odotamme jännityksellä, miltä tulevaisuus näyttää. Moni voi ajatella, että kuvitukset eivät ole tarvehierarkiassa kovin korkealla. Itse ajattelen, että vaikeina aikoina ihmiset kaipaavat entistä enemmän kaikkea kivaa ja kaunista”, Kozulya toteaa.

Kokoontumis- ja liikkumisrajoitusten vuoksi kaikki kevään yleisötapahtumat peruuntuivat. Näin kävi myös Kuvittajat ry:n vuosittaiselle seminaarille ja kevätjuhlalle.

Viruksesta pahasti kärsineessä Italiassa peruttiin Bolognan kuvakirjamessut, jotka ovat yksi alan suurimmista tapahtumista. Bologna on ollut tärkeä markkinointiväylä muun muassa Etana Editions -kustantamolle.

”Meillä on ollut viimeisen kolmen vuoden aikana Bolognassa oma ständi, jossa olemme esitelleet kansainvälisille kustantajille kirjojamme. Se on ollut iso investointi”, kertoo Réka Király, joka pyörittää kustantamoa yhdessä Jenni Erkintalon kanssa.

Viime vuonna heillä oli messujen aikana yli 40 palaveria, joiden pohjalta tehtiin 90% koko vuoden ulkomaiden käännösoikeuksien myynnistä.

”Messujen peruuntuminen on meille monen kymmenen tuhannen euron menetys. Tämä raha on pois etenkin kirjojen tekijöiltä”, Király toteaa.

Nyt kansainvälistä myyntiä pyritään edistämään videopalaverien kautta.

Tilanne on vaikea myös kuvittajille, joiden toimeentulo rakentuu erilaisten työpajojen ja tapahtumien varaan. Livekuvituksien tekijät kertovat, että kaikki keikat on peruttu tai siirretty hamaan tulevaisuuteen.

Piia Keto hankki helmikuussa uuden työtilan, joka sopii työpajojen järjestämiseen. Kedon suosituissa Mukipajoissa tehdään siirtokuvatekniikalla kuppeja, jotka poltetaan keramiikkauunissa konepesun kestäviksi.

”Suunnitelmana oli keskittyä kevät ainoastaan työpajoihin, jotta ihmiset oppivat tuntemaan uuden paikan. Mukipajoja oli varattu maalis-toukokuulle 10 ja yritysten virkistyspäivien sesonki oli vasta alkamassa. Koronan takia kaikki pajat on täytynyt perua ja tuloni romahtivat kertaheitolla 100%”, Keto kertoo.

”Olen nyt ilmoittautunut työttömäksi, hakenut muita kuvituskeikkoja, anonut apurahoja ja kannustanut ihmisiä ostamaan lahjakortteja Mukipajaan. Harkinnassa on myös työpajojen järjestäminen verkossa”, Keto kertoo.

Etätyöskentely on kuvittajille tuttua, ja usean työpiste sijaitsee normaalistikin kotona. Poikkeusolot ovat kuitenkin muuttaneet monen arjen haastavaksi, kun muukin perhe on koko ajan läsnä.

Helsingin Maunulassa asuva Aiju Salminen tekee kuvitustyönsä yleensä työhuoneella, jolloin työn ja vapaa-ajan erillään pitäminen on helpompaa. Keväällä hän siirtyi työskentelemään kotona, jossa 5- ja 7-vuotiaat lapset ovat pitäneet hänet kiireisenä.

”Koulutehtävien valvominen ja niissä avustaminen vie hirveästi aikaa ja voimia. En saa omia töitä tehtyä, sillä ne vaatisivat rauhaa ja keskittymistä”, Salminen kertoo.

Hänellä parhaillaan työn alla kolme kirjaprojektia ja yksittäisiä kuvitustöitä.

”Yksi muraali peruuntui ja joihinkin juttuihin olen joutunut sanomaan, etten pysty, kun ovat lapset kotona.”

Merihaassa asuva Jussi Karjalainen on hänkin siirtänyt työpisteensä työhuoneelta kotiin. Työn alla on ollut kuvakirja, kirjojen kansia ja oluttölkkien suunnittelua.

”10-vuotiaiden kaksostemme etäkoulun takia keskeytyksiä työntekoon tuli koko ajan”, Karjalainen kertoo.

Valoa kuitenkin näkyy tunnelin päässä. Uudet järjestelyt alkoivat kuulemma vähitellen rullaamaan paremmin ja toukokuussa lapset palasivat lähiopetukseen.

Fyysistä etäisyyttä ottaessamme moderni teknologia on tarjonnut mahdollisuuksia uudenlaisiin toimintatapoihin. Lisk Fengin Kuvittajille suunnittelema mestarikurssi toteutettiin huhtikuussa videoyhteydellä New Yorkista. Jäsenistölle on tarjottu myös kotimaisten kuvittajien verkkokursseja.

Galleria Kuvituksen näyttelyt päätettiin perumisen sijaan toteuttaa verkossa, mikä on osoittautunut onnistuneeksi kokeiluksi. Liisa Kallion näyttelyn teosmyynti oli parempi kuin yhdessäkään aikaisemmassa gallerian näyttelyssä.

”Ostajia on Yhdysvalloista ja Japanista asti”, kuraattori Veera Pekkinen kertoo.

”Kun tajusin, että koronan takia galleriaa ei voida avata, olin valmis heittämään pyyhkeen kehään. Veeralla oli kuitenkin visio näyttelyn siirtämisestä verkkoon. Olen ilahtunut, että näyttely on saanut katsojia”, Liisa Kallio kertoo.

Kati Närhen toukokuun alussa auennut näyttely toteutetaan sekin verkossa, elokuussa vuorossa olevan Miila Westinin näyttelyn kohdalla tilannetta vielä seurataan.

Visuaalisten elämysten lisäksi Galleria Kuvitus tarjoaa myös auditiivisia kokemuksia uuden podcastin muodossa. Podcasteissa kuvittajat keskustelevat näyttelyistään ja työstään kuraattori Pekkisen kanssa.

Moni taho on tehnyt nopeita toimia auttaakseen taloudellisesti vaikeassa asemassa olevia kuvittajia ja muita luovan alan itsensätyöllistäjiä.

Kuvittajat ry avasi keväällä ylimääräisen apurahahaun, jossa jaettiin yhteensä 150 000 euroa työskentelyyn kuvitusprojektien parissa. Kuvittajien kriisiapuraha kohdennettiin erityisesti niille kuvittajille, joiden tuloihin epidemia on vaikuttanut. Apurahan sai 106 eri kuvittajaa ja yksittäiset summat olivat 500–2 500 euroa. Kuvittajat ry:n apurahat rahoitetaan Kopioston keräämistä kopiointikorvauksista.

Järjestöistä myös esimerkiksi Grafia ja Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö avasivat ylimääräisen apurahahaun. Koneen säätiö kehitti uuden tukimuodon: kotiresidenssin, jossa kotona tapahtuvaa taiteellista työskentelyä tuettiin kolmen kuukauden ajalta.

Taiteen edistämiskeskuksen kautta korona-apurahoja on jaettu jo kahdessa eri haussa, yhteensä yli 10 miljoonaa euroa. Yksittäiset apurahat olivat 3 000 euron suuruisia ja varat ovat peräisin Opetus- ja kulttuuriministeriöltä, Suomen kulttuurirahastosta ja eri säätiöiltä.

Kuvittajat työskentelevät lähes poikkeuksetta yksinyrittäjinä. Kuvittaja-lehden kyselyssä vain 1% vastaajista kertoi olevansa palkansaajia. Itsensätyöllistäjän ei ole yleensä helppoa saada työttömyysturvaa sitä tarvitessaan, sillä TE-keskus tyypillisesti vaatii toiminimen tai osakeyhtiön lakkauttamista, jotta kuvittaja voisi ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi. Poikkeustilanne johti kuitenkin positiiviseen, joskin väliaikaiseen muutokseen: 31. heinäkuuta asti voimassa oleva lakimuutos päästää myös yrittäjät työttömyysturvan piiriin, mikäli yritystoiminnasta saatava tulo on vähemmän kuin 1 089,67 euroa kuukaudessa. Tukea on mahdollista saada myös takautuvasti.

Valtio on myös varannut 250 miljoonaa euroa jaettavaksi yksinyrittäjille, jotka ovat kärsineet koronan taloudellisista vaikutuksista. 2 000 euron suuruista tukea haetaan omalta kotikunnalta ja sitä voidaan myöntää kaikille yritysmuodoille, joina yksinyrittäjä voi toimia. Kunnat tiedottavat tarkemmat ohjeet tuen hakemisesta ja aikataulusta. Esimerkiksi Helsingin kaupungin haku on auki elokuun loppuun asti.

 

 

Lisää artikkeleita

Share: