Mitä tarkoittaa välimiesmenettely?

“Mikä ero on käräjä- ja välimiesoikeudella kuvittajille tarjottavissa sopimuksissa riitatilanteiden varalle?” Kuvitustietäjä Martta Karma vastaa kuvittajien kysymyksiin.

Kirjoitusaika: 11.3.2017

Sopimusriidat käsitellään yleensä vastaajan kotipaikan käräjäoikeudessa. Oikeudenkäynnistä muualla kuin käräjäoikeudessa voidaan myös vapaasti sopia. Tämä tapahtuu välityslausekkeella, joita varsinkin isot yritykset haluavat mielellään käyttää sopimussuhteissaan. On mahdollista, että kuvittaja mielletään tasaveroiseksi yrittäjäksi ja tästä syystä halutaan käyttää välimiesmenettelyä osana sopimussuhdetta. Monesti kuvittajan taloudellinen ja oikeudellinen asema on kuitenkin lähempänä työntekijää kuin tasavertaista yrittäjää. Tyypillinen välityslauseke on esimerkiksi seuraava: ”Tästä sopimuksesta aiheutuvat riidat ratkaistaan lopullisesti välimiesmenettelyssä Keskuskauppakamarin välimiesmenettelysääntöjen mukaisesti”. Kuvittajan näkökulmasta välimiesmenettelystä sopiminen on arveluttavaa. Välimiesmenettelyn etuja ovat käsittelyn nopeus, riidan yksityiskohtien salassapito sekä se, että vaikeisiin asioihin voidaan saada erityisasiantuntija riidan ratkaisijaksi. Välitystuomiosta ei myöskään voi valittaa kuin poikkeustilanteissa. Välimiehen on perustettava tuomionsa Suomen lakiin samaan tapaan kuin käräjäoikeuden, elleivät osapuolet ole sopineet, että asian ratkaisemisessa noudatetaan esimerkiksi kohtuutta tai jonkun toisen valtion lakia. Välimiesmenettelyn ehdottomana haittapuolena on sen kalleus verrattuna käräjäoikeusprosessiin. Osapuolet nimittäin vastaavat välimiesmenettelyn kustannuksista, kuten välimiehen palkkiosta, joten monella kuvittajalla ei ole käytännön mahdollisuutta viedä asiaansa välimiesmenettelyyn. Esimerkiksi oikeusturvavakuutus, joka muutoin koskisi omia oikeuskuluja, tuskin kattaa välimiehen palkkioita tai niiden ennakkoja. Lisäksi merkittäviä kuluja aiheutuu yleensä myös kuvittajan omista asianajokuluista. Jos osapuolet ovat sopineet välimiesmenettelystä, ei riitaa voida viedä käräjäoikeuteen kuin poikkeustilanteissa. On usein järkevää tarjota omaa sopimuspohjaa yhteistyössä käytettäväksi. Sopimus on tällöin lähtökohtaisesti mietitty valmiiksi ja siinä voi olettamana olla esim. riitojen ratkaisu käräjäoikeudessa.

Julkaistu Kuvittajassa 1/17.

Share Buttons

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInEmail to someone

Lisää artikkeleita

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInEmail to someone