Parempia esikuvia tytöille

Tuoreissa tietokirjoissa historiallisia suurnaisia esitellään hienoin kuvituksin.

Teksti: Päivi Heikkilä-Halttunen. Kuvitukset: Edith Södergran: Elina Tuomi, Sofi Oksanen: Juliana Hyrri, Liisa Oterma: Maija Hurme
Kirjoitusaika: 12.12.2018

Lastenkirjallisuus reagoi nopeasti yhteiskunnalliseen todellisuuteen. Tämän syksyn kiinnostavan ilmiön muodostavat lapsille ja nuorille suunnatut naisten sankaritarinakirjat. Teosten syntyyn ovat vaikuttaneet sekä aktivoitunut tasa-arvokeskustelu että kansainväliseksi hitiksi muodostunut Good Night Stories for Rebel Girls -kirja, joka on käännetty jo 30 kielelle, suomeksi nimellä Iltasatuja kapinallisille tytöille (S&S 2017). Nyt tarjolla on tarinoita myös kotimaisista naisista.

Vuonna 2018 Suomessa on ilmestynyt Sankaritarinoita tytöille (Into Kustannus), Itsenäisiä naisia (S&S) ja Tarinoita suomalaista tytöistä, jotka muuttivat maailmaa (S&S). Lisäksi Todellisten prinsessojen kirja (Tammi) esittelee ulkomaisia kuninkaallisia.

Sankaritarinoita tytöille on genren onnistunein. Kirjoittajatiimissä on nimittäin ollut peräti 23 taustoiltaan ja asiantuntemukseltaan erilaista naista ja potrettikuvia on ollut tekemässä 41 naiskuvittajaa. Näkökulmien runsaus tuo kirjaan syvyyttä.

Vain harva teoksen kuvittajista on signeerannut muotokuvansa ja hakemisto on jokseenkin kryptinen. Siksi kuvitukset innoittavatkin alan entusiasteja tunnistuskilpailuun: esimerkiksi Linda Bondestamin, Satu Kettusen, Sari Airolan ja Anna Emilia Laitisen henkilökuvissa on heidän aiemmista töistään tuttua viivaa, miljöötä, väritystä ja latausta.

Kokoelmassa on tunnettujen lastenkirjakuvittajien lisäksi lukuisia uusia kiinnostavia tekijöitä. Moni entuudestaan tuttukin kuvittaja, kuten Mira Mallius ja Jenna Kunnas, näyttää kyntensä erilaisen ilmaisun taitajana. Hanna Konolan potretti PMMP:n Mira Luotista ja Paula Vesalasta edustaa rohkeinta pelkistystä. Yksi erityisen mieleenjäävistä tulkinoista on Maija Hurmeen näkemys tähtitieteilijä Liisa Otermasta.

Elina Tuomen yksinään kirjoittamaan ja kuvittamaan Itsenäisiä naisia -teokseen verrattuna potrettien sisältöä on myös mietitty tarkemmin: esim. Hella Wuolijoen ja Miina Sillanpään henkilökuvissa näkyy naisten aatteiden punainen väri. Toisaalta Tuomi varioi taidokkaasti tekniikoita ja tyylejä sekä kuvaa kohteitaan arvostaen ja tunnistettavasti. Tuomen naiset katsovat usein suoraan katsojaa kohti rohkeasti, tutkiskelevasti ja jopa julkeasti, kuten suurnaisten kuuluukin.

Ilona Partanen kuvittama Todellisten prinsessojen kirja on värikylläisyydessään ja harkitussa prameudessaan kohteitaan kunnioittava. Isojen tyyliteltyjen näköiskuvien lisäksi teoksessa on runsaasti muutakin kuvitusta, jonka yksityiskohtien hiomisen tuskaa ja taustatutkimuksen työläyttä voi vaivattomalta näyttävän lopputuloksen äärellä vain arvailla. Partasen selkeän kuvitustyylin ja Laura Lyytisen oivaltavan graafisen suunnittelun tuloksena on harmoninen kokonaisuus, jossa kuvien ja tekstin ei tarvitse kisailla keskenään.

Ilona Partasen kuvittamassa Todellisten prinsessojen kirjassa esitellään muun muassa Preussin Loviisa Ulriika ja Sokoto-kalifaatin Nana Asma’u.

Share Buttons

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInEmail to someone

Lisää artikkeleita

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInEmail to someone