Kuvittajat ry:n kunniajäsenet 2017

Kirjoitusaika: 15.5.2017
Kuvittajat ry:n hallitus on päättänyt nimittää yhdeksän henkilöä kunniajäseniksi. Nämä henkilöt ovat edistäneet merkittävästi Kuvittajat ry:n toimintaa tai muuten kehittäneet kuvitusalaa.
Kunniajäseniä juhlistettiin 15. juhlaseminaarin yhteydessä 12. toukokuuta 2017 Kiasmassa.
Kuva: Karoliina Niemenkari

MAARIT INBAR
on kuvittajien Miss Marple, ehtymätön tietopankki, jolta löytyi asiakirjat, sitaatit, lukemat ja perustelut 70-luvulta asti, kun vielä historiaton Kuvittajat ry perustamisvaiheessaan tarvitsi alaa koskevia tosiasioita mielikuvien sijalle. Inbar toimi ennen Kuvittajat ry:tä kolmekymmentä vuotta FOT:n Freelancegraafikoiden toiminnanjohtajana. Sinä aikana syntyneet henkilösuhteet ja kokemus loi perustan myös Kuvittajat ry:n toiminnalle. Inbar on toiminut useamman Kuvittajat ry:n hallituksen jäsenenä ja myös järjestön varapuheenjohtajana – samalla asemastaan riippumatta väsymättömänä talkoolaisena. Maarit Inbar on pitkän linjan oppi- ja tietokirjakuvittaja.

ARJA KANERVA
on kustannustoimittajana Lasten Keskuksessa panostanut erityisesti laadukkaan kansainvälisen kuvakirjallisuuden julkaisemiseen suomeksi (Anthony Brown, Kveta Pacovská) ja laajentanut sillä kuvittajien näkemyksiä omasta alastaan ja sen mahdollisuuksista. Työnsä ohella hän on kriitiikkona, asiantuntijana ja mielipidevaikuttajana ollut luomassa kuvitustaiteen arvostusta muun muassa Pro Lastenkirjallisuus ry:ssä, IBBY Finlandissa ja Lastenkirjainstituutissa. Kanervan asiantuntijapanos näkyy myös lastenkirjakuvittajien matrikkeleissa, muun muassa Mielikuvia-kirjassa 1989. Arja Kanerva on toiminut vuosia Bratislavan biennalen kuvituskilpailujen tuomaristossa.

MATTI KOTA
On herkillä kasvotutkielmillaan ja lumoavilla puutarhainteriöörikuvauksillaan ensimmäisten joukossa ollut hyödyntämässä nopeasti kehittyvän painotekniikan mahdollisuuksia 1990-luvulla. Muotokieleltään esimerkiksi Puutarhan kätköissä (1999) poikkeaa lähes kaikesta aiemmin nähdystä. 1980- ja 90-luvuilla, jolloin kuvituksen opetus korkeakouluissa eli taantumaa, Matti Kota toimi Lahden muotoiluinstituutissa pitkäjänteisesti kuvituksenopettajana. Tässä roolissaan hän on vaikuttanut monien merkittävien kuvittajien syntyyn Suomessa ja vaikuttanut samalla kuvituksen profiilin kohoamiseen.

MARIA LAUKKA
on omalla persoonallisella tavallaan ollut luomassa kotimaiselle kirjankuvitukselle taiteen tunnusmerkkejä: Omat skandaalinkäryiset hankkeet – vaikkapa 1966 Jyväskylän kesän kipsinen jättiläismäinen fallos – tuntuvat sulautuvan saumattomasti sen jälkeisten vuosikymmenien paneutuvaan kirjoitteluun ja opetustyöhön, joka pyrki arvioimaan laadukkainta suomalaista kirjankuvitustaidetta ja sen historiaa. Maria Laukka on toiminut pitkään Voipaalan lastenkulttuurikeskuksen johtajana ja järjestänyt siellä useita merkittäviä kuvitusnäyttelyitä. Laukka muistetaan myös Tampereen taideteollisuusmuseon Satujen saari -näyttelyn kokoajana. Laukka on palkittu kerran valtion taideteollisuuspalkinnolla ja kahdesti lastenkulttuurin valtionpalkinnolla, sekä muun muassa Suomen nuorisokirjallisuuden instituutin Onnimanni-palkinnolla.

LEENA LUMME
teki läpimurtonsa kuvittajana Kukkulan kortteli -kuvakirjasarjallaan, joka syntyi yhteistyössä hänen arkkitehtimiehensä Erkki Mäkiön kanssa. Kirja edustaa 80-luvun visionääristä ympäristön kasvukuvausta, joka sisältää samalla urbaanin yhteisön kasvutavoitteisiin kohdistuvan piikin, kriittisen asenteen. Lumme on sen jälkeen kuvittanut tunnusomaisella vivahteikkaalla tyylillään suuren joukon satuja, lastenromaaneja, runoantologioita, lasten tietokirjoja ja oppikirjoja. Rudolf Koivu -palkinnon Lumme sai 1995. Pier Paolo Vergerio -lasten tietokirjapalkinto hänelle myönnettiin 1993 yhdessä Maija Larmolan kanssa. Tietopöllö-palkinnon hän sai 1999.

Opetusneuvos KARI POUTASUO
on ministeriön miehenä 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa kantanut huolta muiden visuaalisten taiteenalojen ohella erityisesti kuvittajien ja sarjakuvan hankkeista. Ennen Kuvittajat ry:n perustamista oli kuultavissa erilaisia kuvitusmuseohankkeisiin ja kirjastokorvauksiin kannustavia mainintoja mietinnöissä, selvityksissä ja yksityiskeskusteluissa. Kuvittajat ry:n perustamisen jälkeen Poutasuo henkilökohtaisesti valvoi Taiteen keskustoimikunnassa, että järjestön asema tunnustettiin ja se sai siivunsa järjestötuesta. Kuvittajien ensimmäinen kärkihanke, kuvittajien ja sarjakuvataiteilijoiden kirjastoapuraha käynnistyi jo järjestön perustamisen jälkeisenä vuonna – epäilemättä virkamiesavusteisella takapotkulla.

HANNU TAINA
on kuvittajien Grand Old Man, itseoikeutettu auktoriteetti ja luottomies jo vuosikymmenten takaa. Hän on 80-luvun suomalaisen kirjankuvitustaiteen kansainvälisen nousun kärkinimiä voitettuaan Bratislavan Biennalen Grand Prixin 1987 Raija Siekkisen Herra kuninkaan kuvituksellaan. Hannu Tainan pitkä järjestöura Grafiassa jatkui Kuvittajat ry:n perustamisen jälkeen järjestön varapuheenjohtajana vuonna 2002. Rudolf Koivu -palkinnon Taina on saanut kolme kertaa ja Kuvittajat ry:n Kieku-elämäntyöpalkinnon 2009. Valtion taideteollisuuspalkinto Tainalle myönnettiin 1987.

Varatoimitusjohtaja JUKKA-PEKKA TIMONEN
on sinnikäs tekijänoikeuksien puolustaja, joka on opettanut kuvittajille kyllä lakia, mutta ennen kaikkea paljastanut heidän priimus-asemansa tekijänoikeudellisten teosten itseoikeutettuina haltijoina ja lopulta tekijänoikeusvarojen keruussa todellisina edunsaajina. Pitkälti Timosen ansiota on se, että kuvittajat rupesivat kutsumaan itseään tehtävänkuvaansa vastaavalla nimityksellä – kuvittajiksi. Timosen 20-vuotinen ura Kopioston johtotehtävissä on liittynyt Kopioston taloudellisen kasvun ohella myös moniin tekijänoikeusjärjestöjen muutoksiin. Kuvittajat ry:n perustamisvaiheessa oli merkittävää paitsi oikeudellinen asiantuntemus, myös lämmin, taiteellisen toiminnan tavoitteisiin paneutuva asenne.

SISKO YLIMARTIMO
on kuvakirjallisuuden tutkimuksen uranuurtajia Suomessa. Hän teki ensimmäisen kuvitusta tutkivan väitöskirjan Auringosta itään, kuusta länteen, Kay Nielsenin kuvitustaiteesta 1998. Yliopistourallaan taidehistorian lehtorina ja lastenkirjallisuuden dosenttina hän on perehtynyt taiteen, nuorisokirjallisuuden sekä satujen ja fantasian tutkimukseen. Suomalaisen kuvitustaiteen kannalta keskeisiä teoksia ovat Kalevalan kuvituksia kartoittava Kultia kujille, hopehia tanhuville 2015 ja aivan tuore, juuri julkaistu Aleksander Lindeberg.

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedInEmail to someone