Kuvittajat ry:n vaikuttamistavoitteet hallituskaudelle 2027–2031 on julkaistu. Vaikuttamistavoitteemme tarjoavat neljän teeman alla keinoja kotimaisen visuaalisen alan kukoistukseen, lukutaidon tukemiseen, luovaan kasvuun ja kansainvälisyyteen:

1. Panostetaan aineettomaan arvonluontiin
2. Investoidaan kotimaiseen visuaaliseen kulttuuriin
3. Tuetaan lukutaitoa ja -intoa sekä kuvakirjan saatavuutta
4. Laitetaan yksinyrittäjyyden perusedellytykset kuntoon

Tavoitteisiimme investoimalla tuetaan kuvittajien ohella ajattelu- ja lukutaitoa, kansainvälistä liiketoimintaa, kiinnostavaa maakuvaa sekä kansalaisten sivistystä ja hyvinvointia.

Tulevalla kaudella on vähintään toteutettava viimein lainauskorvausmäärärahan nosto, vietävä yksityisen kopioinnin hyvityksen muutos käytäntöön ja tehtävä panostuksia luovan alan apurahoihin ja pienyritysten rahoitukseen.

“Kulttuuripoliittisen selonteon ja Luovan talouden kasvustrategian tavoitteiden tulee ulottua seuraavillekin hallituskausille. Lukutaidon tukeminen on olennaista tasa-arvotyötä kuten myös luotettavaan, laadukkaaseen visuaaliseen ympäristöön ja viestintään panostaminen”, kiteyttää Kuvittajat ry:n toiminnanjohtaja Asta Boman.

Rahoitusta luovan talouden kasvuun ja kansainvälistymiseen

Luovan alan elinkeinotoiminnan edistämisen osalta äskettäin laadittu Luovan talouden kasvustrategia sisältää erinomaisia toimenpide-ehdotuksia, jotka pitäisi enää resursoida. Kehitetään rahoitusjärjestelmää yksinyrittäjävaltaisille, sisältövetoisille, verkostomaisille, aineetonta pääomaa tuottaville luoville aloille sopivaksi. Kehitetään luovien sisältöjen liiketoiminnasta suomalainen kärkihanke kirittämään kasvua ja nostamaan maakuvaa.

Kuvittajista jopa 65 % työskentelee jo kansainvälisesti ja luovien alojen korkeaa kansainvälisyysastetta on syytä edelleen kasvattaa – paitsi tasaamaan kotimaan taloustilanteita, myös viemään kiinnostavaa suomalaista kulttuuria, visuaalista ilmaisua ja aineetonta arvoa maailmalle.

Tekijänoikeudet aineettoman arvon muotona

Kuvittajan työn ytimessä on kuvitusteosten tekijänoikeuksien hyödyntäminen ja käyttöoikeuksien lisensointi. Tekijöille kuuluvat tekijänoikeuskorvaukset tulee huomioida teoksia hyödyntävien julkisten toimijoiden budjeteissa – ja julkisen sektorin tulee muutenkin näyttää esimerkkiä tekijäystävällisistä sopimuskäytänteistä.

Kuvittajille tärkeimpiä ovat kirjastolainojen mukaan maksettavat lainauskorvaukset ja e-lainauskorvaukset, mutta myös muut käyttökorvaukset esimerkiksi oppilaitosten kopiointilupien osalta ja museo- ja arkistoaloilla on valtion toimesta resursoitava asianmukaisesti (jälkimmäiset momentille ”eräät tekijänoikeuskorvaukset”).

Yksityisen kopioinnin hyvitys uudistettava

Hyvitys on lakiin perustuva korvaus siitä, että kansalaiset saavat kopioida teoksia omaan käyttöönsä. Järjestelmä tulisi muuttaa muiden EU-maiden mukaiseksi ja rahoituksen siirtyä valtiolta markkinoille. Samalla järjestelmää tulisi laajentaa alojen ja laitteiden osalta, tuoreen selvityksen ja tutkimuksen mukaisesti.

Kansallisia toimia tekoälysääntelyn oikeudenmukaisuuden turvaamiseksi

EU:n oikeudellisten asioiden valiokunnan esityksen mukaisesti on edistettävä tekoälyn koulutusaineistossa täyden läpinäkyvyyden vaatimusta, oikeudenomistajien mahdollisuutta kieltää teostensa käyttö tekoälymallien koulutuksessa ja edistettävä myös kollektiivisia lisensointimalleja. Näiden toteutumisen edistämiseksi on tehtävä myös kansallisia toimia. Valtion tulisi toimia esimerkillisesti ja olla korvaamatta visuaalisessa viestinnässään inhimillistä työpanosta generatiivisella tekoälyllä. 

Tasapainotusta neuvotteluasemiin

EU-komission suuntaviivojen mukaan itsensätyöllistäjillä on oikeus neuvotella kollektiivisesti palkkioistaan ja työehdoistaan. Suuntaviivojen toteutuminen kansallisessa käytännössä on varmistettava tuomalla ne kansalliseen lakiin. Myös EU:n tekijänoikeusdirektiivi edellyttää huomattavia parannuksia luovien tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden asemaan.

Edistetään toimintamallia jossa luovan alan tekijöitä edustavat järjestöt ja liitot neuvottelisivat aloille minimikorvaukset ja -ehdot tekijöiden puolesta. Epätasapaino tilaajien ja itsensätyöllistävien luovan alan ammattilaisten neuvotteluasemien välillä on vahva, mikä johtaa helposti luovien alojen sisällöntuottajien toimintaedellytysten kannalta ei-toivottaviin lopputuloksiin.

Kulttuuribudjetti prosenttiin

On kansallisesti tärkeää saada kulttuuripoliittista selontekoa kunnianhimoisella tavalla käytäntöön ja paras keino siihen on nostaa kulttuuribudjetti prosenttiin valtion talousarviosta. Nykyisellään Suomen kulttuuribudjetin osuus valtion budjetista sijoittuu EU-maiden häntäpäähän.

Julkista taidetta edistettävä

Valtion tulee näyttää kunnille esimerkkiä kulttuurin tukemisessa sitoutumalla prosenttiperiaatteen (1 % rakennuskustannuksista taiteeseen) käyttöön kaikissa omissa rakennus- ja korjaushankkeissaan, Senaatti-kiinteistöjen kautta.

Näyttelypalkkiomalliin laajennusta 

Noston avulla näyttelypalkkiomalli tulee museonäyttelyiden lisäksi laajentaa myös gallerioihin, sisällyttäen palkkiot ja mahdolliset tarvittavat tekijänoikeuskorvaukset yhteisöjen avustuksiin – OKM:n työryhmän suosituksen mukaisesti.

Ennakoitavuutta järjestökentälle

Järjestörahoituksen suuruudesta on sovittava vaalikautta pidemmällä tähtäimellä luovien alojen yhdistysten ja liittojen toiminnan ennakoitavuuden turvaamiseksi. Järjestöt ovat myös ketteriä toimintakenttiensä kehittäjiä, jos hankerahoitusta kehittämistyöhön niille kanavoidaan (esimerkiksi kuten Next Generation EU -rahoitus OKM:n kautta).

Kuvitustaiteen apurahat osana lukutaitotyötä

Kulttuuribudjetin noston avulla voidaan kuvitus- ja sarjakuvataiteen apurahoille kanavoida erityisrahoitusta lasten ja nuorten lukuintoa ja -taitoa kasvattamaan, kuten Tanskan tuoreessa kirjakulttuurin vahvistamismallissa. Kuvitus houkuttelee kirjojen pariin heikompiakin tekstinlukijoita. Etenkään kuvakirjallisuus ei pienellä kielialueella toimi markkinaehtoisesti; apurahat ovat valtiolta pitkälle katsova, viisas ja kustannustehokas investointi kuvitetun kirjallisuuden määrään ja monipuolisuuteen.

Kuvakirjat ovat ensimmäinen kosketus lukemisen ja kirjojen maailmaan, kontakti kuvan ja tekstin ymmärtämiseen, jonka synnyttäminen ja ylläpitäminen on ensiarvoisen tärkeää. Yleisesti valtion apurahojen tasoa tulisi korottaa vastaamaan suomalaisen mediaaniansiota. Vertaisarvioinnin säilyttäminen ja kohtuulliset korvaukset vertaisarviointityöstä ovat apurahajärjestelmän kehittämisessä välttämättömiä.

Tukea julkisiin kuvakirjahankintoihin

Tehdään toimivia, oikein kohdistettuja ja ajoitettuja tukitoimia lasten ja nuorten lukemiseen julkisilla kirjahankinnoilla. Palautetaan vähälevikkisen kirjallisuuden tuki uudessa muodossa, vähintään kotimaisen vähälevikkisen lastenkirjallisuuden ostotuki kirjastoille – tarjolla olevien aineistojen monipuolisuutta turvaamaan. Lukulahja lapselle -hanketta on tärkeää jatkaa erinomaisten tulosten myötä. Kansalaistenkin kirjahankintoja voi tukea laajentamalla virike-edun käyttömahdollisuuksia.

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden julkisia osto-ohjelmia ja ostotukia tulisi myös lisätä, esimerkiksi koulukirjastoille ja päiväkodeille. Kirjastojen lasten- ja nuortenkirjallisuuden lainat ovat kasvussa – esimerkiksi Helsingissä 8 % edellisvuodesta, ja hyvää kirjakulttuurikehitystä on syytä kunnianhimoisesti ruokkia.

Lainauskorvausten määrärahaan vihdoin korotus

Tekijöille kirjastolainoista hyvittävät lainauskorvaukset ovat myös merkittävä tulonmuodostuksen osa. Määrärahaa on kuitenkin korotettu viimeksi vuonna 2016, joten tekijöiden mahdollisuudet toimia aloilla ovat rapautuneet tältäkin osin.

On myös ristiriitaista, että lainausmäärien voimakkaasti kasvaessa tekijöiden saamat korvaukset kirjastokäytöstä vähenevät. Kirjastojen lainamäärien lisääntyessä ja elinkustannusten kasvaessa määräraha vaatii vihdoin 20 % tasokorotuksen ja tämän jälkeen indeksikorotukset ollakseen tekijälle tekijänoikeuslain mukainen kohtuullinen korvaus kirjan lukemisesta.

Kirjojen arvonlisävero nollaan

Suomalaisten ajattelu- ja lukutaito ja vahva osaaminen ovat kansallista pääomaa parhaimmillaan. Heikkenevään lukutaitoon on syytä reagoida sen vaatimalla vakavuudella, ei verottaa lukemista kireästi. Tanskan hallitus on päättänyt poistaa kirjojen myyntiveron – poistakaamme mekin. EU-parlamenttikin suosittelee jäsenmaille kirjan arvonlisäveron laskemista nollaan ja kirjojen verotuksen lasku auttaisi samalla myös kuntien kirjasto- ja oppikirjahankintojen määrärahojen riittävyyteen. 

Arvonlisäveron alarajaan nosto

Nostetaan arvonlisäverollisen liiketoiminnan alaraja 30 000 euroon – tämä kannustaa yrittäjyyteen ja lisää pienyritysten kannattavuutta laajalti.

Yrittäjän eläkemaksut kohtuullisiksi

YEL-maksun tulee perustua yrittäjän verotettavaan ansiotuloon, pienyrittäjillekin kohtuullinen taso on varmistettava, vakuuttamisen alarajaa laskettava ja järjestelmän rahastointia edistettävä – tuoreen selvityksen mukaisesti.

Turvaverkko kantamaan

Kuvittajat ovat monimuotoisen työntekemisen edelläkävijöitä ja siten monen luukun loukussa. Tekijänoikeustulojen, muiden käyttökorvauksien, apurahojen ja sosiaaliturvan yhteentoimivuutta on edistettävä. Täsmennetään myös työvoimapoliittiset arviointikriteerit valtakunnallisesti yhtenäisiksi.

Sivutoimista yrittäjyyttä vaikeuttavat kannustinloukut on poistettava ja työttömyysturvan suojaosat palautettava. Yhdistelmävakuutus on tärkeää saada käytäntöön ja muutenkin edistää yksinyrittäjän työttömyysturvan toteutumista. 

Lisätietoa Kuvittajat ry:n tavoitteista ja vaikuttamistyöstä: 

Toiminnanjohtaja Asta Boman
asta.boman(at)kuvittajat.fi
p. 050 567 8434

→ Tavoitteemme
→ Politiikkatavoitteet

Mikä kuvitusala?

Kuvitusala tuottaa arvoa laajasti yhteiskunnan eri sektoreille. Kuvituksia tuotetaan räätälöityinä palveluina kunkin asiakkaan tarpeisiin – tai lisensoidaan skaalautuvasti ja globaalisti. Tutustu neljään pointtiin kuvitusalasta: