Tutkimustietoa kuvitusalasta

Suvi Suitialan kuvitus, jossa kuvittaja työskentelee työhuoneessaan.
Kuvitukset: Suvi Suitiala

Vuonna 2022 kuvittajien liikevaihdot laskivat hieman edellisvuodesta, mutta toisaalta apurahoja saatiin ja työsuhteista työtä tehtiin enemmän. Kokonaisuudessaan kuvitusalan työllistävyys jatkaa kasvuaan, ja työhyvinvointi on muihin luoviin aloihin verrattuna hyvällä tasolla.

Nousussa ovat erityisesti tuote- ja pakkauskuvitus, tilalliset kuvitukset sekä sosiaali- ja terveysalan toimijoiden kuvitustilaukset.

Kuvittajat ry toteutti Kuvitusala nyt -kyselyn jäsenistölleen toukokuussa 2023. Kyselyyn vastasi 110 kuvittajaa, mikä muodostaa tilastollisesti merkittävän osuuden järjestön tuolloin 540 varsinaisesta jäsenestä.

Tältä näyttää kuvitusala

Kuvitus osana luovaa taloutta

Kuvittajat ovat pääosin yhden hengen ja tietokoneen yrityksiä, joiden yritystoiminta tuottaa lisäarvoa monille muille toimialoille. Kuvitukset ovat aineetonta arvoa parhaimmillaan: tekijänoikeudella suojattuja, digitaalisesti levitettäviä arvonlisätuotteita, joiden monistamiskustannukset ovat matalat. Kuvitusala onkin rakenteeltaan yksi joustavimmista ja vaivattomimmin skaalautuvista luovan talouden aloista.

Monia kuvitusaloja

Vuonna 2022 kuvituksen aloista työskenneltiin eniten lastenkirjakuvituksen (56%), mainos- ja markkinointikuvituksen (45%), lehtikuvituksen (43%), kuvitustaiteen (40%), muun kirjakuvituksen (30%) ja tuote- ja pakkauskuvituksen (27%) parissa. Noin 20% vastausosuuksia saivat myös opetus ja koulutus, tapahtumat, työpajat ja esiintymiset sekä kuvataide ja sarjakuva. Animaatioita teki 15% vastaajista.

Yhteiskunnan ja medioiden yhä kiihtyvä visualisoituminen ennustaa lähes kaikkien asiakasalojen kuvituskysynnän kasvua.

”Muu, mikä” -vastauksissa nousi esiin esimerkiksi livekuvittaminen, tilallinen kuvittaminen sekä erilaiset verkko- ja somekuvitukset.

Uudellemaalle keskittynyt, naisvaltainen ala

65% kyselyyn vastanneista asui Helsingissä tai muualla Uudellamaalla. Lisäksi kuvittajien keskittymiä löytyy Pirkanmaalta (11%), Pohjanmaalta (6%), Hämeestä (4%) ja Varsinais-Suomesta (4%). Jopa 6% vastaajista kertoi asuvansa ulkomailla.

Kolme neljäsosaa oli iältään 31–50 vuotta.

78% oli vastaajista oli sukupuoleltaan naisia ja 19% miehiä. 2% valitsi kyselyssä sukupuoli-identiteetikseen kohdan ”muu”.

Toiminimi- ja kevytyrittäjyys kasvussa

Toiminimiyrittäjyys on yleistynyt kuvittajien keskuudessa. Vastaajista 60% kertoi työskentelevänsä toiminimellä, kun vuonna 2018 vastaava osuus oli 44%.

Osakeyhtiö-muotoisen yrittäjyyden määrä on pysynyt ennallaan 9 prosentissa. Osakeyhtiön kautta toimivien kuvittajien työ painottuu mainos- ja markkinointikuvituksen, tuote- ja pakkauskuvituksen ja lastenkirjakuvituksen aloille.

Laskutusosuuskunnan käyttö, eli niin kutsuttu kevytyrittäjyys, on lisääntynyt 7 prosentista 13 prosenttiin, mikä ei yllätä palvelutarjonnan laajennuttua. Työosuuskunnan kautta toimiminen sen sijaan on hieman laskenut 9 prosentista 7 prosenttiin.

Moninaiset työnteon muodot

Kuvittajat työskentevät tyypillisesti useassa työnteon muodossa samanaikaisesti.

34% kertoi muiden muotojen lisäksi apurahansaajan statuksesta. Työskentelyapurahaa vuonna 2022 saaneiden kuvittajien apurahojen määrän keskiarvo oli noin 7 500, mediaani 5 000 euroa. Keskiarvoa nostavat koko vuoden apurahalla työskentelevät ja saatujen apurahojen yhteissumma nouseekin yli 410 000 euroon.

24% vastaajista raportoi myös verokortin käytöstä. Työsuhteet ovat olleet alalla suhteellisen harvinaisia. Vuoden 2021 ja vuoden 2022 vastauksissa on kuitenkin suuri ero: vuonna 2022 kokoaikaisessa, vakinaisessa työsuhteessa kertoi työskentelevänsä 12% vastaajista, kun edellisenä vuonna osuus oli vain 2%.

Myös osa-aikaiset pätkätyöt ovat hieman yleistyneet. Vuonna 2022 määräaikaisessa osa-aikatyössä toimi 7% ja vakinaisessa osa-aikatyössä 3% vastaajista. Jossain määrin voi olla kyse vastaajien työtilanteiden vuosittaisista aaltoliikkeistä, mutta voi myös olla, että palkkatyö yleistyy kuvitustyön tekemisen muotona.

Lainauskorvauksilla suuri merkitys

80% kuvittajista saa tuloja myös useista muista lähteistä kuin yrittäjänä tai palkansaajana.

Jopa 6% kuvittajista kertoi saaneensa vuoden 2022 aikana merkittävän rahapalkkion.

69%, kertoo saavansa Kopioston tilittämää kuvantekijän lainauskorvausta ja 38% Sanaston tilittämää tekstintekijän lainauskorvausta. Lainauskorvausta maksetaan tekijöille heidän luomiensa teosten julkisten kirjastojen lainausmäärien mukaan, vuodesta 2023 alkaen myös e-lainoista.

Lisäksi 11% vastaajista sai näyttelykorvausta ja 9 % Kuvaston tilittämiä korvauksia taideteosten julkisesta näyttämisestä.

Kuvitusagentuurit vauhdittavat alan kehitystä

Kuvitusalalla toimii kotimaassa muutama mainos- ja markkinointikuvitukseen erikoistunut agentuuri sekä viitisen kirjallisuusagentuuria, jotka edustavat myös kirjankuvittajia. Reilu kymmenes kuvittajista kuuluu näiden agentuurien talleihin ja niiden asiakashankinnan, myynnin ja markkinoinnin piiriin. Muutamalla prosentilla on ulkomainen agentti, joista on suurta apua kansainvälisessä liiketoiminnassa. Välittäjäportaan toimivuus on tulevaisuudessakin kotimaiselle kuvitusalalle erittäin merkittävää.

Kuvituskoulutuksen puute

Kuvitus on nouseva ja työllistävä ala, mutta kuvituksen korkeakoulutusta ei ole Suomessa tällä hetkellä tarjolla edes sivuaineena tai erikoistumispolkuna muiden tutkintojen alla. Moni on joutunut hankkimaan alan koulutuksen ulkomailta, mikä on toki varmasti edistänyt kotimaisenkin kuvitusalan kansainvälisyyttä ja edistänyt taiteellista monipuolisuutta.

64 prosentilla kuvittajista on visuaalisen alan korkeakoulutus, 17 prosentilla visuaalisen alan alempi tutkinto. Muun alan korkeakoulutuksesta kertoi 14 prosenttia vastaajista.

Kuvitusalalle sijoittuminen onkin mahdollista monilla eri koulutustaustoilla, ja elinikäinen itsensä kehittäminen työn ohessa on alalla keskeistä. Tämä tekee alalle pääsystä demokraattisempaa, ja alan toimijat ovat taustoiltaan moninaisempia kuin monilla muilla visuaalisilla aloilla, joilla tutkintokoulutuksen merkitys on korostuneempi.

Kuvitusalan kehittymiselle olisi kuitenkin tärkeää, että myös muodollinen pätevöityminen olisi kotimaassa mahdollista. Kuvittajat ry:n tavoitteisiin kuuluukin kuvitukseen erikoistuneen korkeakoulututkinnon tai opintokokonaisuuden toteutumisen edistäminen.

Arvoa eri toimialoille

Kuvitusala nyt 2023 -selvityksen mukaan kuvitusyritysten asiakkaat ovat tyypillisesti kustannus- ja media-aloilla, mainos- ja markkinointitoimistoissa sekä koulutuksen, viihteen ja kulttuurin toimialoilla ja julkisella sektorilla. Teollisuuden aloista paperi- ja tekstiilituotteiden ja vaatteiden valmistus sekä elintarvikkeiden valmistus työllistävät kuvittajia. 

Kolme asiakasalaa erottuu erityisen noususuhteisina. Elintarvikkeiden valmistuksen toimiala on nouseva tilaaja-ala pakkaus- ja tuotekuvitusten lisääntymisen myötä (8 12%). Myös terveys- ja sosiaalipalveluiden merkitys tilaajana on noussut vuodessa (12 19%) ja tilallisen kuvituksen kysyntä näkyy arkkitehtuurin alan asiakkuuksina (4 8%). 

Yli kymmenen prosentin osuuksiin asiakastoimialoista pääsevät myös vähittäiskauppa, urheilu, kolmas sektori ja teollisuuden aloista paperituotteiden, tekstiilien ja vaatteiden valmistus sekä tieteellinen tutkimus ja kehittäminen. Yhteiskunnan ja medioiden yhä kiihtyvä visualisoituminen ennustaa lähes kaikkien asiakasalojen kuvituskysynnän kasvua.

Suvi Suitialan kuvitus, jossa esitetään symbolein kuvittajien eri asiakasaloja.

Noususuhdanne tasaantunut

Yhä useampi elättää itsensä kuvitustyöllä

Kuvitustyö on ollut tyypillisesti sivutoimi, mutta alan työllistävyys on noussut huomattavasti viimeisen viiden vuoden aikana.

Vastaajista 74% kertoi saaneena vuonna 2022 yli puolet vuositulostaan kuvituksesta, kun vuonna 2018 tähän ylsi vain 53% vastaajista.

49% kertoi saaneensa kuvitustyöstä yli kolme neljäsosaa vuositulostaan vuonna 2022. Edellisvuoden luku oli kuusi prosenttia matalampi. 

Kolmasosa uskoo liiketoiminnan kasvuun

Kuvitusalan kehitys on sekä toimeksiantomäärien että liikevaihtojen osalta tasaisessa vaiheessa. Hieman vajaa kolmannes kuvittajista kertoo asiakas- ja/tai toimeksiantomäärien lisääntyneen, ja samansuuruinen joukko kertoo määrien laskeneen.

Noin puolet kuvittajista kertoo tilanteensa pysyneen vuonna 2022 suunnilleen samanlaisena kuin vuonna 2021. 

Luvut ovat heikommat kuin vuotta aiemmin, jolloin 40% kertoi kuvitusliiketoiminnansa olleen myötätuulessa koronanotkahduksen jälkeen. Valoisampiin päiviin kuitenkin luotetaan, koska 27% uskoo toimintansa kasvavan vuoden 2023 aikana, ja vain 22% uskoo määrien laskevan viime vuodesta.

Toisaalta on huomattava, että vuonna 2022 kuvittajat saivat enemmän apurahoja ja tekivät enemmän palkkatyötä kuin vuotta aiemmin, missä voi toki jossain määrin olla kyse kyselyyn vastaavien kuvittajien työtilanteiden vuosittaisista aaltoliikkeistä. Spekuloida voi myös, onko kehitys positiivista inhouse-kuvittajien tai kuvituskouluttajien määrän lisääntymistä, vai onko tarjolla olevien toimeksiantojen suhdanteista johtuva vähäinen määrä saanut kuvittajat suuntaamaan varmemmin työllistäviin ansaintamuotoihin.

Liikevaihto hieman vuoden takaista heikompaa

Suhdanneherkän ja asiakasalariippuvisen kuvitusalan yrittäjien liikevaihdot ovat numeraalisestikin lievässä laskusuhdanteessa. Neljäsosa kuvitusalan yrittäjistä kertoo 30 000–70 000 euron liikevaihdosta, kun viime vuonna tähän joukkoon kuului vielä kolmasosa vastaajista. 70 000–90 000 euron liikevaihdosta kertoo kolme prosenttia ja yli 90 000 euron liikevaihdosta kolme prosenttia.

Kuvitusyrittäjyydelle tyypillisestä sivutoimisuudesta kertoo se, että vajaa kolmasosa kuvitusalan yrittäjistä raportoi alle 10 000 euron liikevaihdosta. Kuvitustyö saattaa silti olla ainakin lähes kokoaikaista, kun ottaa huomioon apurahat ja muut työnteon muodot sekä tekijänoikeuksiin pohjaavat korvaukset.

31% vastaajista kertoi liikevaihtonsa olleen vuonna 2022 parempi kuin vuotta aiemmin, ja hieman useampi uskoo liikevaihdon nousevan vielä tänäkin vuonna. Koska 28% raportoi liikevaihdon laskusta vuonna 2022, saadaan viime vuoden saldoluvuksi 3. Vuoden 2023 liikevaihdon kasvuun uskoo 35% ja laskuun 24%, jolloin tämän vuoden saldoluvuksi muodostuu toiveikkaampi 11. Luvut ovat kuitenkin hieman viime vuotta (7% & 14%) heikommat. Saldoluku saadaan vähentämällä liikevaihdon kasvusta ilmoittaneiden yritysten prosenttiosuudesta liikevaihdon laskusta ilmoittaneiden prosenttiosuus.

Yksinyrittäjät vähemmän toiveikkaita kuin muu pk-yrityskenttä

Suomen Yrittäjien, Finnveran ja Työ- ja elinkeinoministeriön pk-yritysbarometrin 1/2023 tulokset kertovat, että palvelualoilla 34% uskoi liikevaihdon kasvuun. Laskuun uskoi 26%, jättäen saldoluvuksi 8. Teollisuudessa oltiin hieman toiveikkaampia (saldoluku 10), kaupan alalla toiveikkuus oli heikkoa (saldoluku -14).

Pienimpien, alle viisi henkilöä työllistävien, yritysten näkymät ovat selvästi muita heikommat. Pienimmistä yrityksistä 27% arvioi liikevaihtonsa kasvavan (kuvitusalalla 35%) ja 30% uskoo liikevaihtonsa pienenevän (kuvitusalalla 24%).

Samoissa suhdannetunnelmissa kuvitusalan kanssa ollaan Muotoilualan asiantuntijajärjestö Ornamon Muotoilun suhdanne- ja toimialakatsauksen mukaan myös pien- ja mikroyritysvaltaisella muotoilualalla. Siellä noin 36% yrityksistä ilmoitti syksyllä 2022, että heidän liikevaihtonsa on kasvanut vuoden takaisesta. Vastaavasti 45% yrityksistä ilmoitti, että liikevaihto oli pienentynyt, jolloin liikevaihdon kasvun saldoluku on miinus 9. Ornamon selvitys viittaa muotoilualan yritysten kysyntään johdettuna kysyntänä, mikä riippuu asiakasyritysten menestyksestä niiden omilla markkinoilla.

Kuvitusalan vuoden 2022 saldoluku on 3, mikä osoittaa kuvitusalan muotoilualan kanssa samaa jälkisuhdanteista, vaikkakin hieman tasaisempaa, kehitystä.

Riippuvuus asiakasalojen suhdanteista

Notkahdus erittäin myönteiseen kuvitusalan kehitykseen tuli vuonna 2020, kun koronavuosi kuritti yli puolta kuvittajista ja heidän yrityksistään. Kuvittajat ry:n Koronan vaikutukset kuvitusalalla -kyselyyn vuonna 2021 vastanneista 60% kertoi yrityksensä liikevaihdon laskeneen tai tulojensa vähentyneen vuonna 2020. 14% kyselyyn vastanneista kertoi, että pudotus oli yli 50% normaaleista tuloista tai liikevaihdosta.

Tilanne vaikuttaa nyt lukujen valossa normalisoituneen, mutta on korostettava, että sekä talouden, yritysten toimintaympäristön, energiakriisin ja yleisen maailmantilanteen kehitykseen liittyy poikkeuksellisen paljon epävarmuutta.

Asiakasyritysten tilanne vaikuttaa tulevaisuudessakin kuvittajien tilanteen vakauteen. Yli 50% koronavuoden liikevaihdon/tulojen pudotuksesta kertoivat kyselyssä mainos- ja markkinointikuvituksen ja lehtikuvituksen parissa työskentelevät kuvittajat, joten nämä vaikuttaisivat olevan suhdanneherkimpien asiakasalojen joukossa.

Suhdanneherkkien asiakasalojen parissa työskentelevien kuvittajien yritystoiminta muodostuukin mahdollisesti muilla aloilla toimivia kollegoita turbulentimmaksi. Tilausmääriin vaikuttavat B2B-asiakasaloilla näiden yritysten lisäksi heidän asiakasalojensa yritysten tilanne, tulevaisuudenusko ja uskallus hankintoihin.

Kasvua kansainvälisyydestä, aineettomista oikeuksista ja myyntiin panostamisesta

Suvi Suitialan kuvitus, jossa kuvittaja katselee maailman maamerkkejä - kuvitusala on alana poikkeuksellisen kansainvälinen.

Tekijänoikeuspohjaisen ansainnan osuus kasvuun

88% vastaajista kertoo kuvitustilausten muodostavan osuuden liikevaihdostaan. Muut yleisimmät liikevaihdon elementit ovat rojaltit (41%), oma tuotemyynti (31%) ja kuvitusten käyttöoikeuksien uudelleenmyynti (26%).

Käyttöoikeuksien myynti ja rojaltit ovat monistuvaa tuloa, joiden osuuksien soisi yhä kasvavan. Tekijänoikeusperusteisen ansainnan mahdollisuudet tulisi huomioida yhä kattavammin luovien alojen koulutuksessa ja yrityspalveluissa.

Kuvittajat tarjoavat myös asiantuntijapalvelua, ja 10% kertoo kuvituspalvelumyynnin muodostavan osuuden liikevaihdosta. Lisäksi 6% tarjoaa konsulttipalvelua. Opetus- ja koulutustyö on myös oman osaamisen myyntiä ja sitä tarjoaa kuvittajista 13%. Lisäksi 17% vastaajista esiintyy tai tuottaa työpajoja.

Puolet kuvittajista tarjoaa myös graafisen suunnittelun palveluita. Lisäksi vajaalla puolella on omaa tai jälleenmyyjien kautta tapahtuvaa tuotemyyntiä.

Liikevaihdon koostumukset ovat siis moninaisia. Kokonaisuutta arvioiden vajaa 40% kuvittajista kertoo olevansa tyytyväinen tulotasoonsa, joskin osa heistä kokee, että työmäärä on kohtuuton suhteutettuna tulon määrään. Neljännes ei ole tyytyväinen palkkiotasoon, ja vajaa neljännes kokee, että töitä ei ole riittävästi.

Palkkiotasoissa suuria eroja eri kuvitusaloittain

Reiluimmat palkkiot kuvittajat kertovat saavansa brändikuvituksista sekä tuote- ja pakkauskuvituksista.

Kuosisuunnittelusta saatavat ennakot kuvittajat näkevät liian pieniksi, mutta korvaus voi nousta kohtuulliseksi hyvien myyntilukujen ja rojaltien myötä.

Myös kirjankansikuvitusten ja lehtikuvitusten palkkioiden osalta kuvittajat harmittelevat neuvotteluvaran puutetta. Aloilla toimiminen koetaan kuitenkin mahdolliseksi, jos tyylin ja työmäärän kykenee suhteuttamaan budjetteihin.

Kirjallisuuden aloista runsaasti kuvituksia sisältävien oppikirjojen kuvittaminen koetaan kuvittajalle palkkioiltaan reiluimmaksi, vaikka projektit edellyttävätkin usein pitkää sitoutumista.

Lastenkirjallisuuden alan moni kuvittaja kokee merkitykselliseksi, mutta taloudellisesti kuvitusaloista heikoiten kannattavaksi. Kustantajilta saatujen palkkioiden sijaan suuri osa tulosta tulee muualta: apurahoista, lainauskorvauksista ja kirjan teeman ympärille rakennettavista työpajoista. Ulkomaisten kustantamojen ennakot on koettu kotimaisia ennakkoja kohtuullisemmiksi.

Kasvuhakuisuus kaksinkertaistunut

Puolet kyselyyn vastanneista kuvitusyrittäjistä kertoo kasvattavansa yritystään mahdollisuuksien mukaan. 13% kertoo olevansa voimakkaasti kasvuhakuisia – heidän osuutensa on lähes tuplaantunut viime vuodesta (7%).

Pienten kotimarkkinoiden takia kasvua on haettava ulkomailta, ja kuvitusala onkin muuhun pienyrityskantaan verrattuna huomattavan kansainvälinen ala. 

Kansainvälinen kuvitusbisnes on varsinkin digitaalisena verrattain vaivatonta, ja markkina-alueet suomalaiselle kuvitukselle ovat laajat.

Kuvittajista 68% kertoi työskennelleensä vuonna 2022 kansainvälisille asiakkaille.

21% kertoo toiminnasta Euroopassa, 12% Aasiassa, 12% Amerikassa, 14% Pohjoismaissa ja 3% muilla markkina-alueilla. 4% kuvittajista kertoo kuuluvansa ulkomaisen agentin listoille. 8% kertoo suunnittelevansa toiminnan laajentamista Pohjoismaihin tai muuhun Eurooppaan. On myös hyvä muistaa, että 6% vastaajista kertoi itse asuvansa ulkomailla.

Kansainvälisyys on kuvitusalalla huomattavan paljon korkeampaa kuin pienten ja keskisuurten yritysten kentällä keskimäärin. Suomen Yrittäjien, Finnveran ja Työ- ja elinkeinoministeriön pk-yritysbarometri 1/2023 kertoo, että 21 prosentilla pk-yrityksistä on vientiä tai muuta liiketoimintaa ulkomailla.

Kasvurahoitus ei kohtaa tarpeiden kanssa

Kuvitusala hyötyisi monen muun luovan alan tavoin Business Finlandin tuesta, mutta rahoitus kansainvälistymiseen ja kasvuun on osoitettu vain yritysmuotoisille toimijoille. Suurin osa kuvittajista työskentelee itsensätyöllistäjinä toiminimellä, vain 9% omassa osakeyhtiössä.

Lisäksi kuvitusalalla kaivataan rahoitusta sisältöjen kehittämiseen. Business Finlandin rahoitusehdot eivät taivu tähän, mikä on merkittävä haaste luovan talouden kasvupotentiaalin lunastamiselle.

Asiakkaat löytävät kuvittajat sosiaalisesta mediasta

Yllättävää kyllä, vain hieman vajaa puolet kyselyyn vastanneista kuvittajista kertoo tehneensä itse myynti- ja markkinointityötä asiakashankinnan eteen. Neljällä prosentilla ulkomainen agentti hoitaa markkinointia ja myyntiä, 13 prosentilla on kotimainen agentti.

Noin 60% prosenttia kuvittajista kertoo asiakkaidensa löytäneen heidät sosiaalisesta mediasta, ja sama osuus kertoo lähestymisestä verkkosivujen kautta.

Lähes puolet vastaajista kertoo saaneensa työtä Kuvittajat ry:n portfoliosivuston kautta.

Kuvittajien asiakassuhteiden määrissä oli kyselyn mukaan suurta vaihtelua. Yli 15:sta asiakkaasta kertoi 7%, 12–15 asiakkasta 5%, 8–12 asiakkaasta 14%, 4–8 asiakkaasta 48% ja 1–3 asiakkaasta 26% kuvittajista.

Vuoden takaiseen verraten asiakasmäärät ovat pienentyneet ja 4–8 asiakkaan vaihtoehto kasvattanut osuuttaan suurempien asiakasmäärien kustannuksella.

Toimeksiantojenkaan määrä ei ole kasvanut. 45% kertoi alle kymmenestä toimeksiannosta. 36% vastaajista raportoi, että vuonna 2022 heillä oli 10–29 toimeksiantoa ja yli 30 toimeksiannosta kertoi 11% vastaajista. Pari prosenttia tahkoi vuoden aikana yli 100 toimeksiantoa.

Kuvitusalalla riittäisi kasvupotentiaalia myynti- ja markkinointityöhön panostamalla ja välittäjäportaita hyödyntämällä. Markkinat ovat globaalit, eikä asiakaspohjan tarvitsisi painottua kotimaahan. Taitavalla omien tekijänoikeuksien hallinnalla kuvittajilla on mahdollisuus irrottautua ainakin osin tuntihintapohjaisesta hinnoittelusta ja tavoitella skaalautuvampia ansaintalogiikoita.

Erityisteema: Raportti kuvittajien työhyvinvoinnista

Työhyvinvointi paranee iän myötä

Kuvitusala nyt -kyselyyn vastanneet kuvittajat antavat työhyvinvoinnilleen ja työssäjaksamiselleen mediaaniarvosanan 7,2 ja keskiarvo oli 6,7. Työhyvinvointi näyttää lisääntyvän iän myötä: 30-vuotiaiden tai nuorempien keskiarvo oli 6,7, 40-vuotiaiden tai nuorempien 6,8 ja 50-vuotiaiden tai nuorempien 6,9.

Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen tuottaman tuoreimman Taiteen ja kulttuurin barometrin teema oli taiteilijoiden työhyvinvointi.

Muillakin taidealoilla toistuu kokemus iän myötä paranevasta työhyvinvoinnista. Cuporen mukaan kaikkien eri taidealojen vastaajien antamien arvojen mediaani oli 7,0 ja keskiarvo 6,5, mikä on linjassa myös kuvittajien antamien arvosanojen kanssa. 

Kuvitusta ei Cuporen tutkimuksessa eroteltu omaksi alakseen. Todennäköisesti kuvittajavastaajat on sijoitettu visuaalisten taiteiden kategoriaan. Kuvittajien työhyvinvointi on kuitenkin paremmalla tolalla kuin visuaalisten taiteiden alalla keskimäärin (keskiarvo 6,1). Erillään käsiteltynä kuvittajat sijoittuvat 6,7 keskiarvollaan parhaita arvosanoja antaneiden kirjallisuuden ja musiikin alojen taiteilijoiden joukkoon. Tässäkin luvussa on toki yhä parantamisen varaa.

Työterveyshuollon piirissä vain harva

Vain 3% kuvittajista kertoo hankkineensa yrittäjänä itselleen työterveyshuollon. Suuri osuus saa kuitenkin työterveyshuollon palvelut käyttöönsä osa-aikaisen työsuhteen myötä.

67% prosenttia vastaajista kertoo käyttävänsä vain julkisia terveyspalveluita; viidennes myös yksityisiä. Ulkomailla työskentelevä kuvittaja kertoo saavansa asuinmaassaan luovan alan työntekijöille tarkoitetun halvemman sairauskuluvakuutuksen, mikä olisi erinomainen toimintamalli myös Suomeen.

Tulojen epäsäännöllisyys kuormittaa

Eniten kuvittajien työhyvinvointia kuormittavat tulojen pienuus ja epäsäännöllisyys. Noin puolet kyselyyn vastaajista kertoo taloudellisen tilanteen kuormittavan jatkuvasti tai melko usein; jatkuvasti kuormittuu neljäsosa vastaajista. Luku on suuri ja huolestuttava. Taloudellisen tilanteen haasteet ovat mahdollisesti tällä hetkellä erityisen korostuneita kohonneiden elinkustannusten myötä.

Toisaalta kuvittajien antama luku on paljon parempi kuin monilla muilla taiteenaloilla. Taiteen ja kulttuurin barometrissäkin toimeentuloon ja työskentelyn rahoitukseen liittyvät tekijät nousivat kuormitustekijöiden kärkeen. Epävarma toimeentulo ja tulojen pienuus olivat kuormittaneet viimeisten 12 kuukauden aikana jatkuvasti tai melko usein suurinta osaa barometriin vastanneista (85% ja 81%).

Toiseksi suurimmiksi kuormitustekijöiksi kuvittajat kertovat töiden vähyyden ja asiakashankinnan vaikeuden ja toisaalta töiden kasaantumisen tai vaikeuden kieltäytyä töistä, kun niitä tarjotaan. Molemmista haasteista kertoo kuormittuvansa jatkuvasti tai melko usein noin puolet vastaajista. Haaste kietoutuu epävarman toimeentulon problematiikkaan.

Kolmannelle sijalle kuormitustekijöistä nousi alan sisäinen kilpailu toimeksiannoista ja apurahoista, mistä 39% vastaajista kuormittuu jatkuvasti tai melko usein. Tosin tämäkin luku on pienempi kuin taidealoilla keskimäärin. Taiteen ja kulttuurin barometrin mukaan kilpailu apurahoista ja avustuksista kuormittaa jatkuvasti tai melko usein neljää viidestä barometrikyselyyn vastanneesta taiteilijasta, taiteenalakohtaiset erot vastauksissa ovat vähäisiä. Myös kilpailu samoista apurahoista ja avustuksista ystävien ja kollegojen kanssa on monille henkisesti kuormittavaa. 

Kuvittajien antamissa avoimissa vastauksissa pohdittiin myös kiinnostavasti sosiaalisen median vaikutusta mielenterveydelle. Asiakkaat kuitenkin hakevat kuvittajia somesta, joten tasapainon löytäminen on keskeistä.

Osaaminen hyvällä tasolla

95% kuvittajista kokee heidän osaamisensa ja taitonsa olevan korkealla tai melko korkealla tasolla. Heistä lähes puolet kallistuu melko-vaihtoehdon puoleen, mikä saattaa kertoa epävarmuuksista esimerkiksi jatkuvan teknisen osaamisen päivittämisen alalla. Toisaalta osaaminen vaikuttaa olevan riittävän korkealla tasolla, koska harvempi kuvittajat kokee kuormitusta epävarmuudesta taiteellisen tai muun osaamisen alueilla. Vain 22% kuormittuu taiteelliseen osaamiseen liittyvistä epävarmuuksista jatkuvasti tai melko usein. Muun osaamisen osalta luku on 28%. 

Yksin työskentelyn ja eristyneisyyden aiheuttama kuormitus, itsensä johtamisen ja työn organisoinnin vaikeus tai asiakkaiden toimintaan liittyvät haasteet eivät nekään kuormita kuvittajia merkittävästi. Sosiaalista työhyvinvointia koskien kuvittajat kiittelevät avoimissa vastauksissa esimerkiksi kannustavaa työhuoneyhteisöään:

”Hyvä työyhteisö työhuoneella on ollut ratkaiseva tekijä henkisen jaksamisen ja motivaation kanssa.”

Myös osa-aikainen palkkatyö voi ratkaista useita haastekohtia:

”Teen kuvitustyön ohessa palkkatöitä osa-aikaisesti, joka vähentää omaa kuormitusta, painetta sekä eristäytymistä.”

Yksilöiden työssäjaksaminen kannattelee koko alaa

Kuvittajat ry:n Koronan vaikutukset kuvitusalalla -kysely 2021 tutki syvemmin kuvittajien taloudellista ja henkistä kuormitustilannetta. Kyselyyn vastanneet näkivät uupumuksen suurena uhkana. Koska yrittäjän voimavarat ovat yksinyrittäjän tärkein resurssi, uhkaa voimavarojen puute koko yritystoimintaa. 

Yksinyrittäjiä on Suomessa 194 000, ja määrä on voimakkaassa nousussa – yksinyrittäjiä on tullut kymmenessä vuodessa noin 65 000 lisää – joten kyse ei ole marginaalisesta ilmiöstä. Henkilökohtaisten tragedioiden lisäksi lähes 200 000:nnen yrityksen kaatumisen aiheuttamaa kansallista tuhoa on kammottavaa edes kuvitella, joten yksinyrittäjien hyvinvointiin ja jaksamiseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota.

Luottamusta epävarmuustekijöistä huolimatta

”Kuvittajana toimiminen on joskus kovinkin haastavaa ja raskasta, mutta myöskin aina todella antoisaa ja yllättävää! En ole koskaan katunut päätöstäni ryhtyä kuvittajaksi enkä varmaan tulekaan katumaan”, yksi kyselyyn vastanneista kuvittaijista kiteyttää näkemyksiään ammatinvalinnastaan.

78% kuvittajista kertoo olevansa ylpeitä kuvittajuudestaan ja jopa 99% on melko ylpeitä tai ylpeitä ammatistaan. Työn merkityksellisyys lisää työssä jaksamista ja tyytyväisyyttä uraan ja merkityksellisyyden kokemus on kuvittajilla korkealla tasolla. 75% kuvittajista kertoo kokevansa työnsä itselleen merkitykselliseksi. 95% kokee työn merkitykselliseksi tai melko merkitykselliseksi itselleen ja sama luku koskee oman kuvitustyön koettua merkityksellisyyttä muille ja maailmalle.

Maailman ja oman yrittäjyyden tai muun työssäolomuodon epävarmuuksista huolimatta kolme neljäsosaa kuvittajista luottaa valitsemansa ammatin kantavan. Kolmasosa kuvittajista kokee kuvittajuuden jatkumisen olevan erittäin varmaa ja lisäksi puolet näkee jatkon melko varmana.

Erityisteema: Raportti kuvittajien sosiaaliturvasta

Kuvittajien sosiaaliturva rakoilee

Kuvitusala muodostuu muutamaa agentuuria lukuunottamatta yksinyrittäjistä ja muista itsensätyöllistäjistä, joten nykyisen siiloutuneen sosiaaliturvamallin ja jähmeän YEL-järjestelmän ongelmat ovat alalla valitettavan tuttuja.  Toisaalta yrittäjien intohimo ja työhyvinvointi näkyvät suoraan toimialan menestyksenä.

Työttömyyskassaan kuuluu vain kolmannes

Työttömyyskassat eivät ole kuvittajien keskuudessa erityisen suosittuja: vain 31% vastaajista kertoo kuuluvansa kassaan. Heistä 14% on valinnut yrittäjäkassan ja 17% palkansaajakassan. Puolet vastaajista ei edes harkitse työttömyyskassaan liittymistä, mikä on ymmärrettävää, kun menoja pienistä tuloista karsitaan, mutta tilanne on kuitenkin sosiaaliturvaverkon kannalta riskialtis.

Siiloutunut työttömyysturvajärjestelmämme ei selvästi palvele tarkoitustaan. Tarvitaan yhdistelmävakuutus, jonka alla voi vakuuttaa sekä palkkatyön että yritystoiminnan. Korona-ajan poikkeus yrittäjän oikeudesta työmarkkinatuen perusosaan oli onnistunut ratkaisu, ja yrittäjien tuomista pysyvästi työmarkkinatuen piiriin tulisi ehdottomasti selvittää. Pitkän aikavälin tavoitteena on oltava perustulon käyttöönotto, jonka edistämiseksi tarvitaan aiempaa kattavampia kokeiluja.

Luottamus YEL-järjestelmään heikkoa 

Yrittäjän eläkevakuutus YEL on yrittäjän eläkkeen ja sosiaaliturvan perusta. Puolet Kuvitusala nyt -kyselyn vastaajista kertoo olevansa YEL-velvollisia. Täyden tai lähes täyden työtulon mukaan YEL-vakuutusta sen omistajista kuitenkin maksaa vain noin 30%. 70% kuvittajista siis ”alivakuuttaa”, mikä näkyy suoraan sekä henkilön sosiaaliturvassa että eläkekertymässä.

Erityisen huolestuttavaa on YEL-maksun mitoittaminen alle ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan rajan (13 573 € vuodessa v. 2022), jolloin korkeasta YEL-kustannuksesta ei edes tiukan paikan tullen pääse työttömyysturvan osalta hyötymään. Kuvitusalan yrittäjät kertovatkin laajasti epäluottamuksestaan YEL-järjestelmää kohtaan sekä sen kankeudesta ja kalleudesta. Vakuutus on pienillä tuloilla elävälle suuri kulu, josta ei pääse taloudellisen pakon alla alimitoitettuna edes hyötymään. Suurempia uudistuksia odotellessa YEL-työtulon muutos vuositulosta kuukausituloksi olisi tervetullut. Pitkän aikavälin tavoitteena on oltava perustulon, perustilin tai negatiivisen tuloveron käyttöönotto, joiden edistämiseksi aiempaa kattavammat lisäkokeilut ovat tarpeen.

Turvaverkkoa tilkittävä ja yksinyrittäjien neuvotteluasemia parannettava

Kuvittajat ovat monimuotoisen työntekemisen edelläkävijöitä ja siten monen luukun loukussa. Monella on eläkevakuutus sekä YELin, TyELin että MyELin kautta. Pitkällä tähtäimellä on pyrittävä luovan alan yrittäjien liittymistä YELstä MyELin piiriin tai muuhun järjestelmien yhdistämiseen. Tekijänoikeustulojen, muiden käyttökorvauksien ja lyhyiden (alle 4 kk) apurahojen ja sosiaaliturvan yhteentoimivuutta on myös edistettävä.

Tilaajien ja yksinyrittäjien neuvotteluasemien epätasapaino on etenkin luovilla aloilla suuri, mikä johtaa helposti yksinyrittäjien toimintaedellytysten kannalta ei-toivottaviin lopputuloksiin. EU:ssa selvitetään mahdollisuuksia yksinyrittäjien asemien parantamiseen kollektiivisesti määritellyillä alakohtaisilla minimikorvauksilla ja ehdoilla. Se olisi erinomainen keino nostamaan alimpia palkkioita systemaattisesti kohtuullisiksi. Tekijänoikeusaloilla, kuten kuvitusalalla, olisi kollektiivista sopimista mahdollisuus edistää osana tekijänoikeusdirektiivin implementointia. 

Heikkoa eläkekertymää paikataan esimerkiksi sijoittamalla

Kuvitusala nyt -kyselyyn vastanneiden kuvittajien tähän mennessä kertyneen eläkkeen keskiarvo oli 475 ja mediaani 406 euroa. Luku on pyydetty tarkistamaan työeläkeotteesta, joten se kattaa niin yksityisellä ja julkisella työnantajalla kuin yrittäjänäkin tehdyn työn. Vastaajien ikärakenteen huomioon ottaen luvuissa ei ole hurraamista.

Sosiaali- ja eläketurvan riskejä paikkaavat 4%:lla vastaajista työntekijän TyEL-vakuutus, 8%:lla apurahansaajan MyEL-vakuutus sekä 7%:lla vapaaehtoinen eläkevakuutus. Viidennes kuvittajista kerryttää taloudellista turvaa säästöillä tai sijoituksilla, ja neljännes kertoo omistusasunnosta tai muusta kiinteästä omaisuudesta osana turvaverkkoa.

Kuvittajat ry:n tutkimustoiminta on rahoitettu Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla.

Tutustu toimintaamme

Kuvittajat ry

Tiiviin ammattiyhteisön lisäksi yhdistys tarjoaa jäsenilleen koulutusta, residenssejä, virkistystä ja laki- ja liiketoimintaneuvontaa kuvitustyössä menestymisen tueksi. Mestarikurssit, Kuvittaja-klubit, seminaarit ja juhlat tuovat kollegat ja kuvitusalan asiantuntijat yhteen.

Kuvitusala

Kuvittajat ry tuottaa ajankohtaista toimialatietoa kuvitusalasta vuosittaisilla Kuvitusala nyt -selvityksillä. Alan kehitys on sekä toimeksiantomäärien että liikevaihtojen osalta myötätuulessa. Kasvupotentiaalia riittää kansainvälisyyteen ja markkinointiin panostamalla.

Apurahat

Jaamme vuosittain Kopioston keräämistä tekijänoikeuskorvauksista 100 000 – 400 000 euroa apurahoina ammattikuvittajille. Projektiapurahat ovat haussa keväisin ja kuluapurahat syksyisin.

Tavoitteemme

Kuvittajat ry tekee edunvalvontaa kulttuuri-, elinkeino-, työmarkkina- ja koulutuspolitiikan aloilla kuvitusalan etuja edistäen. Teemme tiivistä vaikuttamisyhteistyötä sekä kotimaassa että kansainvälisesti.

2.12.2022
/

Ilmiöt

Kuvitus: Tekoäly

5.9.2023
/

Ilmiöt

Kuvakirja 2.0.

1.12.2019
/

Ilmiöt

Brändinä kuvittaja