Artikkelikuva: DALL-E 2:n tuotos Hietamäen komennosta ”abstract oil painting ofa 90’s computer on a table with paintbrushes and pencils and fruit and awindow with art deco flowery curtains”. Osa pyynnöistä toteutui, osa ei.

Tekoälyn luoma taide on herättänyt viime aikoina kuumiksi yltyneitä keskusteluja. Tekoäly, artificial intelligence eli AI, on yksi tämän hetken nopeimmin kehittyvistä tieteenaloista, ja nyt tekoälytaiteen kentällä on tehty harppauksia, jotka ovat yllättäneet monet.

Useat eri toimijat ovat kehittäneet kuvia luovia tekoälyohjelmistoja jo pitkään yritysten sisällä ja testanneet niitä rajatuilla käyttäjäryhmillä. Testiryhmien tekoälylle luoman datan kartuttua yhä useampi palvelu on nyt avautunut suurelle yleisölle.

OpenAI-yrityksen luoma DALL-E 2 avattiin julkiseen käyttöön kesäkuussa 2022. Ero vuonna 2021 julkaistuun ensimmäiseen DALL-E-versioon on suuri. Kuvat ovat realistisempia, resoluutio on korkeampi ja ohjelma ymmärtää käyttäjien käskyjä paremmin.

Muita tämän hetken avoimia tekoälytaidetta luovia ohjelmistoja ovat muun muassa Midjourney, Stable Diffusion, WOMBO, NightCafe, Deep Dream Generator ja DeepAI.

Ohjelmien toiminnot ovat pääpiirteittäin samanlaisia: käyttäjä esittää toiveensa kuvan sisällöstä ja tyylistä, jonka jälkeen ohjelma luo sekunneissa erilaisia kuvavaihtoehtoja.

Tekoälytaide on tähän mennessä ollut useimmiten tyyliltään fotorealistista digitaalista maalausta, mutta kuvia voi pyytää nyt esimerkiksi myös öljymaalauksina, värikynäpiirroksina, 1980-lukua nostalgisoivana pikselitaiteena, risografiana tai tietyn taiteilijan tyyliä matkien. Tyylilajien laajentumisen ja ohjelmistojen kehityksen myötä tekoälytaiteen käyttömahdollisuuksien laajuus on kasvanut räjähdysmäisesti.

Midjourney-ohjelman tuotos komentoon ”art theft cinematic”.

Tekoälytaiteessa on kuvantekijöiden näkökulmasta kaksi isoa ongelmaa. Ensimmäinen on tekoälyn luomien kuvien mahdollinen yleistyminen kaupallisessa ja journalistisessa käytössä, ja tämän kehityksen vaikutukset visuaalisten alojen ammattilaisten työllisyyteen.

OpenAI:n toimitusjohtaja Sam Altman kirjoitti keväällä 2022 blogissaan DALL-E 2 -ohjelman olevan niin voimallinen työkalu, että sillä on väistämättä positiivisten ansioidensa lisäksi myös negatiivisia vaikutuksia.

”Tämä on muistutus siitä, miten vaikeaa tulevaisuuden ennustaminen on. Kymmenen vuotta sitten ajateltiin, että tekoäly tulee vaikuttamaan ensin suorittavaan työhön, sitten tietotyöläisiin ja vasta viimeisenä luovaan luokkaan. Nyt näyttää siltä, että järjestys onkin päinvastainen.”

Uusien ohjelmistojen on kehuttu demokratisoivan taidetta ja mahdollistavan yhä useammalle ihmiselle visuaalisen itseilmaisun. Ammatikseen kuvia tekevien ihmisten näkökulmasta tämänkaltainen demokratisoituminen ei pääsääntöisesti näyttäydy positiivisena asiana. Omien visuaalisen ilmaisun taitojen kehittyminen on vaatinut paljon työtä ja aikaa, ja vaivalla hankittu ammattitaito ansaitsee arvostuksensa.

On selvää, että tekoäly ei kehityksestään huolimatta pysty samanlaiseen teknisesti omaperäiseen ja älyllisesti syvälliseen kuvakerrontaan kuin taitava kuvittaja. Tekoäly ei pysty tuottamaan kuvituksia, jotka auttavat lukijaa pureskelemaan tietoa eri näkökulmista, rakentavat tekstin rinnalle oman tarinalinjansa tai kiteyttävät vaikeasti määriteltäviä tunteita ja tunnelmia.

Aluksi kuvapankit tekivät linjauksen, että ne eivät ota tekoälyn luomia kuvia kokoelmiinsa. Lokakuussa 2022 Shutterstock kuitenkin käänsi kelkkansa ja tiedotti aloittavansa yhteistyön DALL-E 2 -ohjelman omistavan OpenAI:n kanssa. Shutterstock kertoi kehittävänsä tapoja korvata tekijänoikeuksia tekoälyn hyödyntämien kuvien alkuperäisille tekijöille, mutta vielä on epäselvää, miten tämä käytännössä toteutettaisiin.

Etenkin mediataloissa kuvabudjetissa säästetään usein käyttämällä tilauskuvitusten sijaan kuvapankkikuvia. Tällaisten toimijoiden on helppo nähdä olevan kiinnostuneita käyttämään jatkossa tekoälyn luomia kuvia, jolloin kuvan voi ohjelmoida vastaamaan aihetta entistä tarkemmin. Jos laadusta ollaan valmiita tinkimään kustannustehokkuuden nimissä, tekoälytaiteen käyttö on varmasti houkutteleva vaihtoehto.

Kuvitustöiden mahdollisen vähenemisen lisäksi toinen tekoälytaiteen ongelmakohta on tekijänoikeuksien loukkaaminen. Tekoäly kun tarvitsee ravinnokseen oikeiden taiteilijoiden teoksia.

Tekoälyllä luodaan tällä hetkellä kuvia esimerkiksi PicassonStudio Ghiblin tai David Hockneyn tunnetuksi tekemillä tyyleillä. Tämän mahdollistaa suuri määrä palveluihin ladattua kuvamateriaalia, jota tekoäly hyödyntää. Jäljiteltyjen taiteilijoiden määrä kasvaa nopeasti. Mitä tunnetumpi taiteilija ja mitä enemmän hänen teoksiaan löytyy kuva-arkistoista, sitä todennäköisemmin ne tulevat tekoälyn kopioimiksi.

Kansainvälisessä keskustelussa useampi kuvittaja on tuohtunut huomattuaan oman kuvitustyylinsä toistuvan tekoälyn luomissa kuvissa. Kuvittajat ja kuvataitelijat ovatkin vedonneet yrityksiin, että ne eivät käyttäisi tietokannoissaan elävien taiteilijoiden teoksia. Pienemmätkään nimet eivät ole kopioinnilta turvassa, sillä käyttäjät voivat itse ladata palvelimille kuvia, joiden pohjalta haluavat generoida uusia versioita.

Kuvittajat ry:n puheenjohtaja Maija Hurme kommentoi aihetta lokakuussa 2022 ilmestyneessä Journalisti-lehdessä toteamalla, että tekijänoikeuksien polkeminen on tällä hetkellä tekoälytaiteen suurin ongelma. Ei riitä, että yksittäiset tekijät voisivat kieltää kuviensa käytön.

”Eettisesti kestävää olisi pyytää taiteilijalta ensin lupa, ja käyttää kuvia vasta sitten”, Hurme kommentoi.

Omien teosten hyödyntäminen tekoälytaiteessa huolestuttaa ammattikuntaa syvästi, sillä yksittäisten taideteosten sijaan taiteilijoiden nimikkotyyleillä ei ole tekijänoikeudellista suojaa.  Ja miten voidaan todistaa, mitä uuden teoksen raaka-aineena on ollut?

”Tekijänoikeuslainsäädäntö pitäisi nopeasti saattaa ajan tasalle niin, että taiteilijoiden oikeudet työhönsä huomioitaisiin”, Hurme toteaa.

DALL-E 2:n tuotos komennosta ”abstract oil painting dog wearing a pirate hat on a treehouse night sky psychedelic”.

Vapaalle kuvataiteelle tekoäly ei näyttäydy yhtä suurena uhkana kuin kuvittajien ammattikunnalle.

Espoon modernin taiteen museossa on 15.1.2023 asti esillä Nykyaikaa etsimässä -näyttelykokonaisuus, jossa käsitellään taiteen ja teknologian suhdetta.

”Teknologia nähdään joskus vastakohtana luonnolle tai tekoäly uhkana ihmisyydelle. Tämän näyttelyn taiteilijoille teknologia näyttäytyy suurimmaksi osaksi mahdollisuutena”, kuraattorit Arja Miller ja Ingrid Orman kirjoittavat näyttelytekstissä.

Näyttelyssä mukana oleva tekoälytaiteen pioneeriksi kutsuttu Refik Anadol kuvailee tekniikkaansa datalla maalaamiseksi ja ajattelevansa, että tekoäly on jatke hänen omalle keholleen ja mielelleen. EMMA:ssa nähdään dataveistokseksi kutsuttu videoteos, jossa tekoäly on prosessoinut yli 90 miljoonaa julkisesti saatavilla olevaa luontokuvaa ja luo näiden pohjalta oman tulkintansa luonnon visuaalisista lainalaisuuksista.

”Olen seurannut paljon taiteilijoita, jotka hyödyntävät tekoälyä omassa työssään. Huomaan katsovani jotain, jota kukaan ei ole aikaisemmin voinut katsoa, sillä sitä teknologiaa ei ole ollut olemassa. Siinä on jotain hirveän kiinnostavaa, jos ajattelee luovuutta ja taiteellista tekemistä”, kuraattori Miller totesi ollessaan vieraana Ylen Kulttuuricocktail-ohjelmassa.

Miller täsmentää Kuvittaja-lehdelle, että tekoäly ei kuitenkaan pysty taiteellisesti kiinnostaviin tuloksiin ilman taiteilijaa, joka ohjaa tekoälyä.

”Tekoäly voi ruokkia taiteellista prosessia, mutta se on silti vain yksi tekninen väline. Taiteilijaa luovana subjektina ei sillä voi korvata”, Miller uskoo.

Suomalaisten taiteilijoiden suhtautumista tekoälyyn on selvitetty Koneen Säätiön rahoittamassa Luovuus tekoälyn ajalla -tutkimuksessa. Turun yliopiston projektissa haastateltiin 26 suomalaista taiteilijaa, jotka ovat käyttäneet työskentelyssään tekoälyä. Mitä vaikutuksia tekoälyllä on taiteelle, entä mitä annettavaa taiteella on tekoälylle?

”Kiintoisaa on tekoälyn vaikutus taiteilijoiden luovaan prosessiin. Monet haastatelluista taiteilijoista kuvaavat, miten tekoäly antaa heille uusia ideoita ja näkökulmia, muuttaa ajatuksen ja prosessin suuntaa sekä johdattaa kokonaan uusille alueille”, kirjoittaa tutkijatohtori Riina Lundman Koneen Säätiön blogissaan.

Lundmanin mukaan taiteilijat voivat tuoda tekoälyn kehittämiseen vaihtoehtoisia näkökulmia ja tekemisen tapoja.

”Tekoälyn etiikan ja estetiikan saralla taiteilijoilla on merkittävä rooli. Heillä on teostensa ja työskentelynsä ansiosta mahdollisuus ohjata huomio tekoälyn kriittisiin kysymyksiin ja epäkohtiin”, Lundman toteaa.

Hans Eiskosen kuvituksia Yliopisto-lehden 6/22 artikkeliin turvapaikan hakemisesta. Eiskonen on hyödyntänyt kollaasikuvituksiensa osina myös tekoälyllä generoituja kuvia.

Kuvataiteilijoiden lisäksi löytyy myös kuvittajia, jotka suhtautuvat tekoälyyn uhan lisäksi mahdollisuutena. Digitaalisiin kollaaseihin erikoistunut Hans Eiskonen hakeutui Midjourneyn testaajien etujoukkoihin ja on perehtynyt myös Stable Diffusioniin. Hän on testaillut ohjelmia ja jatkokehittänyt tuloksia Photoshopissa. Eiskonen on yhdistänyt tekoälyn generoimiin kuviin esimerkiksi 3D-tekniikkaa, valokuvia, graafisia elementtejä ja typografiaa. Lopputulos ei kopioi muita tekijöitä ja teoskynnys ylittyy selvästi.

Lehtikuvituksiakin on syntynyt. Eiskonen on luonut Yliopisto-lehteen sotaa käsittelevän kuvituksen, jonka kollaasin pohjana on ollut satakunta tekoälyllä luotua mustavalkoista kuvaa. Helsingin Sanomien huumeita käsittelevän artikkelin kuvituksen yhtenä osana oli tekoälyn luoma syöpynyt käsi.

”Tekoälyn hyödyntämiseen suhtaudutaan melko samalla tavalla kuin aikoinaan kuvankäsittelyohjelmien yleistymiseen. Helposti voidaan ajatella, että tuolla se ukko vain yhdistää kuvia toisiinsa ja vaihtaa niiden värejä, mutta monesti sitä pyörittelee niin valtavaa määrää dataa, että tekee mieli vain mennä maahan makaamaan ja itkeä”, Eiskonen naurahtaa.

Hän on pohtinut ohjelmia testaillessaan tekoälyn mahdollisia tulevaisuusnäkymiä ja tehnyt päiväkirjamerkintöjä aiheesta.

”Olen ylipäänsä innostunut scifistä ja koneista – ne ovat minulle työn lisäksi harrastus”, Eiskonen kertoo.

Eiskonen pitää todennäköisenä, että tekoälyteknologiaa tullaan lähitulevaisuudessa integroimaan visuaalisen alan ammattilaisten käyttämiin ohjelmistoihin.

”Luulisin, että Adoben konttoreissa käy tällä hetkellä kova tohina.”

Hän ei suhtaudu tekoälytaiteeseen kuitenkaan pelkästään positiivisesti, vaan tunnistaa myös siitä syntyvät uhkakuvat.

”Jos jonkun toimeentulo on vaakalaudalla, ei se ole naurun asia. Olen kuitenkin miettinyt asiaa myös oman ammattikuntani ulkopuolelta. Mitä, jos ihminen pystyisi uneksimaan reaalitodellisuudessa uusia maailmoja? Meneillään on valtava murros, eikä kukaan voi täysin tietää, mitä kaikkea se tuo tullessaan”.

Julkaistu Kuvittajassa 4/22.

Lähteet: Yle, HS, Wired, The Verge, BBC, EMMA, Journalisti, Koneen Säätiö.

Lue myös

1.3.2023
/

Arviot

Zine kuin karamelli

1.3.2023
/

Arviot

Kuvitettua tietoa

1.3.2023
/

Arviot

Kosketuksen voima