Tutkimustietoa kuvitusalasta

Kokonaisuudessaan kuvitusalan työllistävyys jatkaa kasvuaan, mutta taloustilanne näkyy kuvittajienkin odotuksissa. Liikevaihdon kasvua loppuvuodelle 2024 odottavien osuus on 20 %, mikä on viisi prosenttiyksikköä edellisvuotta matalampi luku.

Kuvittajat ry toteutti Kuvitusala nyt -kyselyn jäsenistölleen maalis-huhtikuussa 2024. Kyselyyn vastasi 122 kuvittajaa, mikä muodostaa tilastollisesti merkittävän osuuden järjestön tuolloin noin 550 varsinaisesta jäsenestä.

Raportti on julkaistu 7.10.2024

Tältä näyttää kuvitusala

Kuvitus osana luovaa taloutta

Kuvittajat ovat pääosin yhden hengen ja tietokoneen yrityksiä, joiden yritystoiminta tuottaa lisäarvoa monille muille toimialoille. Kuvitukset ovat aineetonta arvoa parhaimmillaan: tekijänoikeudella suojattuja, digitaalisesti levitettäviä arvonlisätuotteita, joiden monistamiskustannukset ovat matalat. Kuvitusala onkin rakenteeltaan yksi joustavimmista ja vaivattomimmin skaalautuvista luovan talouden aloista.

Monia kuvitusaloja

Vuonna 2023 kuvituksen aloista työskenneltiin eniten lastenkirjakuvituksen (50 %), mainos- ja markkinointikuvituksen (42 %), lehtikuvituksen (40 %), muun kirjakuvituksen (32 %) ja tuote- ja pakkauskuvituksen (21 %) parissa. Noin 20 %:n vastausosuuksia saivat myös opetus ja koulutus, tapahtumat, työpajat ja esiintymiset sekä kuvataide ja sarjakuva. 

Animaation parissa työskenteli 15 % ja julkista taidetta tai muuta tilataidetta teki 10 % vastaajista. Muu, mikä -vastauksissa nousi esiin annettujen vaihtoehtojen ulkopuolelta mm. asiakkaiden sisäinen viestintä ja presentaatiot, akateemisten tutkimushankkeiden kuvitustarpeet, luonto- ja opastaulut sekä muotokuvat ja live-muotokuvat.

Uudellemaalle keskittynyt, naisvaltainen ala

59 % kyselyyn vastanneista asui Helsingissä tai muualla Uudellamaalla. Lisäksi kuvittajien keskittymiä löytyy Pirkanmaalta (7 %), Pohjanmaalta (4 %), Hämeestä (6 %) ja Varsinais-Suomesta (6 %). Jopa 6 % vastaajista kertoi asuvansa ulkomailla.

Neljä viidesosaa oli iältään 31–50 vuotta.

72 % oli vastaajista oli sukupuoleltaan naisia ja 24 % miehiä. 4 % valitsi kyselyssä sukupuoli-identiteetikseen kohdan ”muu”.

Osakeyhtiöiden määrä kasvussa

Toiminimiyrittäjyys on yleistä kuvittajien keskuudessa; vastaajista 52 % kertoi työskentelevänsä toiminimellä. Viime vuonna osuus oli 60 %, mikä kertonee kuvitusliiketoiminnan kasvusta toiminimien vaihtuessa osakeyhtiöiksi. Osakeyhtiö-muotoisen yrittäjyyden määrän osuus on nimittäin vuodessa noussut 9 prosentista 13 prosenttiin. Osakeyhtiön kautta toimivien kuvittajien työ painottuu mainos- ja markkinointikuvituksen, tuote- ja pakkauskuvituksen ja lastenkirjakuvituksen aloille.

Laskutusosuuskunnan käytön määrä, eli niin kutsuttu kevytyrittäjyys, on nyt pysynyt ennallaan. Se lisääntyi vuoden takaisessa tutkimuksessa 7 prosentista 13 prosenttiin.

Moninaiset työnteon muodot

Kuvittajat työskentelevät tyypillisesti useassa työnteon muodossa samanaikaisesti. 71 % kuvittajista kertoo ensisijaisesti yrittäjän tai itsensätyöllistäjän asemasta.

25 % kertoi muiden muotojen lisäksi apurahansaajan statuksesta. 6 % näki apurahakauden olevan parhaiten nykytilannettaan kuvaava termi. Työskentelyapurahaa vuonna 2023 saaneiden kuvittajien apurahojen määrän keskiarvo oli noin 6500 (2022: 7 500) euroa, mediaani 2500 (2022: 5 000) euroa. Keskiarvoa nostavat koko vuoden apurahalla työskentelevät ja saatujen apurahojen yhteissumma nouseekin yli 384 000 (2022: 410 000) euroon. Summat ovat siis vuodesta 2022 hieman laskeneet.

19 % vastaajista raportoi myös verokortin käytöstä. 16 % kertoo palkansaajan työmarkkinastatuksen kuvaavan tilannettaan parhaiten. Työsuhteet ovat olleet alalla suhteellisen harvinaisia ja kausittaisia, koska niiden määrät vaihtelevat paljonkin vuosittain. Esimerkiksi kokoaikaisesta, vakinaisesta kuvitustyösuhteesta kertoi 2021 vain 2 %, seuraavana vuonna yllättäen 12 % ja viime vuonna 6 %. Osa-aikaisesti työsuhteessa olevien määrä on samoissa kokoluokissa. Palkansaajat kertovat toimialakseen esimerkiksi animaatio-, peli-, IT-, media-, koulutus- ja designalan.

8 % kuvittajista kertoi tilanteekseen muun kuin selkeähkön yrittäjän, palkansaajan tai apurahansaajan statuksen. Esimerkkiyhdistelmiksi on mainittu mm. “freelancer-osuuskuntatyö, osa-aikatyö, palkansaaja, kevytyrittäjä” ja lisäksi “freelancer, apurahat usein merkittävä tulonlähde.”

Lainauskorvauksilla suuri merkitys

74 % kertoo saavansa Kopioston tilittämää kuvantekijän lainauskorvausta ja 35 % Sanaston tilittämää tekstintekijän lainauskorvausta. Lainauskorvausta maksetaan tekijöille heidän luomiensa teosten julkisten kirjastojen lainausmäärien mukaan, vuodesta 2023 alkaen myös e-lainoista.

Lisäksi 12 % vastaajista sai näyttelykorvausta ja 4 % Kuvaston tilittämiä korvauksia taideteosten julkisesta näyttämisestä. Jopa 4 % kuvittajista kertoi saaneensa vuoden 2023 aikana palkinnon, jossa oli merkittävä rahapalkkio.

Kuvitusagentuurit vauhdittavat alan kehitystä

Kuvitusalalla toimii kotimaassa muutama mainos- ja markkinointikuvitukseen erikoistunut agentuuri sekä viitisen kirjallisuusagentuuria, jotka edustavat myös kirjankuvittajia. Reilu kymmenes kuvittajista kuuluu näiden agentuurien talleihin ja niiden asiakashankinnan, myynnin ja markkinoinnin piiriin. Muutamalla prosentilla on ulkomainen agentti, joista on suurta apua kansainvälisessä liiketoiminnassa. Välittäjäportaan toimivuus on tulevaisuudessakin kotimaiselle kuvitusalalle erittäin merkittävää.

Kuvituskoulutuksen puute

Kuvitus on nouseva ja työllistävä ala, mutta kuvituksen korkeakoulutusta ei ole Suomessa tällä hetkellä tarjolla edes sivuaineena tai erikoistumispolkuna muiden tutkintojen alla. Moni on joutunut hankkimaan alan koulutuksen ulkomailta, mikä on toki varmasti edistänyt kotimaisenkin kuvitusalan kansainvälisyyttä ja taiteellista monipuolisuutta.

Aiempien Kuvitusala nyt -kyselyiden perusteella 64 prosentilla kuvittajista on visuaalisen alan korkeakoulutus, 17 prosentilla visuaalisen alan alempi tutkinto. Muun alan korkeakoulutuksesta kertoi 14 prosenttia vastaajista.

Kuvitusalalle sijoittuminen onkin mahdollista monilla eri koulutustaustoilla, ja elinikäinen itsensä kehittäminen työn ohessa on alalla keskeistä. Tämä tekee alalle pääsystä demokraattisempaa, ja alan toimijat ovat taustoiltaan moninaisempia kuin monilla muilla visuaalisilla aloilla, joilla tutkintokoulutuksen merkitys on korostuneempi.

Kuvitusalan kehittymiselle olisi kuitenkin tärkeää, että myös muodollinen pätevöityminen olisi kotimaassa mahdollista. Kuvittajat ry:n tavoitteisiin kuuluukin kuvitukseen erikoistuneen korkeakoulututkinnon tai opintokokonaisuuden toteutumisen edistäminen.

Arvoa eri toimialoille

Kuvitusala nyt -selvityksen mukaan kuvitusyritysten asiakkaat ovat tyypillisesti kustannusalalla (69 %), media-alalla (38 %), mainos- ja markkinointitoimistoissa (27 %) sekä koulutuksen (31 %), viihteen ja kulttuurin (34 %) toimialoilla ja julkisella sektorilla (34 %). Teollisuuden aloista paperi- ja tekstiilituotteiden ja vaatteiden valmistus sekä elintarvikkeiden valmistus työllistävät kuvittajia. 

Eri asiakastoimialoilla on erilaisia tilanteita ja laskua näkyy etenkin kulttuurin ja viihteen (40 -> 34 %), kirjastojen ja museoiden tilausmäärissä (27 -> 17 %). Mainos- ja markkinointiala on, ehkä yllättäen, vuodessa kasvattanut osuuttaan (19 -> 27 %). 

Mielenkiintoisia pieniä nousevia asiakasaloja ovat urheilu (2 -> 9 %), sähkö-, kaasu-, lämpö-, vesi- ja jätehuolto (1 -> 3 %) ja kansainvälisten organisaatioiden toiminta (1 -> 9 %). Yhteiskunnan ja median yhä kiihtyvä visualisoituminen ennustaa lähes kaikkien asiakasalojen kuvituskysynnän kasvua.

Noususuhdanne tasaantunut

Yhä useampi elättää itsensä kuvitustyöllä

Kuvitustyö on ollut tyypillisesti sivutoimi, mutta alan työllistävyys on noussut huomattavasti viimeisen viiden vuoden aikana.

Vastaajista 25 % saa koko toimeentulonsa kuvitustyöstä. Lisäksi 24% vastaajista saa kuvittamisesta yli 75% toimeentulostaan, joten puolet vastaajista saa kuvitustyöstä vähintään 75 % toimeentulostaan. Luku on noussut hieman vuoden takaisesta.

Yli puolet vuositulostaan kuvitustyöstä saavien osuus on kasvanut kuuden vuoden takaisesta 53 %:sta huomattavasti kohti 70 %:n osuutta (2022: 67 %, 2023: 65 %).

Toimeksiantomäärät ennallaan

Kuvitusalan kehitys on toimeksiantomäärien osalta tasaisessa vaiheessa. Reilu kolmannes kuvittajista kertoo asiakas- ja/tai toimeksiantomäärien lisääntyneen vuonna 2023. Määrä on hieman suurempi kuin vuonna 2022 (26 %), mutta pienempi kuin vuonna 2021 (40 %).Vajaa puolet (44 %) kuvittajista kertoo tilanteensa pysyneen vuonna 2023 suunnilleen samanlaisena kuin vuonna 2022. Valoisampiin päiviin kuitenkin varovasti luotetaan, koska 21 % uskoo asiakas- tai toimeksiantomäärien kasvavan vuoden 2024 aikana, ja vain 18 % uskoo määrien laskevan viime vuodesta.

Matalat liikevaihto-odotukset kuluvalle vuodelle

Suhdanneherkän ja asiakasalariippuvaisen kuvitusalan yrittäjien liikevaihdot olivat 2023 laskussa vuoteen 2022 verrattuna. Neljäsosa kuvitusalan yrittäjistä kertoo viime vuoden 30 000–70 000 euron liikevaihdosta, kun toissa vuonna tähän joukkoon kuului vielä kolmasosa vastaajista. 70 000–90 000 euron liikevaihdosta kertoo kaksi prosenttia. Yli 90 000 euron liikevaihdosta kertoo viisi prosenttia, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin vuoden takaisessa kyselyssä.

Kuvitusyrittäjyydelle tyypillisestä sivutoimisuudesta kertoo se, että viidesosa kuvitusalan yrittäjistä raportoi alle 10 000 euron liikevaihdosta. Kuvitustyö saattaa silti olla ainakin lähes kokoaikaista, kun ottaa huomioon apurahat ja muut työnteon muodot sekä tekijänoikeuksiin pohjaavat korvaukset, kuten lainauskorvauksen. Toisaalta sivutoiminen yrittäjä saattaa tarkoituksella jättää toimintansa alle pakollisen YEL-vakuuttamisen alarajan (9010 työtulo vuonna 2024) ja arvonlisäverorekisteriin ilmoittautumisen alarajan (15 000 euron liikevaihto).

38 % vastaajista kertoi liikevaihtonsa olleen vuonna 2023 parempi kuin vuotta aiemmin. Koska 29 % raportoi liikevaihdon laskusta vuonna 2023, saadaan viime vuoden saldoluvuksi 9 (2022: 3). Saldoluku saadaan vähentämällä liikevaihdon kasvusta ilmoittaneiden yritysten prosenttiosuudesta liikevaihdon laskusta ilmoittaneiden prosenttiosuus.

Vuoden 2024 kehitykseen suhtauduttiin alkuvuodesta erittäin varovasti. Harva (25 %) uskoo liikevaihdon yhä nousevan vuonna vuonna 2024 – laskuun uskoo 24 %. Tämän vuoden saldoluvuksi muodostuukin 1. Onneksi pieniä merkkejä talouden elpymisestä loppuvuoteen mennessä on jo näkyvissä. 

Pienyrittäjät poikkeuksellisesti toiveikkaampia kuin muu pk-yrityskenttä

Kuvittaja-yrittäjien varovaiset näkemykset tilanteensa kehittymisestä ovat positiivisemmat kuin muiden pk-yritysten. Suomen Yrittäjien, Finnveran ja Työ- ja elinkeinoministeriön pk-yritysbarometrin kevät/2024 tulokset kertovat, että palvelualoilla 19 % uskoi liikevaihdon kasvuun. Laskuun uskoi 26 %, jättäen saldoluvuksi -7. Rakentamisessa tilanne on erittäin haastava (saldoluku -32), kuten myös teollisuudessa (saldoluku -23). Kaupankin alalla toiveikkuus oli heikkoa (saldoluku -16).

Pk-barometrin mukaan on poikkeuksellista, että pienemmillä (yhdestä neljään henkilöä työllistävillä) yrityksillä odotukset lähitulevaisuuden suhteen ovat positiivisemmat kuin suuremmilla yrityksillä. Kun vähintään 50 henkilöä työllistävien yritysten odotusten saldoluku saa kokoluokista selvästi negatiivisimman arvon –30, alle viiden hengen yritykset saavat arvon –10.

Pienimmistä yrityksistä 17 % arvioi liikevaihtonsa kasvavan (kuvitusalalla 25 %) ja 28 % uskoo liikevaihtonsa pienenevän (kuvitusalalla 24 %).

Riippuvuus asiakasalojen suhdanteista

Notkahdus erittäin myönteiseen kuvitusalan kehitykseen tuli vuonna 2020, kun koronavuosi kuritti yli puolta kuvittajista ja heidän yrityksistään. Kuvittajat ry:n Koronan vaikutukset kuvitusalalla -kyselyyn vuonna 2021 vastanneista 60 % kertoi yrityksensä liikevaihdon laskeneen tai tulojensa vähentyneen vuonna 2020. 14 % kyselyyn vastanneista kertoi, että pudotus oli yli 50 % normaaleista tuloista tai liikevaihdosta.

Tilanne vaikuttaa nyt lukujen valossa normalisoituneen, mutta on korostettava, että sekä talouden, yritysten toimintaympäristön, energiakriisin ja yleisen maailmantilanteen kehitykseen liittyy poikkeuksellisen paljon epävarmuutta.

Asiakasyritysten tilanne vaikuttaa tulevaisuudessakin kuvittajien tilanteen vakauteen. Yli 50 % koronavuoden liikevaihdon/tulojen pudotuksesta kertoivat kyselyssä mainos- ja markkinointikuvituksen ja lehtikuvituksen parissa työskentelevät kuvittajat, joten nämä vaikuttaisivat olevan suhdanneherkimpien asiakasalojen joukossa.

Suhdanneherkkien asiakasalojen parissa työskentelevien kuvittajien yritystoiminta muodostuukin mahdollisesti muilla aloilla toimivia kollegoita turbulentimmaksi. Tilausmääriin vaikuttavat B2B-asiakasaloilla näiden yritysten lisäksi heidän asiakasalojensa yritysten tilanne, tulevaisuudenusko ja uskallus hankintoihin.

Kasvua kansainvälisyydestä, aineettomista oikeuksista ja myyntiin panostamisesta

Skaalautuvan ansainnan osuus nousussa

95 % vastaajista kertoo kuvitustilausten kuuluvan palvelutarjontaansa. Muut yleisimmät liikevaihdon elementit ovat rojaltit (38 %), oma tuotemyynti (28 %) ja kuvitusten käyttöoikeuksien uudelleenmyynti (39 %). Jälkimmäinen on noussut vuodessa 13 prosenttiyksikköä, mikä on erittäin merkittävää.

Käyttöoikeuksien myynti on monistuvaa tuloa, jonka osuuden kasvu kertoo alan ja markkinan kehittymisestä. Kuvittajat ry panostaa vahvasti viestintään ja koulutus- ja neuvontapalveluihin aiheesta. Lisäksi tekijänoikeusperusteisen ansainnan mahdollisuudet tulisi huomioida yhä kattavammin luovien alojen koulutuksessa ja yrityspalveluissa.

Kuvittajat tarjoavat myös asiantuntijapalvelua, ja 15 % kertoo kuvituspalvelumyynnin muodostavan osuuden liikevaihdosta. Lisäksi 6 % tarjoaa konsulttipalvelua. Opetus- ja koulutustyö on myös oman osaamisen myyntiä ja sitä tarjoaa kuvittajista 11 %. Lisäksi 14 % vastaajista esiintyy tai tuottaa työpajoja.

Suurin osa kuvittajista tarjoaa myös graafisen suunnittelun palveluita. Lisäksi kolmasosalla on omaa tai jälleenmyyjien kautta tapahtuvaa tuotemyyntiä.

Liikevaihdon koostumukset ovat siis moninaisia. Kokonaisuutta arvioiden 35 % kuvittajista kertoo olevansa tyytyväinen tulotasoonsa. Osa heistä kuitenkin kokee, että työmäärä on kohtuuton suhteutettuna tulon määrään. Kolmannes ei ole tyytyväinen palkkiotasoon, ja vajaa neljännes kokee, että töitä ei ole riittävästi.

Palkkiotasoissa suuria eroja eri kuvitusaloittain

Reiluimmat palkkiot kuvittajat kertovat saavansa brändikuvituksista sekä tuote- ja pakkauskuvituksista.

Kuosisuunnittelusta saatavat ennakot kuvittajat näkevät liian pieniksi, mutta korvaus voi nousta kohtuulliseksi hyvien myyntilukujen ja rojaltien myötä.

Myös kirjankansikuvitusten ja lehtikuvitusten palkkioiden osalta kuvittajat harmittelevat neuvotteluvaran puutetta. Aloilla toimiminen koetaan kuitenkin mahdolliseksi, jos tyylin ja työmäärän kykenee suhteuttamaan budjetteihin.

Runsaasti kuvituksia sisältävien oppikirjojen kuvittaminen koetaan palkkioiltaan muita kirjallisuusaloja reiluimmaksi, vaikka projektit edellyttävätkin usein pitkää sitoutumista.

Lastenkirjallisuuden alan moni kuvittaja kokee merkitykselliseksi, mutta taloudellisesti kuvitusaloista heikoiten kannattavaksi. Kustantajilta saatujen palkkioiden sijaan suuri osa tulosta tulee muualta: apurahoista, lainauskorvauksista ja kirjan teeman ympärille rakennettavista työpajoista. Ulkomaisten kustantamojen ennakot on koettu kotimaisia ennakkoja kohtuullisemmiksi.

Korkea kansainvälisyysaste

Puolet kyselyyn vastanneista kuvitusyrittäjistä kertoo kasvattavansa yritystään mahdollisuuksien mukaan. 13 % kertoo olevansa voimakkaasti kasvuhakuisia – heidän osuutensa on lähes tuplaantunut toissa vuodesta (7 %).

Pienten kotimarkkinoiden takia kasvua on haettava ulkomailta, ja kuvitusala onkin muuhun pienyrityskantaan verrattuna huomattavan kansainvälinen ala. 

Kansainvälinen kuvitusbisnes on varsinkin digitaalisena verrattain vaivatonta, ja markkina-alueet suomalaiselle kuvitukselle ovat laajat.

Kuvittajista 54 % kertoi työskennelleensä vuonna 2023 kansainvälisille asiakkaille. Vuonna 2022 luku oli 68 %.

32 % kertoo toiminnasta Euroopassa, 5 % Aasiassa, 14 % Amerikassa, 15 % Pohjoismaissa ja 3 % muilla markkina-alueilla. 5 % kuvittajista kertoo kuuluvansa ulkomaisen agentin listoille. 15 % kertoo suunnittelevansa toiminnan laajentamista Pohjoismaihin tai muuhun Eurooppaan. On myös hyvä muistaa, että 6 % vastaajista kertoi itse asuvansa ulkomailla.

Kansainvälisyys on kuvitusalalla huomattavan paljon korkeampaa kuin pienten ja keskisuurten yritysten kentällä keskimäärin. Suomen Yrittäjien, Finnveran ja Työ- ja elinkeinoministeriön pk-yritysbarometri kevät/2024 kertoo, että 21 prosentilla pk-yrityksistä on vientiä tai muuta liiketoimintaa ulkomailla.

Kasvurahoitus ei kohtaa tarpeiden kanssa

Kuvitusala hyötyisi monen muun luovan alan tavoin Business Finlandin tuesta, mutta rahoitus kansainvälistymiseen ja kasvuun on osoitettu vain yritysmuotoisille toimijoille. Suurin osa kuvittajista työskentelee itsensätyöllistäjinä toiminimellä. Vasta 13%:lla on osakeyhtiö, vaikka niiden määrä onkin nousussa.

Lisäksi kuvitusalalla kaivataan rahoitusta sisältöjen kehittämiseen. Business Finlandin rahoitusehdot eivät taivu tähän, mikä on merkittävä haaste luovan talouden kasvupotentiaalin lunastamiselle.

Myynti- ja markkinointityötä itse tekevien kuvittajien määrä kasvussa

Kuvittaja-yrittäjyydessä on menty eteenpäin usealla tasolla. Kuvittajat saavat aiempaa enemmän ansaintaa kuvitusten käyttöoikeuksien uudelleenmyynnistä: liikevaihdon tämä osuus on selvässä kasvussa, 26 prosentista 39 prosenttiin. Tietoisuus monistuvista ansaintamalleista on alalla toimimiselle keskeistä. Myös myynti- ja markkinointityötä itse tekevien kuvittajien määrä on kasvanut vuodessa alle puolesta 59 %:iin. Viidellä prosentilla ulkomainen agentti hoitaa markkinointia ja myyntiä, 9 prosentilla on kotimainen agentti.

Noin 60 % prosenttia kuvittajista kertoo asiakkaidensa löytäneen heidät sosiaalisesta mediasta, ja vielä suurempi osuus, 78 %, kertoo lähestymisestä verkkosivujen kautta.

41 % vastaajista kertoo saaneensa työtä Kuvittajat ry:n portfoliosivuston kautta; aiempina vuosina luku on lähennellyt 50 %:kin.

Kuvittajien asiakassuhteiden määrissä oli vuonna 2023 kyselyn mukaan suurta vaihtelua. Yli 15:sta asiakkaasta kertoi 7 %, 12–15 asiakkaasta 7 %, 8–12 asiakkaasta 20 %, 4–8 asiakkaasta 37 % ja 1–3 asiakkaasta 29 % kuvittajista. 

Asiakasmäärät ovat linjassa vuoden 2022 kanssa, kuten myös toimeksiantojen määrä. 45 % kertoi alle kymmenestä toimeksiannosta. 36 % vastaajista raportoi, että vuonna 2023 heillä oli 10–29 toimeksiantoa ja yli 30 toimeksiannosta kertoi 16 %. Viime vuonna viimeisimpään joukkoon kuului 11 % vastaajista, joten joukko on hieman kasvanut. Kolme prosenttia tahkoi taas vuoden aikana yli 100 toimeksiantoa.

Kuvitusalalla riittäisi kasvupotentiaalia myynti- ja markkinointityöhön panostamalla ja välittäjäportaita hyödyntämällä. Markkinat ovat globaalit, eikä asiakaspohjan tarvitsisi painottua kotimaahan. Taitavalla omien tekijänoikeuksien hallinnalla kuvittajilla on mahdollisuus irrottautua ainakin osin tuntihintapohjaisesta hinnoittelusta ja tavoitella skaalautuvampia ansaintalogiikoita. Kuvittajat osin rakentavat itse kuvitusmarkkinaa, joten on alan kehittymisen kannalta tärkeää, että sekä myyntityö että skaalautuva ansainta ovat kentällä kasvussa.

Erityisteema 2024: Digitaalinen työskentely ja liikkuva kuva valtaavat alaa

68 % kuvittajista kertoo tekevänsä kuvitustyöstään digitaalisesti ainakin 75 % verran. Puolet työskentelee vain ja ainoastaan digitaalisesti. Vain kymmenesosa työskentelee vain perinteisin tekniikoin ja toinen kymmenesosa yli 75 %:sesti perinteisin tekniikoin.

Digitaalisessa työskentelyssä myös animointityö vaikuttaa lisääntyvän kuvittajien työkentällä. Puolet ilmoittaa, että ei työskentele liikkuvan kuvan parissa. Viidesosa kertoo tarjoavansa myös animoituja kuvituksia ja kymmenesosa on tehnyt kuvituksia, joita joku muu on animoinut. 

Viidessä prosentissa tapauksissa liikkuvasta kuvasta on keskusteltu asiakkaan kanssa, mutta päädytty liikkumattomaan kuvitukseen. Kuvan animoinnista on useimmissa tapauksissa maksettu kohtuullinen korvaus, mutta välillä ”vain hieman enemmän”. On tärkeää, että liikkuvien kuvitusten tilaamisen yleistyessä myös hintakehitys pysyy reiluna ja tehtävään käytettävä työaika kohtuullisena. Kuvittajat ovat löytäneet teemaan useita ratkaisuja ja näkökulmia: 

”Luulen että lähitulevaisuudessa pienet, liikkuvat kuvat oletetaan osaksi kuvituspakettia.”

”Olen hinnoitellut animaatiotuotteeni niin, että erillisen animaattorin palkkio sisältyy siihen niin, että tuotteelle jää kuitenkin katetta.”

”Olen taustaltani animaattori, joten on täysin luonnollista, että minulta tilataan myös animaatiot. Haluaisin itse tehdä pääsääntöisesti kuvitustöitä, mutta koen, että animointitöitä on helpompi saada ja niistä kertyy myös enemmän työtunteja ja siten myös tuloja.”

”Animointi on liian aikaavievää. Minua pyydettiin mukaan projektiin, jossa tarvittiin kuvittajaa. Graafikko teki kaiken muun, minä vain piirsin animoitavat hahmot. Sellainen toimii kyllä mainiosti.”

”IT-alalla myös animointi kuuluu yhä enemmän työnkuvaan.”

Erityisteema 2024: Kuvittajien suhtautuminen generatiivisen tekoälyn nopeaan kehitykseen

Kuvittajat ry on toteuttanut jäsenilleen kyselyt koskien kuvittajien suhtautumista generatiivisen eli sisältöä tuottavan tekoälyn nopeaan kehitykseen toukokuussa 2023 ja maaliskuussa 2024. 

2023 reilu kolmannes kuvittajista kertoi olevansa varovaisen kiinnostunut tekoälyn mahdollisuuksista, mutta 85 % kuvittajista ei vielä ollut kokeillut tekoälyn käyttöä osana kuvitustyötä. Vuotta myöhemmin kiinnostus oli pysynyt ennallaan, eikä 69 % kuvittajista ollut vieläkään edes kokeillut tekoälyn käyttöä kuvitustyössä. 

Kuvittajien kiinnostusta tekoälyn tuomiin mahdollisuuksiin himmentänee se, että sen käyttöön liittyy paljon eettisiä kysymyksiä. Mahdollisuuksia ja käyttökohteita on kuitenkin löytynyt jo lukuisia:

• ”Inspiraationa väripalettien ja tunnelmien luomiseen.”
• ”Olen käyttänyt tekoälyä asiakkaan julkisen taustamateriaalitekstin läpikäymiseen ja tiivistämiseen. Olen lisäksi käyttänyt tekoälyä ideointiin, kun olen hinkannut kuvakulmia tai perspektiivejä.”
• ”Minulla on asiakas, joka on toivonut tekoälyn käyttöä. Useimmiten teen moodboardeja ja konseptiversioita tekoälyä hyväksikäyttäen, eli käytän tekoälyä ikään kuin kuvapankkina. Olen myös tehnyt yksittäisiä elementtejä, tekstuureja ja muunnelmia omista luonnoksista tekoälyllä, ja sitten muunnellut/yhdistänyt ja edelleen modifioinut näitä elementtejä perinteisin keinoin valmiiksi työksi.”
• ”Kuvia generoivista tekoälyistä ainoa josta minulle on ollut hyötyä on Firefly, ja sekin lähinnä olemassaolevien kuvien muokkaamiseen. Esimerkiksi jos kuvasta puuttuu leikkausvara, Firefly luo sen helposti.”
• ”Lasken Photoshopin content aware fillin tekoälyksi. Sitä on tullut joskus hyödynnettyä. Muuten tekoälyllä ei ole sijaa kuvitustyössäni.”
• ”Työkalut ovat aina kehittyneet ja näen, että jahka tekoäly integroituu varsinaisiin kuvitustyövälineisiini ja pystyn vaivattomasti itse opettaa sille oman tyylini ja itse hyödyntää sitä järkevästi, siitä tulee olemaan hyötyä.”
• ”Tekoälyn hyödyntäminen kiinnostaa näissä asioissa: referenssimateriaalin tuottaminen & digitaalinen perusväritys.”

Tekijänoikeuksien toteutuminen huolettaa – syystäkin

Tekoälyyn liittyvistä tekijänoikeuskysymyksistä oli 2023 huolissaan 72 % kuvittajista – 2024 huolestuneiden määrä oli kasvanut 78 % osuuteen. 

Kuvittajia huolettanee se, että tekoälyä on voitu kouluttaa hyödyntämällä heidän kuvituksiaan luvatta ja korvauksetta. Tämä seikka voi olla myös boikotoinnin peruste. Kuvittajat avaavat näkemyksiään:

• ”Tekoälyä on kehitetty epäeettisin keinoin taiteilijoiden kustannuksella, joten koen tuohon ”työkaluun” tarttumisen moraalittomana.”
• ”Tekoälyn käyttö sinänsä ei huoleta. Näen siinä paljon mahdollisuuksia. Lainsäädännön hitaus ja teknologiajättien suuri päätäntävalta digilaitteiden käytön ja tekoälyn suhteen tuottavat huolta.”

Toinen suuri ongelma on ollut mahdollisuus mallintaa jonkin kuvittajan tyyliä ”in the style of” -prompteilla, etenkin kun näitä kuvia voidaan käyttää kyseenalaisiin tai poliittisiin tarkoituksiin. Tämän osalta oikeuskäytäntöä tulee viitoittamaan vireillä oleva Getty Imagesin ja taiteilijaryhmän oikeusjuttu Stable Diffusion -tekoälyohjelmaa vastaan.

Kyselyn toteuttamisen jälkeen, toukokuussa 2024, Euroopan parlamentti on hyväksynyt maailman ensimmäisen säädöksen tekoälyn käytöstä. Generatiivisen tekoälyn tulee jatkossa noudattaa tiettyjä avoimuusvaatimuksia sekä EU:n tekijänoikeuslakia.

Tekoälyllä luodut kuvat ja videot tulee merkitä selvästi, jotta käyttäjät tietävät, milloin he kuluttavat tekoälyyn pohjautuvaa sisältöä. Avoimuusvelvoitteen noudattaminen on kuitenkin tulkinnanvaraista, kun kyseessä on selvästi uusi teos, tai kun tekoälyä on käytetty vain osana luovaa prosessia.

Lisäksi tekoälyohjelmistojen kehittäjien tulee julkaista yhteenvetoja tekijänoikeuksin suojatusta datasta, jota käytetään tekoälyn kouluttamiseen. Tekijänoikeudella suojatun materiaalin hyödyntäminen tekoälyn kouluttamisessa vaatii oikeudenhaltijan luvan.

Lakipaketin eri osa-alueet astuvat voimaan eri aikataulussa. Vaatimus tekoälyllä luotujen kuvien ja videoiden merkinnästä ja tekoälyn koulutukseen käytetyn datan avoimuudesta astuu voimaan todennäköisesti touko-kesäkuussa 2025. 

Vaikutus markkinaan jää nähtäväksi

Kuvitusalan markkinaan ja markkinakäytäntöihin generatiivinen tekoäly varmasti pitkällä tähtäimellä vaikuttaa suurestikin. Tekoälyn ja kuvapankkien kasvava merkitys saattaa haastaa kuvitusalan käytäntöjä, palkkiotasoja ja tilaajien vaatimusten kohtuullisuutta mm. aikataulujen ja käyttöoikeuksien osalta. Se ”viekö tekoäly kuvitustyöt” riippunee tilaajien laatutietoisuudesta, priorisoinneista ja resursseista. 

Ammattikuvittajan työn ytimessä on kuvittajan visuaalisen tarinankerronnan syvyys ja näkemyksellisyys, kokemuksen ja toiston myötä syntynyt omaperäinen ilmaisu ja tekniikka. Myös taiteellisella prosessilla ja teoksen provinienssilla on arvoa. Ainakin suuri osa asiakasaloista tulee näitä seikkoja tulevaisuudessakin arvostamaan ja ammattikuvittajien työtä tarvitsemaan. Kuvittajat pohtivat myös tekoälyn kehityksen vaikutusta markkinaan:

• ”- – tekoälyllä tulee olemaan vaikutus tilaajien jo valmiiksi huonoon ymmärrykseen taiteellisesta luomistyöstä, mutten osaa sanoa kumpaan suuntaan. Yhtäältä tällä saattaa olla selvä haittavaikutus, mutta toisaalta tekoälyn tyyli ja mitäänsanomattomuus saattavat ohjata kuvitustyötä ja taidetta pois linjatyöstä ja takaisin keskeisen sanoman pariin.”
• ”Asiakkaiden täytyy ymmärtää mitä etuja kuvittajalta tilaaminen tuo. Toki kuvittajien täytyy pystyä tuottamaan sitä aitoa lisäarvoa. Lisäksi tulee olemaan yhä tärkeämpää, että kuvittajilla on kuvan tekemisen perusteet (anatomia, sommittelutaito, väriteoriat jne.) ammattimaisesti hallussa. Luulen, että tulevaisuudessa perinteisin tekniikoin tehty kuvituksen ja taiteen arvostus lisääntyy.”

Kuvittajat ry:n tutkimustoiminta on rahoitettu Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla.