Tutkimustietoa kuvitusalasta

Kuvitusbisneksessä on toista vuotta meneillään heikompi suhdannekausi ja odotukset kuluvallekin vuodelle ovat matalat. Pitkällä tähtäimellä kuvitusalan työllistävyys jatkaa voimistumistaan ja kasvua haetaan nyt etenkin kansainvälisestä liiketoiminnasta. Kuvittajista jo 65 % kertoi työskennelleensä vuonna 2024 kansainvälisille asiakkaille. Kansainvälinen kuvitusbisnes on varsinkin digitaalisena verrattain vaivatonta, ja markkinapotentiaali suomalaiselle kuvitusosaamiselle on laaja.

Kuvittajat ry toteutti Kuvitusala nyt -kyselyn jäsenistölleen maalis-huhtikuussa 2025. Kyselyyn vastasi 131 kuvittajaa, mikä muodostaa tilastollisesti merkittävän osuuden järjestön tuolloin noin 570 varsinaisesta jäsenestä.

Raportti on julkaistu 14.10.2025

Tältä näyttää kuvitusala

Kuvitus osana luovaa taloutta

Kuvittajat ovat pääosin yhden hengen ja tietokoneen yrityksiä, joiden yritystoiminta tuottaa lisäarvoa monille muille toimialoille. Kuvitukset ovat aineetonta arvoa parhaimmillaan: tekijänoikeudella suojattuja, digitaalisesti levitettäviä arvonlisätuotteita, joiden monistamiskustannukset ovat matalat. Kuvitusala onkin rakenteeltaan yksi joustavimmista ja vaivattomimmin skaalautuvista luovan talouden aloista.

Monia kuvitusaloja

Vuonna 2024 kuvituksen aloista työskenneltiin eniten lastenkirjakuvituksen (56 %), mainos- ja markkinointikuvituksen (40 %), lehtikuvituksen (42 %), muun kirjakuvituksen (27 %) ja tuote- ja pakkauskuvituksen (21 %) parissa. Noin 20 %:n vastausosuuksia saivat myös opetus ja koulutus, tapahtumat, työpajat ja esiintymiset sekä kuvataide ja sarjakuva. 

Animaation parissa työskenteli 13 %, ja julkista taidetta tai muuta tilataidetta teki 16 % vastaajista. Julkisen taiteen osuus on kasvanut viime kyselyn 10 % osuudesta. Muu, mikä -vastauksissa nousi esiin annettujen vaihtoehtojen ulkopuolelta mm. strategia- ja muut yrityskuvitukset, tietokuvittaminen, lauta- ja korttipelit sekä tv- ja verkkojournalismi.

Uudellemaalle keskittynyt, naisvaltainen ala

56 % kyselyyn vastanneista asui Helsingissä tai muualla Uudellamaalla. Lisäksi kuvittajien keskittymiä löytyy Pirkanmaalta (8 %), Pohjanmaalta (5 %), Hämeestä (5 %) ja Varsinais-Suomesta (5 %). Jopa 10 % vastaajista kertoi asuvansa ulkomailla. Luku on kasvanut viime kyselyn 6 % osuudesta.

Reilu puolet vastaajista oli iältään 41-50 vuotta ja kolmasosa 30-40 vuotta. 

77 % -vastaajista oli sukupuoleltaan naisia ja 19 % miehiä. 3 % valitsi kyselyssä sukupuoli-identiteetikseen kohdan ”muu” ja 1 % ei halunnut vastata.

Osakeyhtiöiden määrä kasvaa vähitellen

Toiminimiyrittäjyys on yleistä kuvittajien keskuudessa; vastaajista 51 % kertoi työskentelevänsä toiminimellä. Osakeyhtiö-muotoisen yrittäjyyden osuus oli 11 %. Lisäksi kommandiittiyhtiöitä oli 1 %.

Vuoden 2023 kyselyssä toiminimien osuus oli vielä 60% ja osakeyhtiöiden 9%, mikä kertonee osaltaan kuvitusliiketoiminnan kasvusta toiminimien vaihtuessa osakeyhtiöiksi. Vuoden 2024 kyselyssä osakeyhtiöiden osuus oli 13% – eli hieman enemmän kuin vuoden 2025 kyselyssä. Kyse voi olla vuosivaihtelusta vastaajissa tai aidoista toimintamuodon vaihdoksista taloustilanteen myötä.

Työosuuskunnan kautta toimi 6 % kuvittajista. Laskutusosuuskunnan käytön määrä, eli niin kutsuttu kevytyrittäjyys, on nyt pysynyt ennallaan 14 % osuudessa.

Moninaiset työnteon muodot

Kuvittajat työskentelevät tyypillisesti useassa työnteon muodossa samanaikaisesti. 7 % kuvittajista kertoi tilanteekseen muun kuin selkeähkön yrittäjän, kuten palkansaajan tai apurahansaajan statuksen. 25 % kertoi muiden muotojen lisäksi apurahansaajan statuksesta.

9 % näki apurahakauden olevan parhaiten nykytilannettaan kuvaava termi. Työskentelyapurahaa vuonna 2024 saaneiden kuvittajien apurahojen määrän keskiarvo oli noin 6500 € (2023: 6500 €, 2022: 7 500 €), mediaani 2750 € (2023: 2500 €, 2022: 5 000 €) euroa. Keskiarvoa nostavat koko vuoden apurahalla työskentelevät, ja saatujen apurahojen yhteissumma nouseekin yli 415 000 € (2023: 384 000 €, 2022: 410 000 €). Summat ovat viime vuoden notkahduksesta hieman nousseet.

24 % vastaajista raportoi myös verokortin käytöstä. 11 % kertoo palkansaajan työmarkkinastatuksen kuvaavan tilannettaan parhaiten. Työsuhteet ovat olleet alalla suhteellisen harvinaisia ja kausittaisia, koska niiden määrät vaihtelevat paljonkin vuosittain. Esimerkiksi kokoaikaisesta, vakinaisesta kuvitustyösuhteesta kertoi vuonna 2021 vain 2 %, seuraavana vuonna yllättäen 12 %, vuonna 2023 6 % ja viime vuoden osalta 1 % . Osa-aikaisesti työsuhteessa olevien määrä oli 4 %. Palkansaajat kertovat toimialakseen esimerkiksi animaatio-, peli-, IT-, media-, koulutus- ja muotoilualan.

Lainauskorvauksilla suuri merkitys

68 % kertoo saavansa Kopioston tilittämää kuvantekijän lainauskorvausta ja 36 % Sanaston tilittämää tekstintekijän lainauskorvausta. Lainauskorvausta maksetaan tekijöille heidän luomiensa teosten julkisten kirjastojen lainausmäärien mukaan, vuodesta 2023 alkaen myös e-lainoista.

Lisäksi 9 % vastaajista sai näyttelykorvausta ja 7 % Kuvaston tilittämiä korvauksia taideteosten julkisesta näyttämisestä. Jopa 3 % kuvittajista kertoi saaneensa vuoden 2024 aikana palkinnon, jossa oli merkittävä rahapalkkio.

Kuvitusagentuurit vauhdittavat alan kehitystä

Kuvitusalalla toimii kotimaassa muutama mainos- ja markkinointikuvitukseen erikoistunut agentuuri sekä viitisen kirjallisuusagentuuria, jotka edustavat myös kirjakuvittajia. Reilu kymmenes kuvittajista kuuluu näiden agentuurien talleihin ja niiden asiakashankinnan, myynnin ja markkinoinnin piiriin. Muutamalla prosentilla on ulkomainen agentti, joista on suurta apua kansainvälisessä liiketoiminnassa. Välittäjäportaan toimivuus on tulevaisuudessakin kotimaiselle kuvitusalalle erittäin merkittävää.

Kuvituskoulutuksen puute

Kuvitus on nouseva ja työllistävä ala, mutta kuvituksen korkeakoulutusta ei ole Suomessa tällä hetkellä tarjolla edes sivuaineena tai erikoistumispolkuna muiden tutkintojen alla. Moni hankkii alan koulutuksen ulkomailta, mikä on toki varmasti edistänyt kotimaisenkin kuvitusalan kansainvälisyyttä ja taiteellista monipuolisuutta.

Aiempien Kuvitusala nyt -kyselyiden perusteella 64 prosentilla kuvittajista on visuaalisen alan korkeakoulutus, 17 prosentilla visuaalisen alan alempi tutkinto. Muun alan korkeakoulutuksesta kertoi 14 prosenttia vastaajista.

Kuvitusalalle sijoittuminen onkin mahdollista monilla eri koulutustaustoilla, ja elinikäinen itsensä kehittäminen työn ohessa on alalla keskeistä. Tämä tekee alalle pääsystä demokraattisempaa, ja alan toimijat ovat taustoiltaan moninaisempia kuin monilla muilla visuaalisilla aloilla, joilla tutkintokoulutuksen merkitys on korostuneempi.

Kuvitusalan kehittymiselle olisi kuitenkin tärkeää, että myös muodollinen pätevöityminen olisi kotimaassa mahdollista. Kuvittajat ry:n tavoitteisiin kuuluukin kuvitukseen erikoistuneen korkeakoulututkinnon tai opintokokonaisuuden toteutumisen edistäminen.

Arvoa eri toimialoille

Kuvitusala nyt -selvityksen mukaan kuvitusyritysten asiakkaat ovat tyypillisesti kustannusalalla (69 %), media-alalla (40 %), mainos- ja markkinointitoimistoissa (17 %) sekä koulutuksen (33 %), viihteen ja kulttuurin (34 -> 46 %) toimialoilla ja julkisella sektorilla (28 %). Teollisuuden aloista paperi- ja tekstiilituotteiden ja vaatteiden valmistus sekä elintarvikkeiden valmistus työllistävät kuvittajia. 

Eri asiakastoimialoilla on erilaisia tilanteita ja laskua näkyy nyt eniten mainos- ja markkinointialalla (2022: 19 %, 2023: 27 %, 2024: 17 %) ja julkisella sektorilla (2023: 34 %, 2024: 28 %). Vuonna 2023 laskeneen viihteen ja kulttuurin toimialan osuus on nyt taas noussut (2022: 40 %, 2023: 34 %, 2024: 46 %). Nousu koskee myös kirjastot, arkistot, museot -toimialaa (17 -> 26 %) sekä urheilun ja huvin toimialaa (2 -> 6 %).

Kaikki teollisuuden alat ovat hieman kasvattaneet osuuksiaan: elintarvike-, tekstiili-, vaate- ja paperituotealat. Mielenkiintoisia nousevia asiakasaloja ovat Terveys- ja sosiaalipalvelut (12 -> 16 %), Arkkitehti- ja insinööripalvelut (2 -> 5 %) ja Maatalous, metsätalous ja kalatalous (1 -> 4 %). Yhteiskunnan ja median yhä kiihtyvä visualisoituminen ennustaa lähes kaikkien asiakasalojen kuvituskysynnän kasvua.

Noususuhdanteelle takapakkia

Alan työllistävyys kasvussa – paitsi juuri nyt

Kuvitustyö on ollut tyypillisesti sivutoimi, mutta alan työllistävyys on noussut huomattavasti viimeisen viiden vuoden aikana.

Vastaajista 24 % saa koko toimeentulonsa kuvitustyöstä. Lisäksi 23 % vastaajista saa kuvittamisesta yli 75 % toimeentulostaan, joten puolet vastaajista saa kuvitustyöstä vähintään 75 % toimeentulostaan. Yli puolet vuositulostaan kuvitustyöstä saavien osuus on ottanut hieman takapakkia viime vuosista (2022: 67 %, 2023: 65 %, 2024: 62 %).

Toimeksiantomäärät laskussa

Kuvitusalan kehitys on toimeksiantomäärien osalta laskusuhdanteesta – vuosi 2024 on vaikuttanut olleen useilla asiakastoimialoilla haastava. 40 % kertookin, että asiakkaita tai toimeksiantoja ei ollut yhtä paljon kuin vuotta aiemmin.

17 % kuvittajista kertoo asiakas- ja/tai toimeksiantomäärien lisääntyneen vuonna 2024, mikä on pienempi luku kuin vuotta aiemmin. 41 % kuvittajista kertoo tilanteensa pysyneen vuonna 2024 suunnilleen samanlaisena kuin vuonna 2023. Valoisampiin päiviin kuitenkin varovasti luotetaan, koska 20 % uskoo asiakas- tai toimeksiantomäärien kasvavan vuoden 2025 aikana, vaikka samaan aikaan 23 % uskoo määrien yhä laskevan viime vuodesta. Taloussuhdanteen ja maailmantilanteen epävarmuudesta kielinee se, että 14 % ei lähde tulevaisuutta edes arvailemaan vaan on vastannut ”en osaa sanoa”.

Toimeksiantojen määriin ovat yrityksissä varmastikin vaikuttaneet taantuman ja yleisten kustannusten kasvun myötä tiukentuneet viestintä- ja markkinointibudjetit. Yhdistyksissä myös leikkauspolitiikka on saattanut vaikuttaa ostoihin. Tarkan markan ajassa kuvitushankintoja on voitu lykätä tai vähäpätöisempiä kuvitustoimeksiantoja on voitu korvata muilla kuvanhankkimisen tavoilla, kuten generatiivisen tekoälyn käytöllä. Kuvittajille tärkeä mainos- ja markkinointiala kyntää nyt asiakasaloista syvimmällä, sillä se noudattaa johdetun kysynnän logiikkaa ja seuraa talouden trendejä jälkisuhdanteisesti. Muiden alojen kysynnän voineekin olettaa elpyvän ennen mainos- ja markkinointialaa, ehkä jo tänä vuonna.

Kasvuodotukset matalalla

Suhdanneherkän ja asiakasalariippuvaisen kuvitusalan yrittäjien liikevaihdot olivat vuonna 2024 laskussa toista vuotta peräkkäin. Neljäsosa kuvitusalan yrittäjistä kertoi viime vuoden 30 000–70 000 euron liikevaihdosta, kun vuonna 2022 tähän joukkoon kuului vielä kolmasosa vastaajista. 

70 000–90 000 euron tai yli 100 000 liikevaihdosta kertoo edellisvuoden tapaan 7 %, mutta nyt yli 90 000 euron liikevaihtoon on päässyt vain 1 % vuoden takaisen 5 % sijaan.

Kuvitusyrittäjyydelle tyypillisestä sivutoimisuudesta kertoo se, että viidesosa kuvitusalan yrittäjistä raportoi alle 10 000 euron liikevaihdosta. Kuvitustyö saattaa silti olla ainakin lähes kokoaikaista, kun ottaa huomioon apurahat ja muut työnteon muodot sekä tekijänoikeuksiin pohjaavat korvaukset, kuten lainauskorvauksen. Toisaalta sivutoiminen yrittäjä saattaa tarkoituksella jättää toimintansa alle pakollisen YEL-vakuuttamisen alarajan (9 208 euron työtulo vuonna 2025) ja arvonlisäverorekisteriin ilmoittautumisen alarajan (20 000 euron liikevaihto).

24 % vastaajista kertoi liikevaihtonsa olleen vuonna 2024 parempi kuin vuotta aiemmin. Edellisessä kyselyssä määrä oli vielä 38 %. Koska 37 % raportoi liikevaihdon laskusta vuonna 2024, saadaan viime vuoden saldoluvuksi -13 (2023: 9, 2022: 3). Saldoluku saadaan vähentämällä liikevaihdon kasvusta ilmoittaneiden yritysten prosenttiosuudesta liikevaihdon laskusta ilmoittaneiden prosenttiosuus.

Vuoden 2024 kehitykseen suhtauduttiin alkuvuodesta erittäin varovasti. Harva (23 %) uskoo liikevaihdon yhä nousevan vuonna vuonna 2025 – laskua ennakoi jopa 30 %. Tämän vuoden saldoluvuksi muodostuukin -7 (2023: 1). Onneksi pieniä merkkejä talouden elpymisestä loppuvuoteen mennessä on jo näkyvissä. 

Kuvittajien suhdannenäkemykset muuta pk-kenttää ankeampia

Kuvittaja-yrittäjien varovaiset näkemykset tilanteensa kehittymisestä olivat vielä tälle vuodelle positiivisemmat kuin muiden pk-yritysten. Nyt suunta on kuitenkin kääntynyt, kun kuvittajien odotukset ovat synkentyneet ja muun pk-kentän pysyneet lähes ennallaan. Suomen Yrittäjien, Finnveran ja Työ- ja elinkeinoministeriön pienten ja keskisuurten yritysten tilannetta kartoittavan pk-barometrin mukaan pk-yritykset näkevät tilanteen tasaisessa valossa. Suhdannenäkymien saldoluku nousi kevään 2025 barometriin syksyn 2024 barometrista yhdellä yksiköllä ja sai arvon yksi. 

Kun tarkkaillaan vain alle 5 hengen mikroyrityksiä on saldoluku -4, joka ei ole enää yhtä kaukana kuvitusalan suhdannesaldoluvusta -13. Pienimmistä yrityksistä 21 % arvioi liikevaihtonsa kasvavan (kuvitusalalla 23 %) ja 25 % uskoo liikevaihtonsa pienenevän (kuvitusalalla 30 %).

Barometrissa analysoidaan, että matalaksi laskenut inflaatio, laskuun kääntynyt korkotaso sekä onnistunut irtautuminen Venäjän-kaupasta käänsivät aiemmin voimakkaan negatiiviset odotukset nousuun vuoden 2024 aikana. Pk-yritysten suhdanneodotukset ennakoivat Suomen taloudelle suurin piirtein vastaavaa tai hieman heikompaa kehitystä kuin suurin osa talousennusteista. 

Muotoilun asiantuntijajärjestö Ornamon Design Pulssi -raportti kertoo, että kuvitusyrittäjyyden kanssa monin tavoin yhtenevän muotoiluyrittäjyyden tilanne ja suhdannenäkymät ovat samankaltaiset. Liikevaihdon kasvun saldoluku muotoilualalla oli – 17 %. Muotoilualalla suhdanneodotukset ovat kuitenkin yllättäen kuvitusalaa paljon korkeammalla, sillä 56 % uskoo liikevaihdon kasvuun – kuvitusalan luku on 23 %. Designaloista toiset vaikuttavat olevan toisia jälkisuhdanteisempia.

Riippuvuus asiakasalojen suhdanteista

Notkahdus erittäin myönteiseen kuvitusalan kehitykseen tuli vuonna 2020, kun koronavuosi kuritti yli puolta kuvittajista ja heidän yrityksistään. Kuvittajat ry:n Koronan vaikutukset kuvitusalalla -kyselyyn vuonna 2021 vastanneista 60 % kertoi yrityksensä liikevaihdon laskeneen tai tulojensa vähentyneen vuonna 2020. 14 % kyselyyn vastanneista kertoi, että pudotus oli yli 50 % normaaleista tuloista tai liikevaihdosta.

Tilanne vaikuttaa nyt lukujen valossa normalisoituneen, mutta on korostettava, että sekä talouden, yritysten toimintaympäristön, energiakriisin ja yleisen maailmantilanteen kehitykseen liittyy poikkeuksellisen paljon epävarmuutta.

Asiakasyritysten tilanne vaikuttaa tulevaisuudessakin kuvittajien tilanteen vakauteen. Yli 50 % koronavuoden liikevaihdon/tulojen pudotuksesta kertoivat kyselyssä mainos- ja markkinointikuvituksen ja lehtikuvituksen parissa työskentelevät kuvittajat, joten nämä vaikuttaisivat olevan suhdanneherkimpien asiakasalojen joukossa.

Suhdanneherkkien asiakasalojen parissa työskentelevien kuvittajien yritystoiminta muodostuukin mahdollisesti muilla aloilla toimivia kollegoita turbulentimmaksi. Tilausmääriin vaikuttavat B2B-asiakasaloilla näiden yritysten lisäksi heidän asiakasalojensa yritysten tilanne, tulevaisuudenusko ja uskallus hankintoihin.

Kasvua kansainvälisyydestä, aineettomista oikeuksista ja myyntiin panostamisesta

Skaalautuvan ansainnan osuus nousussa

96 % vastaajista kertoo kuvitustilausten kuuluvan palvelutarjontaansa. Muut yleisimmät liikevaihdon elementit ovat rojaltit (34 %), oma tuotemyynti (32 %) ja kuvitusten käyttöoikeuksien uudelleenmyynti (34 %). Käyttöoikeuksien uudelleenmyynnin osuus on huolestuttavasti hieman laskenut viime vuodesta. Luku on kuitenkin yleisesti nousussa; vuoden 2023 kyselyssä osuus oli 26% eli 8 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin nyt (2024: 34 %).

Käyttöoikeuksien myynti on monistuvaa tuloa, jonka kasvu kertoo alan ja markkinan kehittymisestä. Kuvittajat ry panostaa vahvasti viestintään ja koulutus- ja neuvontapalveluihin aiheesta. Lisäksi tekijänoikeusperusteisen ansainnan mahdollisuudet tulisi huomioida yhä kattavammin luovien alojen koulutuksessa ja yrityspalveluissa.

Kuvittajat tarjoavat myös asiantuntijapalvelua, ja 13 % kertoo kuvituspalvelumyynnin muodostavan osuuden liikevaihdosta. Lisäksi yhä useampi, nyt 9 %, tarjoaa konsulttipalvelua. Opetus- ja koulutustyö on myös oman osaamisen myyntiä ja sitä tarjoaa kuvittajista 20 % – viime vuonna osuus oli puolet vähemmän, 11 %. Lisäksi kasvava osuus, 19 % vastaajista, esiintyy tai tuottaa työpajoja.

Suurin osa kuvittajista tarjoaa myös graafisen suunnittelun palveluita. Lisäksi kolmasosalla on omaa tai jälleenmyyjien kautta tapahtuvaa tuotemyyntiä.

Liikevaihdon koostumukset ovat siis moninaisia. Kokonaisuutta arvioiden 31 % kuvittajista kertoo olevansa tyytyväinen tulotasoonsa. Osa heistä kuitenkin kokee, että työmäärä on kohtuuton suhteutettuna tulon määrään. Neljännes ei ole tyytyväinen palkkiotasoon, ja kolmannes kokee, että töitä ei ole riittävästi.

Palkkiotasoissa suuria eroja eri kuvitusaloittain

Reiluimmat palkkiot kuvittajat kertovat saavansa brändikuvituksista sekä tuote- ja pakkauskuvituksista.

Kuosisuunnittelusta saatavat ennakot kuvittajat näkevät liian pieniksi, mutta korvaus voi nousta kohtuulliseksi hyvien myyntilukujen ja rojaltien myötä.

Myös kirjankansikuvitusten ja lehtikuvitusten palkkioiden osalta kuvittajat harmittelevat neuvotteluvaran puutetta. Aloilla toimiminen koetaan kuitenkin mahdolliseksi, jos tyylin ja työmäärän kykenee suhteuttamaan budjetteihin.

Runsaasti kuvituksia sisältävien oppikirjojen kuvittaminen koetaan palkkioiltaan muita kirjallisuusaloja reiluimmaksi, vaikka projektit edellyttävätkin usein pitkää sitoutumista.

Lastenkirjallisuuden alan moni kuvittaja kokee merkitykselliseksi, mutta taloudellisesti kuvitusaloista heikoiten kannattavaksi. Kustantajilta saatujen palkkioiden sijaan suuri osa tulosta tulee muualta: apurahoista, lainauskorvauksista ja kirjan teeman ympärille rakennettavista työpajoista. Ulkomaisten kustantamojen ennakot on koettu kotimaisia ennakkoja kohtuullisemmiksi. Lue aiheesta lisää Lastenkirjakuvittamisen tila -raportista.

Korkea kansainvälisyysaste

Puolet kyselyyn vastanneista kuvitusyrittäjistä kertoo kasvattavansa yritystään mahdollisuuksien mukaan. 10 % kertoo olevansa voimakkaasti kasvuhakuisia – heidän osuutensa on hieman laskenut taloustilanteen mukana (2022: 7 %, 2023: 13 %, 2024: 10 %). Mahdollisuuksien mukaan yritystään kasvattaa 53 %.

Pienten, ja tällä hetkellä huolestuttavan laskusuhdanteisten, kotimarkkinoiden takia kasvua on haettava ulkomailta, ja kuvitusala onkin muuhun pienyrityskantaan verrattuna huomattavan kansainvälinen ala. Kansainvälinen kuvitusbisnes on varsinkin digitaalisena verrattain vaivatonta, ja markkina-alueet suomalaiselle kuvitukselle ovat laajat.

Kuvittajista 65 % kertoi työskennelleensä vuonna 2024 kansainvälisille asiakkaille. 29 % kertoo toiminnasta Euroopassa, 25 % Pohjoismaissa, 17 % Amerikassa, 14 % Aasiassa, ja 1 % muilla markkina-alueilla. 5 % kuvittajista kertoo kuuluvansa ulkomaisen agentin listoille. Viidennes kertoo suunnittelevansa toiminnan laajentamista Pohjoismaihin tai muuhun Eurooppaan. On myös hyvä muistaa, että jopa 10 % vastaajista kertoi itse asuvansa ulkomailla.

Luvut ovat sekä Aasian että Amerikan osalta huomattavassa kasvussa. Aasian osuus markkinana on kasvanut vuodessa 5 %:sta 14 %:iin.  Amerikan osalta kasvu on pienempi, 14 %:sta 17%:iin. Suurin nousu on kuitenkin Pohjoismaissa, 15%:sta 25%:iin. Viime vuonna 15 % kertoi suunnittelevansa toiminnan laajentamista Pohjoismaihin ja 10 % on selvästi toteuttanut suunnitelmansa.

Kansainvälisyys on kuvitusalalla huomattavan paljon korkeampaa kuin pienten ja keskisuurten yritysten kentällä keskimäärin. Suomen Yrittäjien, Finnveran ja Työ- ja elinkeinoministeriön pk-yritysbarometri kevät/2025 kertoo, että 21 prosentilla pk-yrityksistä on vientiä tai muuta liiketoimintaa ulkomailla. 1–4 henkilöä työllistävissä yrityksissä vastaava osuus on vain 17 prosenttia. Barometri alleviivaa myös, että kansainvälisessä kilpailussa pärjäävät yritykset ovat keskimääräistä tuottavampia ja sitä kautta kasvavat nopeammin.

Kasvurahoitus ei kohtaa tarpeiden kanssa

Kuvitusala hyötyisi monen muun luovan alan tavoin Business Finlandin tuesta, mutta rahoitus kansainvälistymiseen ja kasvuun on osoitettu vain yritysmuotoisille toimijoille. Suurin osa kuvittajista työskentelee itsensätyöllistäjinä toiminimellä. Vasta 11 %:lla on osakeyhtiö, vaikka niiden määrä onkin nousussa. Kyselyyn vastanneista vain 1 % on saanut vuonna 2024 rahoitusta yritykselleen. Lainaa yritykselle ei ole nostanut kukaan.

Lisäksi kuvitusalalla kaivataan rahoitusta sisältöjen kehittämiseen. Business Finlandin rahoitusehdot eivät taivu tähän, mikä on merkittävä haaste luovan talouden kasvupotentiaalin lunastamiselle.

Myynti- ja markkinointityötä itse tekevien kuvittajien määrä kasvussa

Kuvittaja-yrittäjyydessä on menty eteenpäin usealla tasolla. Kuvittajat saavat aiempaa enemmän ansaintaa kuvitusten käyttöoikeuksien uudelleenmyynnistä: liikevaihdon tämä osuus on selvässä kasvussa, kolmen vuoden takaisesta 26 prosentista 34 prosenttiin. Tietoisuus monistuvista ansaintamalleista on alalla toimimiselle keskeistä. Myynti- ja markkinointityötä itse tekevien kuvittajien määrä on jo 54 %, mutta kasvunvaraa luvussa löytyy edelleen. Viidellä prosentilla ulkomainen agentti hoitaa markkinointia ja myyntiä, 8 prosentilla on kotimainen agentti.

Noin 57 % prosenttia kuvittajista kertoo asiakkaidensa löytäneen heidät sosiaalisesta mediasta, ja vielä suurempi osuus, 70 %, kertoo lähestymisestä verkkosivujen kautta.

41 % vastaajista kertoo saaneensa työtä Kuvittajat ry:n portfoliosivuston kautta; aiempina vuosina luku on lähennellyt 50 %:kin. 16 % kertoi saaneensa sivuston kautta useampiakin toimeksiantoja. Osa kertoi myös muista hyödyistä, esimerkiksi tarjouspyynnön tai muun kontaktoinnin saamisesta, vaikkei olisikaan lopulta ottanut vastaan tai saanut toimeksiantoa.

Kuvittajien asiakassuhteiden määrissä oli vuonna 2024 kyselyn mukaan suurta vaihtelua. Yli 15:sta asiakkaasta kertoi 10 %, 12–15 asiakkaasta 7 %, 8–12 asiakkaasta 12 %, 4–8 asiakkaasta 40 % ja 1–3 asiakkaasta 29 % kuvittajista. 

Asiakasmäärät ovat linjassa viime vuosien kanssa, kuten myös toimeksiantojen määrä. 50 % kertoi alle kymmenestä toimeksiannosta. 33 % vastaajista raportoi, että vuonna 2024 heillä oli 10–29 toimeksiantoa ja yli 30 toimeksiannosta kertoi 16 %. 

Kuvitusalalla riittäisi kasvupotentiaalia myynti- ja markkinointityöhön panostamalla ja välittäjäportaita hyödyntämällä. Markkinat ovat globaalit, eikä asiakaspohjan tarvitsisi painottua kotimaahan. Taitavalla omien tekijänoikeuksien hallinnalla kuvittajilla on mahdollisuus irrottautua ainakin osin tuntihintapohjaisesta hinnoittelusta ja tavoitella skaalautuvampia ansaintalogiikoita. Kuvittajat osin rakentavat itse kuvitusmarkkinaa, joten on alan kehittymisen kannalta tärkeää, että sekä myyntityö että skaalautuva ansainta ovat kentällä kasvussa.

Monia työskentelypaikkoja

Työskentelypaikkoja kuvittajilla on tyypillisen työviikon aikana useita. 82 % kertoo oman kodin olevan niistä yksi – joko erillisessä työhuoneessa tai muualla kotona työskennellen. Kodin ulkopuolella sijaitsevalla työhuoneella työskentelystä kertoo 43 %. Näistä 27 % on omia työhuoneita ja 15 % jaettuja työhuoneita. Palkkatyössä olevat kertovat työstä työpaikalla (12 % vastaajista). 

Asiakkaiden toimitiloissa tapahtuvasta työstä kertoo 5 % ja julkisissa tiloissa, esimerkiksi kahviloissa ja kirjastoissa, on työskennellyt tyypillisen työviikon aikana 13 % kuvittajista. Avoimissa vastauksissa kerrotaan lisäksi työstä opetustiloissa, esiintymistiloissa, hotelleissa ja junamatkustaessa. 

Työhyvinvointi hieman heikentynyt

Kuvittajat antoivat huhtikuussa 2025 työhyvinvoinnilleen ja työssäjaksamiselleen mediaaniarvosanan 7 (keskiarvo 6,3 – joten hajontaa on). Lukua kysyttiin viimeksi vuonna 2023, jolloin mediaaniarvosana oli 7,2 ja keskiarvo 6,7. Laskenut luku todennäköisesti heijastelee kasvaneita toimeksianto- ja toimeentulopaineita.

Aiemmassa kyselyssä kartoitettiin kuormitustekijöitä tarkemmin ja verrattiin tuloksia Cuporen ja Taiken Taiteen barometrin avulla muihin taiteenaloihin. Eniten kuvittajien työhyvinvointia kuormittavat tulojen pienuus ja epäsäännöllisyys. Noin puolet kyselyyn vastaajista kertoo taloudellisen tilanteen kuormittavan jatkuvasti tai melko usein; jatkuvasti kuormittuu neljäsosa vastaajista. Luku on suuri ja huolestuttava. 

Toiseksi suurimmiksi kuormitustekijöiksi kuvittajat kertoivat töiden vähyyden, asiakashankinnan vaikeuden ja toisaalta töiden kasaantumisen tai vaikeuden kieltäytyä töistä, kun niitä tarjotaan. Molemmista haasteista kertoo kuormittuvansa jatkuvasti tai melko usein noin puolet vastaajista. Haaste kietoutuu epävarman toimeentulon problematiikkaan.

Kolmannelle sijalle kuormitustekijöistä nousi alan sisäinen kilpailu toimeksiannoista ja apurahoista, mistä 39 % vastaajista kuormittuu jatkuvasti tai melko usein. 

Koska yrittäjän voimavarat ovat yksinyrittäjän tärkein resurssi, uhkaa voimavarojen puute koko yritystoimintaa. Ja yksinyrittäjävaltaisen kuvitusalan ollessa kyseessä, koskee uhka ja sen luoma haavoittuvuus koko toimialaa.

Huolista huolimatta voimavaroja ja resilienssiä vaikuttaa löytyvän, sillä 75 % vastaajista kokee kuvittajuutensa jatkumisen varmana tai erittäin varmana.

Kysyttävää kuvitusalasta? Autamme mielellämme!

Kuvittajat ry:n tutkimustoiminta on rahoitettu Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla.