Lastenkirjakuvittamisen tulo- ja tilannekatsaus

Kuvittajat ry:n Lastenkirjakuvittamisen tila -kyselyyn vastasi 50 lastenkirjallisuuden parissa työskennellyttä ammattikuvittajaa. Määrä on tilastollisesti merkittävä Kuvittajat ry:n noin 250:stä lastenkirjallisuuden parissa työskentelevästä varsinaisesta jäsenestä. Kysely oli auki marraskuusta 2023 helmikuuhun 2024.

Ala on naisvaltainen ja vastaajistakin naisia oli 84 %. 62 % kertoi kotipaikakseen Uudenmaan – heistä suurin osa (54 %) Helsingin. Muutaman kuvittajan keskittymiä on myös Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Kyselyyn vastasi myös useita ulkomailla asuvia suomalaisia kuvittajia.

Useita tulomuotoja

Vastaajista puolet oli iältään 30-40 vuotta ja reilu kolmannes oli iältään 40-50 vuotta. Heistä vajaa kolmannes oli työskennellyt lastenkirjakuvittajana jo yli kymmenen vuotta, kolmannes 6-10 vuotta ja reilu kolmannes vähemmän aikaa. Kokeneisuudesta huolimatta lähes puolet kertoi, että lastenkirjakuvitustyö tuotti vuoden 2023 kokonaistoimeentulosta vain alle neljänneksen.

12 % vastaajista kertoi yli 75 % toimeentulon osuudesta ja 18 % kertoi saaneensa vuonna 2023 yli puolet toimeentulostaan lastenkirjakuvitustyöstä.

Koska osa-aikaisuus vaihtelee, vaihtelevat myös alalta vuonna 2023 saadut kokonaistulot. Vuositulon mediaani jää vain 2500 euroon, keskiarvon ollessa 5700 euroa.

Toimeentulo koostuu useista osista. Työskentelyvaiheessa toimeentuloa saadaan kustantajan maksamasta tekijäpalkkion ennakosta ja mahdollisista apurahoista. Kirjan julkistuksen jälkeen toimeentulopuroja muodostavat kirjastojen lainamäärien perusteella maksettavat lainauskorvaukset ja käännöskorvaukset, jos kirjan oikeuksia myydään ulkomaille.

Kuvittaja saattaa luoda kirjan ympärille lisäksi palvelutoimintaa: työpajoja, luentoja, kouluvierailuja, näyttelyitä. Joskus kuvakirjan maailmaa voi myös tuotteistaa erilaisiksi oheistuotteiksi (esim. värityskirjat, kynät ja reput) tai -palveluiksi (esim. teatteriesitykset, elokuvat) ja jos kirja itse myy erityisen hyvin, se tuottaa ennakon lisäksi myös myyntituloa.

Kuvakirjalla tienaa noin 4500 euroa

Kyselyssä kartoitettiin kultakin kuvittajalta ansainnan rakennetta vuosina 2021–2023 tehtyjen kirjojen osalta. Jos kuvittaja oli tänä aikana tehnyt yli viisi kirjaa, pyydettiin vastausten määrä rajaamaan viiteen. Vastausten perusteella kuvakirjan kuvittamiseen tai lasten tietokirjan kuvittamiseen käytetään keskimäärin neljästä viiteen kuukautta. Lasten romaanit työllistävät keskimäärin 3–4 kuukauden työajan verran ja vauva- tai taaperokirja valmistuu keskimäärin kahdessa kuukaudessa. 

Kuvakirjan tekijäpalkkion ennakkomaksujen mediaani oli 78 vastauksen perusteella 1500 euroa, keskiarvon ollessa 2219 euroa – lähekkäiset summat kertovat suhteellisen pienestä hajonnasta. Lasten romaanin kuvitustyö liikkui samoissa summissa: palkkion mediaani oli 1900 euroa ja keskiarvo 2071 euroa (n. 37 kpl). Lasten tietokirjojen palkkioiden mediaani oli suurempi, 3300 euroa, ja keskiarvo 2379 euroa (n. 12 kpl). Kuvittajat ilmoittivat myös kuvitustyöhön kuluneen työajan. Sen perusteella lastenkirjan työstä saatava kuukausipalkkio sijoittuisi 400–600 euron välimaastoon, jos kuvittaja olisi työssään vain kustantajan palkkion varassa.

Onneksi tulopuroja on usein muitakin, joista apurahat ovat keskeisin. Apurahajärjestelmien avulla pienelle kielialueellemme ja markkinallemme saadaan tuotettua paljon laadukkaampaa ja taiteellisesti kunnianhimoisempaa lastenkirjallisuutta kuin ilman järjestelmiä. Kuvittajat kertovat saavansa kuvakirjaa varten mediaanin 3000 euroa verran apurahaa, keskiarvona 4787 euroa (n. 62 kpl). Muiden kirjatyyppien apurahahavainnot jäävät huomattavasti vähäisemmiksi. Kaikentyyppisille kirjaprojekteille apurahoja ei aina ole tarjolla, eivätkä kaikki hae apurahoja. Apurahoja ei myöskään riitä kaikille hyville kirjahankkeille. 

Muuta tuloa (lainauskorvaus, käännöskorvaus, työpajat, luennot) kuvittajat kertovat saaneensa noin 1000 euroa kirjaa kohti. Yhdestä lastenkirjasta kokonaisansainta jää 2000 ja 4000 euron väliin – esimerkiksi kuvakirjan osalta mediaani oli 2000 ja keskiarvo 2741 euroa. Tietokirjojen osalta summat olivat hieman korkeammat, mediaani 3000 ja keskiarvo 3730 euroa. 

Kaikki ansainnan osat huomioiden jää palkkiokokonaisuus kuvakirjasta mediaaniin 4500 euroa (keskiarvo 6160 euroa, joten hajontaa on). Lasten romaanin kokonaismediaani oli 2400 euroa (keskiarvo 4230 euroa); lasten tietokirjan mediaani 7050 euroa (keskiarvo 8560 euroa). Jos summat suhteutetaan työmäärään, jonka kuvittajat ilmoittivat teoksen eteen tehneensä, jää kuvakirja- tai romaanikuvitustyöstä käteen noin 1250 euroa kuussa ja lasten tietokirjasta noin 1640 euroa kuussa.

Vuoteen mahtuu erittäin todennäköisesti muitakin projekteja kuin kirjakuvitustöitä, mutta jos kuvittaja tienaisi 1250 euroa kuukaudessa koko vuoden, jäisi ansainta 15 000:een euroon vuodessa. Tämä jäisi jo yhden hengen taloudessa pienituloisuuden rajan alle (vuonna 2023 raja oli 17 660 euroa). Toisaalta Suomen Yrittäjien mukaan joka neljäs yksinyrittäjä ansaitsee korkeintaan 20 000 euroa vuodessa.

Ansainnan kehitys sakkaa

Kuvittajilta tiedusteltiin arviota taloudellisen tilanteen kehittymisestä lastenkirjakuvittajana vuosien 2017 ja 2023 välisenä aikana. Vastaukset osoittavat, että alalla suurta muutosta ei ole tapahtunut – kuten kirjailijoille. Suomen Kirjailijaliiton tulotutkimuksen mukaan kaunokirjailijoiden kaunokirjallisesta työstä saatujen tulojen mediaani vuodelta 2022 oli 1 713 euroa, kun vuonna 2018 vastaava luku oli 2 294 euroa. 

Kuvittajista 16 % kertoo taloudellisen tilanteensa pysyneen aikavälillä 2017-2023 ennallaan ja neljäsosa kertoo tilanteen kohentuneen hiukan, ja sama osuus huonontuneen hiukan. Vain 2 % kertoo huomattavasta huonontumisesta. Positiivista on, että 12 % kertoo huomattavasta kohentumisesta. Uran etenemisen myötä tapahtuvasta palkkiokehityksestä luvut eivät toki anna lupaavaa kuvaa.

Vertailla voi, että tietokirjailijoista valtaosa, 54 %, kertoo taloudellisen tilanteensa pysyneen aikavälillä 2017-2022 ennallaan. Kaunokirjailijoista 38 % kertoo tilanteensa pysyneen aikavälillä 2017-2022 ennallaan ja 12 % kertoo huomattavasta huonontumisesta, sama osuus huomattavasta kohentumisesta.

Apurahat mahdollistavat

Apurahat ovat tärkeitä kuvakirjatyöskentelyn mahdollistajia ja ne muodostavatkin alan kuvittajien toimeentulosta leijonanosan. Apurahoja myöntävät sekä kustantajien taustasäätiöt, muut yksityiset säätiöt ja myös julkiset tahot, kuten Taiteen edistämiskeskus. Apurahoja myönnetään sekä yksittäisille kuukausille tiettyjen projektien toteuttamiseen että pidempinä taiteilija-apurahoina kouralliselle kuvittajia vuodessa. Joskus myös yksityiset yritykset tuottavat ja rahoittavat kuvakirjaprojekteja.

Kysymykseen apurahojen kokonaissummasta vuonna 2023 vastasi 44 kuvittajaa ja vastattujen summien kokonaismäärä oli 297300 euroa, mikä tarkoittaa laskennallisesti noin 6800 euroa per vastaaja. Hajontaa vastauksissa kuitenkin on mediaanin jäädessä 2250 euroon. Yli puolet vastaajista kuvailee apurahojen olleen erittäin merkittäviä heidän työskentelylleen vuosina 2021-2023. Lisäksi jossain määrin merkittävästä roolista kertoo 17 %. 

Tietokirjailijoiden luvut olivat kuvittajien kanssa samaa luokkaa, mutta eniten apurahoilla on merkitystä kaunokirjallisuuden alalla, jossa kirjailijoista 81 % piti apurahaa erittäin merkittävänä tulonlähteenä toimeentulolle. Lastenkirjakuvittaja-vastaajista 38 % sai yksityisen tahon apurahan, 13 % Taiteen edistämiskeskuksen Taiken apurahan ja 23 % muun julkisen tahon apurahan vuonna 2023. 4 % kertoi saaneensa palkinnon, jossa oli merkittävä rahapalkkio.

Lainauskorvaukset tärkeitä

Lainauskorvaus, käännöskorvaus, työpajat, luennot, kouluvierailut ja näyttelyt tuovat jälkituloa kysymykseen vastanneille 44 kuvittajalle yhteensä 99 600 euron verran muodostaen keskiarvoksi 2260 euroa per kuvittaja. Mediaani on kuitenkin matalampi, vain 1000 euroa, mutta toisaalta maksimiarvot nousevat kymmeneen tuhanteen. 

Lainauskorvaukset ovat tästä tulojoukosta merkittävimpiä. Kopioston tilittämiä kuvantekijöiden lainauskorvauksia sai 83 % ja Sanaston tilittämiä tekstintekijän lainauskorvauksia 48 %. Käännösoikeuksien myynnistä kokemusta on puolella kuvittajista – 23 % kertoo saaneensa käännöskorvauksia vuonna 2023.

Tekstityötä ja graafista suunnittelua

Koska ala ei työllistä juuri ketään täysin, on lastenkirjakuvittajilla muitakin työtehtäviä. 38 % kirjoittaa lastenkirjoja, 28 % tekee kirjojen graafista suunnittelua ja 16 % pitää kirjoihin liittyviä työpajoja. Muuta kuvitustyötä tekee 82 %, muuta graafista suunnittelua 38 % ja alan opetustyötä 12 %. 36 % tekee muuta työtä.

Esimerkkejä muista työkentistä ovat kuvataide, julkinen taide, kuosisuunnittelu, videot, kuvataideopettajuus ja viestintäalan päivätyö.

Kirja vuodessa

Kyselyyn vastanneista kuvittajista lähes kolmannes vastaajista kertoi kuvittaneensa jo yli 12 kirjaa. Toinen kolmannes oli kuvittanut ainakin viisi kirjaa. Kokemusta oli myös monista eri kustantajista, kolmenneksella jo yli viidestä. 

Kolmannes arvioi kirjojaan julkaistavan keskimäärin yhden vuodessa. 20 % kertoi kahdesta kirjasta vuodessa ja 14 % kolmesta tai useammasta kirjaprojektista vuodessa.

Kuvittajat saattavat olla kustantamoon joko tekijä- tai toimeksiantosuhteessa, jotka ovat työ- ja sopimustilanteina jossain määrin erilaisia. Varsinkin vähän kuvitetuissa nuortenromaaneissa, mutta myös muissa tapauksissa, kuvittajalta voidaan tilata kustantamosta selkeärajainen kuvitustoimeksianto.

Erilaisia sopimusrooleja

Kuvittajat saattavat olla kustantamoon joko tekijä- tai toimeksiantosuhteessa, jotka ovat työ- ja sopimustilanteina jossain määrin erilaisia. Varsinkin vähän kuvitetuissa nuortenromaaneissa, mutta myös muissa tapauksissa, kuvittajalta voidaan tilata kustantamosta selkeärajainen kuvitustoimeksianto.

Toimeksiantosuhteessa kertakorvaus on yleensä rojaltiperusteista mallia tyypillisempi korvausmalli. Kuvittajat ry ja Suomen Kustannusyhdistys ovat neuvotelleet molempiin tapauksiin omat Hyvät käytäntönsä.

Kuvittaja voi olla myös kirjan tekstin kirjoittaja tai kirjailijan roolissa voi toimia joku muu. Työpari voi tarjota teosideaansa kustantamolle tai kustantamo voi yhdistää tekijät. Työskentelyprosessit voivat olla tarpeen mukaan hyvinkin symbioottisia tai pallottelevia tai aivan erillisiä.

Nimekemäärät kasvussa

Julkaistavien lasten- ja nuorten kirjojen määrä kasvaa. Lastenkirjainstituutti arvioi, että vuonna 2023 0-18 -vuotiaille suunnattuja kirjoja julkaistiin noin 1800 nimekkeen verran. Heidän Kirjakori-tilastonsa mukaan näistä kuvakirjoja oli 180 nimekettä ja lastenkirjoja 213 nimekettä. Tietokirjoja julkaistiin 112, runokirjoja 25 ja sarjakuvia 15, nuortenkirjoja 116 nimekettä. 

Nimekkeiden määrä on suuri Suomen kaltaiselle pienelle markkinalle. Myyntiä ja markkinointia ei meinaa kaikille nimekkeille riittää, vaikka painettua lastenkirjallisuutta myytiin yhä 2 709 000 kappaleen verran vuonna 2023 (2 243 000 vuonna 2019).

Lukeminen ja kirja-ala on monin tavoin murroksessa. Muutoksen kokonaisuutta lukemisen muotojen muutoksen ja lukijatyyppien arvotaustojen polarisaation kulmista avaa tuore Suomi lukee 2025 -tutkimus.

Kirjakohtaisista palkkioista kannattaa neuvotella

Kuvittajista 40 % kertoo, ettei ollut tyytyväinen viimeisimmän teoksensa kokonaismyynnistä saamaansa palkkioon. Vain neljännes kertoi olleensa tyytyväinen. Luvut ovat linjassa muiden kustannusalan tekijärooleissa työskentelevien kanssa. Tietokirjailijoista tyytymättömiä oli 45 % ja kaunokirjailijoista jopa 59 %.

Tekijäpalkkioprosenteista ei kuitenkaan aina ole edes neuvoteltu: kolmannes kuvittajista kertoo neuvottelemattomuudesta. Kolmannes neuvottelee harvoin – kolmannes usein tai aina. Neuvotteluvara kasvanee menestyksen myötä. Kuvittajien luvut ovat silti näinkin vahvempia kuin tekstinluojien: kaunokirjailijoista 62 % ja tietokirjailijoista 61 % kertoo, ettei yleensä ole neuvotellut tekijänpalkkioprosenteista.

Neuvotteluista kysyttiin myös kuvittajien viimeisimmän teoksen osalta, jolloin puolet kertoi jättäneensä neuvottelematta palkkiosta. Kuvittajista 16 % kertoi neuvotelleensa, mutta se ei kuitenkaan vaikuttanut palkkiooon. Neljännes kuitenkin kertoi saaneensa neuvottelemalla vaikutettua palkkioonsa myönteisesti, mikä on rohkaiseva luku ja esimerkki neuvottelevan lähestymistavan hyödystä. 

Neuvotella kannattaa toki muistakin sopimuselementeistä kuin palkkioista – etenkin käyttöoikeuksista ja myös esimerkiksi kirjan tekijäkappaleiden määrästä. Tärkeää on huomata sopia erikseen esimerkiksi kansikuvituksesta tai kannen graafisesta suunnittelusta tai muusta kirjamuotoilutyöstä ja näiden palkkioista. Myös kuvitusten käyttö generatiivisten tekoälyjen kouluttamiseen on suositeltavaa estää tekijän kielto-oikeudella.

Digialustat haastavat

Lastenkirjallisuudessa ei ole vielä Suomessa nähty suurta digiloikkaa ja voi olla, että iltasadut tullaan jatkossakin lukemaan paperilla. Toisaalta esimerkiksi Ruotsissa lasten- ja nuortenkirjallisuuden Lylli-lukuaikapalvelu vaikuttaa menestyvän, joten lasten e- ja äänikirjojen sekä ääninäyteltyjen ja pelillistettyjen kirjojen yleistyminen voi olla Suomessakin vain ajan kysymys. 

Lukuaikapalveluissa on kuitenkin havaittu haasteita tekijänoikeuslain edellyttämän kohtuullisen korvauksen maksamisessa tekijöille. Kustantajat ovat neuvotelleet alustojen kanssa, eivätkä tekijät ole aina olleet prosenteista tai summista edes tietoisia. Kuvittajista vain kymmenisen prosenttia kertoo, että on ollut summista tietoinen edes osan kirjoistaan kohdalla. Vain kaksi prosenttia kertoo tietäneensä summan täsmälleen jokaisen kirjansa osalta. 23 % kertoo, että tietää oikeuksia myydyn vailla tietoa summista tai prosenteista. 42 % ei tiedä, onko oikeuksia myyty. 

”En osaa sanoa, koska” -kentän merkitsi 25 %, muun muassa seuraavilla perusteilla: ”kustantaja myy oikeudet vasta kun fyysinen kirja ei tuota enää” ja ”palkkiot ovat olemattomia, joten ihan sama”. Jälkimmäisessä vastauksessa on totuuspohjaa, sillä lukuaikapalveluissa korvauksia maksetaan kirjan lukemiseen käytetystä ajasta, jolloin romaaneihin verrattuna nopeasti luettavat kuvakirjat eivät korvausta juuri kerrytä, jollei niille kyetä neuvottelemaan kohtuullisempaa korvauslogiikkaa. Siinä mielessä ”kustantaja myy oikeudet vasta kun fyysinen kirja ei tuota enää” -strategia kuulostaa erinomaiselta. Myös prosenteista kannattaa ehdottomasti avoimesti keskustella ja neuvotella.

Pieni palkkio – nopea tyyli?

Kustantajan maksaman tekijäpalkkion ennakko ei mahdollista lastenkirjan kuvittamisen vaatiman ajan toimeentuloa. Yksi vastaaja kertoo strategiakseen, että tinkii käytettävissä olevasta työajasta, koska palkkiot ovat pieniä – ”nopeimmat kuvitetut kirjat olen tehnyt kahdessa viikossa. Tällä tavalla palkkiot muuttuvat järkeviksi”. Apurahoja vastaaja hakee omille, ei kustantamojen tilaamille, projekteille. 

Kuvitustyyliä sopeuttamalla on joissain tapauksissa mahdollista tuottaa laadukkaita kuvituksia lyhyessäkin ajassa. Useampi kuvittaja kuitenkin suhtautuu lastenkirjakuvituksiin omana kunnianhimoisten taiteellisten tavoitteiden kohteena, kuvitustaiteena, joka ottaa aikansa. Omaa kuvitustyyliä hiotaan, halutaan uudistua ilmaisussa ja viedä visuaalista tarinankerrontaa tekstin kanssa syvällisesti ja oivaltavasti peilaaville tasoille. Kuvittaja huomioi lukijoiden tarpeita ja näkökulmia ja esimerkiksi moninaisten representaatioiden huomioimista.

Kirjastot kannattelevat

”Ilman lainauskorvauksia työ ei kannata”, toteaa usea vastaaja. Kuvittajien toimeentulolle onkin tärkeää, että kuvantekijöiden lainauskorvausten ja kirjasto-ostojen määrärahat säilyvät, kirjastoverkko pysyy laajana ja lainausmäärät pysyvät vähintään nykyisellään. 

Kirjojen elinkaari jää kirjastolainojen ulkopuolella valitettavan lyhyeksi, kun uutuuskirjoja tulee joka vuosi markkinoille suuria määriä. Kirjojen makulointi eli tuhoaminen uhkaa kirjastoille ja kuluttajille myymättä jääneitä kappaleita jo muutaman vuoden jälkeen.

Merkityksellinen ja hauska työ

Lastenkirjakuvittajat vaikuttavat pitävän työssään erityisesti työn merkityksellisyydestä, työn taiteellisesta puolesta ja saamastaan palautteesta. 

Kuvittajat kertovat, että kokevat voivansa ”antaa muille ihmisille välineitä oman elämän kohtaamiseen ja monimutkaistenkin asioiden käsittelyyn” tai ”kuvan kautta sytyttää lukijassa jonkun tunteen, oli se sitten iloa ja naurua, löytämisen riemua tai surua ja empatian kokemista”. He kuvailevat myös miten ”jokainen tunnistaa, kuinka lapsena luetut tärkeät kirjat säilyvät muistissa koko elämän ajan” ja ”voin jättää jonkinlaisen jäljen tähän maailmaan”.

Taiteellisesti kuvittajat kertovat inspiroituvansa maailmojen ja tunnelmien luomisesta ja kuvilla kertomisesta. Työssä koetaan jatkuvia positiivisia kehittymisen mahdollisuuksia: ”työ on antoisaa ja samalla haastavaa, visuaalisesta tarinankerronnasta voi aina oppia jotakin uutta”, “tehdään koko ajan vielä vähän parempia kirjoja”.

Kuvittajat tekevät kirjoja intohimolla ja ammattiylpeydellä, jolloin saatu palaute vaikuttaa lämmittävän erityisesti. Kustantajan ja mahdollisen kirjailija-työparin palautetta kiitellään antoisana, mutta tärkeimmiksi koetaan lapsilukijoiden palautteet, ”upeaa on myös se, kun saa kuulla lukijoiltaan yllättävää kiitosta ja rakastavia kommentteja kirjasta, jota olen täydellä sydämelläni kuvittanut ja rakentanut”.

Kirja-ala muutoksessa

Kirja-alaan kohdistuu lukuisia muutosvirtoja. Kustannusalalla nähdään nimekemäärän kasvua ja toisaalta kirjaobjektien myynnin laskua (vaikkei vielä lastenkirjallisuuden osalta), mikä saattaa voimistua vuoden 2025 arvonlisäverokannan muutoksen myötä. Lukuaikapalvelut, e-kirjasto ja muut digiloikat haastavat perinteisiä toimintamuotoja. Myös julkisen talouden haasteet ovat vähentäneet alan valtiontukia, mm. vähälevikkisen kirjallisuuden ostotukea ja Taiteen edistämiskeskuksen apurahoja tekijöille. 

Nimekemäärän kasvu liittyy syklin nopeutumiseen ja kirjojen yhä lyhyempään elinkaareen ja pieniin painoksiin. Myyntiä ja markkinointia ei riitä kaikille. Myös tekijöiden määrän kasvu alalla haastaa sen hyviä käytäntöjä – ammattimaisuutta, neuvotteluasemia, saatavia apurahoja. Samaan aikaan julkkikset ja influensserit ovat yhä haluttavampia kirjantekijöinäkin ja nuortenkirjoissa booktok-ilmiö on tuonut englanninkielisten kirjojen suosion nousun. 

Samalla paino-, logistiikka- ja varastointikustannukset ovat nousseet. Nopea sykli kannustaa siten nopeaan ale- ja halpamyyntiin eikä makulointiinkaan (kirjojen tuhoamiseen niiden elinkaaren lopussa) ole pitkä matka. Kirjakaupat ovat klikkiytyneet eri kustantamoille, jolloin muiden, mukaan lukien pienkustantamojen ja omakustanteiden tekijöiden, on niihin mahdollisesti vaikeaa saada kirjojaan myyntiin. Samalla esimerkiksi S-ryhmän sisäänostoilla on alalle paljonkin merkitystä. Verkkokauppa toimii kuvakirjoille muita kirjallisuudenaloja heikommin, mikä haastaa osaltaan myyntiä.

Median murroksessa kulttuurin, saati lastenkulttuurin, näkyvyys klikkijournalismin viidakossa on koetuksella. Somevinkkaajia lastenkirjoille löytyy ilahduttavia määriä, mutta samalla kuvakirjakritiikit jäävät paljolti näiden innokkaiden harrastajien käsiin. Suurten nimekemäärien joukosta on vaikeaa saada uutuutta näkyviin ja lukijoille asti. Lastenkirjallisuuden kirjastolainat ovat onneksi nousevalla käyrällä ja kirjastojen merkitys onkin lastenkirjallisuuden alalla korostunut, myös lainauskorvausten kautta osana tulonmuodostusta.