Suhtauduin pitkään äänikirjoihin epäilevästi. Olen halunnut kääntää sivuja omin käsin ja syventyä sanoihin niiden vaatimaan tahtiin. Olen kuitenkin saanut huomata, että äänikirja voi tarjota jotain uutta, monissa tilanteissa kätevää ja miellyttävää painetun sanan rinnalle. Kokemus on kuitenkin mielestäni parhaimmillaan lähempänä radiokuunnelmaa kuin lukemista.

Tässä lehdessä syvennytään lastenkirjallisuuden nykyhetkeen ja tulevaisuuteen äänikirjojen, e-kirjojen ja maailmalla kehittyvien, lapsille suunnattujen tarinallisten sovellusten aikana. Onko tulevaisuuden kuvakirja videopeli?

Tutkimustulokset suomalaisten lasten lukutaidon heikentymisestä ovat olleet uutisoinnin ja huolten aiheena viime vuosina. Ilman hyvää lukutaitoa ei ole muutakaan koulumenestystä. Tärkeimpiä lukemisen taitoa ja intoa edistäviä tekijöitä ovat tutkitusti vanhempien kanssa yhdessä ääneen lukeminen sekä se, että vanhemmat harrastavat itse lukemista. Myös kodissa esillä olevat kirjat olivat yhteydessä hyvään lukutaitoon.

Lukemisen positiiviset vaikutukset ovat kaiken ikäisillä laajat ja kiistattomat. Lukemisen on osoitettu muun muassa parantavan keskittymiskykyä, vähentävän stressiä, lisäävän empatiaa ja jopa pidentävän ikää. EU:ssa moni maa päätti viime vuonna alentaa kirjojen arvonlisäveroa tai poistaa sen kokonaan osoittaakseen, kuinka tärkeää lukeminen on.

Suomen tuore hallitus suunnittelee päinvastoin nostavansa kirjojen verotuksen 10 prosentista 14 prosenttiin. Tämä on vahvasti ristiriidassa hallitusohjelmassa mainitun lukutaidon vahvistamisen tavoitteen kanssa, ja muutoksella olisi todennäköisesti huonoja vaikutuksia myös jo valmiiksi tiukoilla olevien kustantamoiden, kirjakauppojen ja tekijöiden tuloihin.

Rakastan Suomen kirjastolaitosta, mutta kirjoja täytyy pystyä myös ostamaan ‒ lapsille ja aikuisille, kaikissa tuloluokissa.

Julkaistu Kuvittajassa 3/23.

Lue myös

11.3.2024
/

Ilmiöt

Säilyykö lehtikuvitus?

5.3.2024
/

Ilmiöt

Pakkaustarinoita

5.12.2023
/

Ilmiöt

Kuvitus tilassa