Teksti: Anna Jensen

Kuvitukset: Christel Rönss

Viisikko kuusikossa ja muita melko uskomattomia tarinoita sisältää nimensä mukaisesti melko uskomattomia tarinoita, joissa entuudestaan tutut hahmot sekä uudet tuttavuudet joutuvat toinen toistaan eriskummallisimpiin seikkailuihin.

Kirja on luokiteltu lasten kuvakirjaksi, mutta sen lyhyet, hulvattomat kertomukset ja niiden vinksahtanutta tunnelmaa mukailevat kuvitukset riemastuttanevat kaikenikäisiä lukijoita.  

Jukka Itkosen (1951–2021) kirjoittama ja Christel Rönnsin kuvittama kirja kääntää monenlaisia maailmaan kohdistuvia odotuksia päälaelleen, tekee arkisesta absurdia ja naurattaa epäkonventionaalisuudellaan.

Taidealalla toimivaa lämmittää erityisesti Leppäkerttu-niminen tarina, jossa leppäkerttu päättää ryhtyä kirjailijaksi. Sadun keinoin kertomus kuvaa taiteellisia prosesseja ja kirjailijan työn raadollista arkea, jatkuvaa arviointia ja hylkäyskirjeitä, jotka pakottavat arvioimaan omaa osaamista. Jokaisen torjunnan myötä leppäkerttu muuttaa tyyliään ja pyrkii vastaamaan vaihteleviin vaatimuksiin, päätyen lopulta kustantamon vahtimestariksi. 

Positiivinen leppäkerttu ei tästä lannistu, ja lukija puolestaan pääsee leppäkertun kirjoittamien runojen äärellä pohtimaan hyvän ja huonon taiteen sekä laadun käsitteitä. Toisin kuin fiktiivinen kustantamo, itse pidin leppäkertun anarkistisesta otteesta. Runojen kuvituksessa onnellisen näköinen hevonen laukkaa niityllä kirjekuori suussaan, susi näyttää nälkäiseltä, ja käärme laulaa äänetöntä aariaa.

Leppäkertun kirjoittamat hahmot heräävät eloon ja niiden tunteet piirtyvät paperille samaistuttavasti. Kyllästyneen koiran kyllästymisen todella aistii, ja tiellä tepastelevasta kanasta näkee jo kauas, ettei se halua tavata tuttaviaan.  

Kyllästyneen koiran kyllästymisen todella aistii, ja tiellä tepastelevasta kanasta näkee jo kauas, ettei se halua tavata tuttaviaan.

Monien tarinoiden joukosta osa toimii paremmin, mutta jokaiselle löytynee omat faninsa. Linjassaan pysyvä visuaalinen ilmaisu tasapainottaa tekstien vaihtelevia tyylejä ja tunnelmia: vaikka kertomusten muodot muuttuvat, piirrosten maailma pysyy kertomuksesta toiseen tunnistettavana, mikä tekee teoksesta yhtenäisen kokonaisuuden.

Hassujen hetkien tallentaminen ja hahmojen humoristisuus, ilmeikkyys ja varmat viivat luovat siltoja sinne tänne poukkoilevien tarinoiden välille.

Sekä kuvitus että tekstit haastavat hienolla tavalla lastenkirjoille tyypillistä ihmiskeskeisyyttä. Vaikka eläinhahmot puhuvat, ne ovat omalakisia toimijoitaan, eivätkä sellaisena yhtään vähempiarvoisia. Kuten Moskova kertomus osoittaa, voi kärpänen olla ystävänä aivan yhtä tärkeä kuin toinen ihminenkin.  

Jukka Itkonen, Christel Rönns:

Viisikko kuusikossa ja muita melko uskomattomia tarinoita (Tammi 2026) 

____________________

Julkaistu Kuvittaja-lehdessä 1/26.