Kuvitus näkyi ja kuului Turun Kirjamessuilla
Turun Kirjamessut järjestettiin 2.-4.10.2026 teemalla Näköala. Kuvittajat ry toteutti Logomon Elämysvaunu-mediatilaan uusia lastenkirjakuvituksia esitelleen, 360-asteisen kuvitusnäytöksen nyt toista kertaa. Tänä vuonna ohjelmassa oli myös kahden ansioituneen kuvittajan keskustelu, joka keskittyi kuvakirjan tekijyyteen. Kiitämme Turun kirjamessuja inspiroivasta estradista ja onnistuneesta yhteistyöstä!
Kuvituksen pyörteissä
Kirjamessujen sunnuntaiaamupäivän avanneessa kuvitusnäytöksessä nähtiin kahdeksan kuvittajan kuvituksia tuoreista kuvakirjoista, joiden maailmat täyttivät Logomon mediatilan vuorotellen. Näkymä vaihtui rauhallisesti minuutin välein, näytöksen rytmi sai muistuttaa kirjan selailua. Esityksen oli kuratoinut Veera Jalava. Oivaltavasta, viitteellisestä äänimaailmasta vastasi viime vuoden tapaan äänisuunnittelija Henri Kivistö.
Näkymä kirjasta Aada ja Helmeri, Suuri saippuakupla (Tammi 2026). Teoksen on kuvittanut Anna Emilia Laitinen ja kirjoittanut Kaisa Happonen. Kirjassa Aada ja Helmeri polkevat eri suuntiin toisistaan. Maisemat ja näköalat vaihtuvat. Saako Aada sanottua Helmerille sen tärkeimmän?
Näkymä kirjasta Kahden kodin lauluja (S&S 2025) Teoksen on kuvittanut ja kirjoittanut Ilja Karsikas. Kirjan teema on vanhempien avioero, joka avaa lapsipäähenkilön elämään uuden näköalan.
Näkymä kirjasta Jalkapallojahti (Etana Editions 2026). Teoksen on kuvittanut ja kirjoittanut Jenni Erkintalo. Kirjassa Pepe-poika etsii kadonnutta palloa. Kuvitukset avaavat näköaloja erilaisiin maisemiin ja horisontteihin, kuten jalkapallokentälle.
Näkymä kirjasta Valpuri ja karmiva kiukkupäivä (Tammi 2026). Teoksen on kuvittanut Reetta Niemensivu ja kirjoittanut Saara Kekäläinen. Kirja johdattaa lukijansa arkisista puuhista eeppisiin mielikuvitusseikkailuihin. Pikku Valpuri muuttuu supersankariksi, jonka salainen kyky on sanoa EI.
Näkymä kirjasta Voihan vahvero, sanoi kantarelli (Avain 2026). Teoksen on kuvittanut Jonna Jylhä ja kirjoittanut Kati-Annika Ansas. Hauskasti kuvitettu lastenrunokirja avaa lukijalle uusia näkoaloja metsään ja tietysti sieniin.
Näkymä kirjasta Orvokkeja Violalle (Orava-kirjat 2026). Teoksen on kuvittanut ja kirjoittanut Karoliina Pertamo. Sydämellinen kuvakirja johdattaa pienen lukijan vehreän puutarhan ihmeisiin. Ympäristöä lähestytään esimerkiksi pienen eläimen perspektiivistä, jolloin avautuu aivan uusia näköaloja.
Näkymä kirjasta Pölyttäjien kirjo (Lasten keskus 2026). Teoksen on kuvittanut Janne Toriseva ja kirjoittanut Mia Rönkä. Lasten tietokirjan kuvitusten näkökulma siirtyy aikuisen mittakaavasta lapsen, ja lopulta pölyttäjän mittakaavaan. Näköala laajenee myös erilaisiin vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin.
Näkymä kirjasta Yksinäinen Merenneito (Etana Editions 2026). Teoksen on kuvittanut ja kirjoittanut Hannamari Ruohonen. Kirjan päähenkilö on merenneito, joka päättää hypätä kuivalle maalle. Vaikeuksien kautta löytyy uusi identiteetti ja näköala maailmaan.
Näkökulmia ihmisen tekemään taiteeseen ja tekijyyteen
Kuvitusnäytöstä seuranneessa keskustelussa kaksi ansioitunutta kuvakirjantekijää, Erika Kallasmaa ja Maria Sann loivat näkökulmia ihmisen tekemään taiteeseen ja tekijyyteen. Heidän mukaansa kirjallisuudessa ja kuvakirjallisuudessa on pohjimmiltaan kyse ihmisyyden tutkimisesta.
Kallasmaa ja Sann nostivat esiin kuvakirjan roolin lapsen maailmankuvan ja lukutaidon rakentajana. Kuvakirja tarjoaa ensikosketuksen kirjallisuuteen ja kuvataiteeseen, sekä siihen, mitä on olla ihminen tai toinen olento.
He pohtivat puheenvuorossaan myös tekijän vastuuta, ja tarkastelivat kriittisesti sitä, miten suomen kielessä rakennetaan mielikuvia kirjan tekijyydestä. Kallasmaa ja Sann ehdottivat kuvittaja-sanan korvaamista kuvakirjan yhteydessä sanalla kuvakirjailija. Keskustelun lopussa molemmat tekijät julistautuivat kuvakirjailijoiksi.
Kuvat: Veera Jalava
