Kuvittaja-lehden päätoimittaja Henna Hietamäki harmittelee laatukuvitusten vähäisyyttä kotimaisissa lehdissä. “Lähiaikoina ammattikuvittajien keskuudessa on ihmetelty monia suurimpien medioiden kuvavalintoja. Kuvien kanssa tehdyt oikaisut ja säästöt eivät jää huomaamatta. Ne vaikuttavat myös jokaisen lukijan kokemukseen siitä, onko media laadukas ja houkutteleva.”

”Toisinaan sopimuksiin on määritelty kill fee. Mitä se tarkoittaa kuvittajan kannalta?” Kuvitustietäjä Martta Karma vastaa kuvittajien kysymyksiin.

Kuvakirja-arvioissa Kissa Kasuli ja eläinten tuvametsä, Leo ja intialainen kärsäjumala sekä Sankaritarinoita pojille.

Liisa Kallion ja Eppu Nuotion Minä tykkään nyt -teos opettaa lapsille tunnetaitoja syvyydellä, josta myös aikuinen vaikuttuu.

Englantilainen The Central Illustration Agency edustaa yli sataa kuvittajaa. Agentuurin johtaja Ben Cox uskoo, että käsityötaitojen arvostuksen kasvu on trendi, joka vaikuttaa positiivisesti myös kuvituskenttään.

Apurahoja myöntävät tahot viestittävät, että kuvittajat voisivat hakea rohkeammin pitkiä apurahoja omaehtoiseen työskentelyyn ja taiteellisiin kokeiluihin. Kuvitukselle korvamerkittyjen rahamäärien tulisi kuitenkin myös kasvaa.

Huoli lukuharrastuksen vähenemisestä on synnyttänyt monia lukukampanjoita – ja nyt myös kirjoja. Sanna Pelliccionin ja Siri Kolun teoksessa innostetaan myös kirjoittamaan.

Camilla Mickwitzin (1937–1989) lähes psykedeelisen hersyvä tyyli tunnetaan suosittujen kuvakirjojen lisäksi Pikku Kakkosen animaatioista. Mickwitzin tuotannossa aikuiset edustavat usein sääntöyhteiskuntaa, kun taas lapset esiintyvät ennakkoluulottomina ongelmien ratkaisijoina.

Kuvittajien jäsenkysely paljasti, kuinka heikolla tolalla kuvittajien sosiaaliturva on. Kysyimme poliitikoilta, miten he  vahvistaisivat luovan alan itsensä työllistäjien tukiverkkoja.

Kuvittaja-lehden 1/19 arviopalstalla Kymmenen tikkua laudalla, Bändin käsikirja & Mitä on punk? ja Hyvää yötä maa.