Kuvasta tuotteeksi

Muotoilija, kuvittaja Anniina Isokankaan perustama PaaPii Design otti ensiaskeleensa vuonna 2009, kun Isokangas oli äitiysvapaalla. Isokangas perusti tuolloin käsityöaiheisen blogin, jossa hän jakoi kuvia ompelemistaan pehmoleluista ja muista tuotoksista.

Ne herättivät yllättävän paljon kiinnostusta.

“Nälkä kasvoi syödessä ja seuraavaksi opettelin painamaan kankaita. Ryhdyin luomaan omaa maailmaa ja tuoteperhettä. Tammikuussa 2011 perustin virallisesti yrityksen.”

Sittemmin PaaPii Design on kasvanut 1,4 miljoonan euron liikevaihdon yritykseksi, jolla on kaksitoista työntekijää.

Yritys myy kankaita, lasten ja aikuisten vaatteita sekä monenlaisia kodintuotteita tarjottimista kakkualusiin. Kankaat valmistetaan Liettuassa ja Puolassa sertifioiduissa tehtaissa ja vaatteet ommellaan Suomessa omassa ompelimossa. Paperituotteet ja tarjottimet valmistetaan Suomessa.

Kaikki tuotteiden kuvitukset ovat edelleen Isokankaan suunnittelemia.

Isokangas aloitti työskentelyn keittiön pöydän ääressä hyvin pienellä riskillä. Alkuun hän teki kaiken itse yrityksen tulorahoituksen turvin. Markkinointi tapahtui ilmaisesti.

“Blogin pitämisen kautta toisista bloggaajista oli tullut nettikavereita, joten sain alusta lähtien runsaasti ilmaista näkyvyyttä”, Isokangas kertoo.

Somen lisäksi Isokangasta onnisti, kun hän sai tuotteitaan esille Kokkolan asuntomessuille kahteen kohteeseen.

PaaPii Designin menekki on ollut kasvujohteista. Erityinen piikki oli vuonna 2015, jolloin Saksassa oli Suomi-designin buumi. Seuraavana vuonna kankaita ei tilattu läheskään yhtä paljon, mutta PaaPiin onneksi kasvua oli Suomessa.

Menekkiä voi parantaa esimerkiksi perustamalla lisää tukijalkoja, uusia tuoteryhmiä ja uusia kanavia.

”Olemme monikanavaisia: on oma myymälä Kokkolassa, verkkokauppa ja tukkumyyntiä”, Isokangas kertoo.

Omaa vaatetuotantoa on tehty pian vuosi. Valmisvaatteet ovat tukena, jos ompeluharrastuneisuus laantuisi eikä kankaita ostettaisi enää samaan malliin.

“Yksi tukijalka voi kasvaa voimakkaammin kuin muut, mutta muista ei kannata luopua”, Isokangas sanoo.
Isokankaan mukaan on tärkeää tuotteistaa mahdollisimman valmiiksi asti ja miettiä katerakenne tarkkaan.

“Helposti ajattelee, että hintalappujen liimaamisenhan voi tehdä iltaisin kotona, kun katsoo televisiota. Pitää ymmärtää, että kaikki osat maksavat jotakin.”

Kuvittaja Teemu Järvi aloitti yritystoimintansa viisi vuotta sitten pienellä riskillä. Sisustusarkkitehdiksi ja huonekalusuunnittelijaksi valmistunut Järvi pystyi saamansa apurahan turvin miettimään uutta suuntaa uralleen. Hän ei kokenut enää sisustusmaailmaa motivoivaksi.

Eräilyä rakastava Järvi oli kuvittanut lähes parikymmentä vuotta Metsästys ja kalastus -lehden novelliosiota eläin- ja luontopiirustuksilla.

“Pikkuhiljaa alkoi kirkastua, että voisin yhdistää nämä kaksi asiaa. Muotoilussa pidin aina kokonaisten maailmojen rakentamisesta. Syntyi ajatus lähteä tuotteistamaan tekemiäni eläinpiirroksia.”

Ensin Järvi perusti verkkokaupan. Sen kautta hän pystyi tunnustelemaan, mikä ostava yleisö oli. Pian valkeni, että suurin kiinnostus Järven tuotteisiin oli nimenomaan sisustuspuolella.

Järvi vinkkaakin, että omien tuotteiden myyminen on helpointa aloittaa verkkokaupasta ja erilaisista design-myyjäisistä.

Järvi huomasi Design Marketissa ja Habitaressa, että ihmisillä oli suuri kynnys ostaa pelkkä grafiikanlehti, kun he eivät tienneet, missä sen kehystäisi.

“Sen jälkeen tein grafiikanlehdet sen kokoisiksi, että ne on helppoa kehystää itse valmiskehyksiin.”

Taidegrafiikan oheen tuli myytäväksi julisteita, postikortteja ja kalentereita.

“Niistä on muodostunut lopulta suurin osa elannostani. Meillä on jo yli sata jälleenmyyjää, 50 Suomessa ja 50 kansainvälistä, Japania myöten.”

Nykyisin Teemu Järvellä on itsensä lisäksi yksi kokoaikainen ja kaksi osa-aikaista työntekijää. Hän on hyödyntänyt sisustuspuolen osaamistaan myös tuotekuvien suunnittelussa. Paperituotteet ja vaneritaulut painetaan Helsingissä.
Järvi muistuttaa, että tuotteiden hinnat pitää heti alkuun miettiä niin, että hinta kestää myös jälleenmyynnin.

“Jälleenmyyjän kate on tavallisesti viisikymmentä prosenttia hinnasta.”

Sosiaalisella medialla on tärkeä rooli kuvitusten tuotteistamisessa. Sen tietää erityisesti Musteella tehtyjä, animehenkisiä kuvituksia tekevällä Heikalalla on peräti 451 000 seuraajaa Instagramissa. Oulussa asuva nainen esiintyy julkisesti vain taiteilijanimellään. ”Suuri osa seuraajistani on tullut Inktober-tapahtuman kautta. Lokakuussa taiteilijat tekevät Instagramissa päivittäin musteella uuden kuvan. Hashtagia seurataan aktiivisesti”, Heikala kertoo.

Lähes puolen miljoonan henkilön seuraajamäärässä on jo ostovoimaa. Puolitoista vuotta pystyssä olleen yrityksen liikevaihto tulee kuulemma tänä vuonna todennäköisesti ylittämään jo 100 000 euron rajan.

”Yritystoiminta on lähtenyt todella hyvin käyntiin ja tällä elää jo kivasti. Palkkasin juuri ensimmäisen kokoaikaisen työntekijän auttamaan videoiden editoinnissa ja postituksessa”, Heikala kertoo.

Liikevaihto ei toki kokonaisuudessaan ole voittoa, vaan siitä vähentyvät muun muassa tuotteiden materiaalikulut. Kaikki Heikalan tuotteet tehdään Suomen sisällä: paperituotteet ja kirjat Oulun Erwekossa, kangastuotteet Paitamyllyssä ja emalipinssit Helsingin Pinpopsissa.
”Materiaalikulut ovat kuitenkin aika pienet verrattuna postituskustannuksiin. Suurin on tilauksista tulee Euroopan ulkopuolelta ja postikulut ovat tällöin suuret.”
Eri tuotteet vetoavat eri puolilla maailmaa.

“Kangaskassit ovat Suomessa todella suosittuja, ulkomailla vetävät puolestaan esimerkiksi emalipinssit”, Heikala kertoo tuotteistaan.

Asusteiden lisäksi verkkokaupassa myydään myös julisteita ja postikortteja.

“Minulle on ollut helpompaa luoda omia teoksia ja markkinoida niitä kuin tehdä asiakastöitä. Olen pitänyt siitä, että saan olla yhteydessä esimerkiksi painotaloihin ja tehdä tuotteen itse alusta loppuun”, Heikala sanoo.

Omaa yritystään pyörittävät kuvittajat kannustavat rohkeasti kokeilemaan, voisiko omia kuvituksia tuotteistaa.

Yrityshautumo Creven asiantuntija Leena Janhila muistuttaa, että kuvitusten tuotteistaminen ei vähennä kenenkään arvoa taiteilijana.
”Tuotteistaminen on myös tapa mahdollistaa taiteellinen toiminta”, Janhila toteaa.

Hän neuvoo verkostoitumaan muiden pienyrittäjien kanssa ja rakentamaan yhteisiä tuotekonsepteja. Se tarjoaa mahdollisuuden kasvaa. Myös yhteistyömallistojen mahdollisuutta suurten yritysten kanssa kannattaa harkita.

Tarvittaessa myös yrityshautomot tarjoavat apua. Muun muassa Janhilan edustama Creve tarjoaa ilmaista neuvontaa alkuvaiheessa oleville luovan alan yrittäjille. Maksullisissa, perusteellisemmissa yrityshautumopalveluissa uutta yritystä tuetaan yleensä puolesta vuodesta kahteen vuoteen.
PaaPiin Anniina Isokangas toteaa, että kukaan ei ole valmis yrittäjä.

”Itselleni esimerkiksi omien tuotteiden kehuminen oli alkuun vaikeaa, mutta sitä voi oppia.”
Teemu Järvi kertoo, että viitisen vuotta sitten häntä jännitti lähteä ensimmäistä kertaa Design Marketiin.

“Ja nyt tässä on jo luontevasti Japanissakin messuilla. Kannattaa uskaltaa mennä omaa haavetta kohti, vaikka se pelottaisi kuinka paljon.”