Luurangot, vampyyrit, sudet, lepakot sekä muut oliot ja hirviöt kaivautuvat esiin piiloistaan, kun pimeys laskeutuu ja kuu valaisee taivasta. Kuvittaja Teo Georgiev muistaa, kuinka lapsena tällaiset kauhutarinat veivät mukanaan. Ne olivat jännittäviä ja joskus niitä luki jopa salaa.   

Kun viime vuonna Georgiev sai tehtäväkseen kuvittaa Lonely Planetin julkaiseman Spooky Stories of the World -kirjan, hänen ei tarvinnut epäröidä projektiin tarttumista.  

Kauhutarinat kiehtoivat häntä edelleen ja nyt myös kuvittamisen kannalta.  

Kirjaa varten Georgiev mietti, kuinka kuvittaa kymmeniä eri myyttejä ja kansansatuja eri puolilta maailmaa lapsille sopivalla tavalla, kuten nicaragualaisen La Mocuanan legendan, egyptiläisen manalan jumala Osiriksen tai eteläkorealaisen tarinan kettusiskosta. 

“Pidän fiktion kuvittamisesta, sillä se antaa vapautta mielikuvitukselle ja kuvituksissa pystyy hienosti tulkitsemaan ympäristöä. Toisaalta luotan kuvittamisessa myös intuitiooni”, Georgiev sanoo. 

Kirjan kuvitukset ovat syntyneet pitkälti Georgievin Helsingin Punavuoressa sijaitsevalla työhuoneella, jonka hän jakaa kolmen muun luovan alan tekijän kanssa. Hänen työpisteensä seinälle on kiinnitetty piirroksia luurangoista, mutta myös kasveista, kalusteista sekä erilaisista ihmis- ja eläinhahmoista. Kuvituksista huomaa nopeasti, etteivät kauhutarinat ole ainoita asioita, jotka kiinnostavat Georgievia. Pehmeämuotoisissa ja värikkäissä kuvituksissa erityisen silmiinpistävää on aiheiden monipuolisuus.   

“Toimeksiannot ovat vaihdelleet paljon. Yleensä olen uudesta projektista tosi innoissani. Kuvituksia tekemällä opin myös itse eri asioista.”  

Esimerkiksi viime vuonna Georgievin työpöydällä oli kuvitettavana myös sademetsän eläimiä (Rainforests, Ladybird Books 2023) ja aikaa (The Book of Time, Lonely Planet 2023). Tämän vuoden kirjaprojekteissa on menty teollisesta vallankumouksesta lasten muta- ja hiekkaleikkeihin (21 Things to Do With a Mud Pie, Lonely Planet 2024). Lastenkirjojen lisäksi kuvituksia on syntynyt julisteisiin, lehtiartikkeleihin ja muraaleihin. 

Ennen kuin Georgiev päätyi kuvittajaksi Helsinkiin, vaati se ensin muuttoa Englantiin. Kun Georgiev nuorena piirteli kotikaupungissaan Bulgarian Plovdivissa, ei hänellä ollut vielä mitään tietoa tulevasta urasta kuvittajana saati asumisesta Suomessa. Teini-iässä Georgiev kävi viikonloppuisin piirtämässä croquis-tunneilla, mutta yhtä lailla häntä kiinnosti valokuvaus, kuten neulanreikäkamerat. 

Jatko-opintoihin Georgiev päätti hakea opiskelemaan ulkomaille monien muiden bulgarialaisnuorten tavoin. Ajatus opiskelusta muualla Euroopassa tuntui sekä kiinnostavalta että mahdolliselta, sillä paria vuotta aiemmin Bulgariasta oli tullut EU-maa.  

Georgiev pääsikin opiskelemaan graafista suunnittelua Englantiin vuonna 2011. Samalla alkoi pitkä pohdinta ja prosessi siitä, millainen graafinen suunnittelija hän on ja mitä hän haluaa tehdä.  

“Graafisessa suunnittelussa on paljon asioita, jotka kiinnostivat minua. Halusin kokeilla hieman kaikkea, mutta en tiennyt, mikä olisi eniten oma juttuni ja mikä lopulta kolahtaisi”, Georgiev kertoo.  

Opiskeluaikoina hän aloitti keikkajulisteiden ja levynkansien teon Bulgariassa esiintyville rockbändeille. Varsinaisen kuvittamisen Georgiev löysi vasta, kun hän tuli vaihto-opiskelemaan Lahden Muotoiluinstituuttiin vuonna 2013.   

Vuoden aikana Georgiev huomasi, että jotain muuttui hänen ajattelussaan ja tekemisessään.  

“Lahdessa kaikki ympärilläni piirsivät, luonnostelivat ja tekivät zinejä omaksi ilokseen. Aloin piirtää enemmän taas itsekin ja innostuin siitä.”  

Myös graafisen suunnittelun töihin Georgiev alkoi lisätä yhä enemmän käsinpiirrettyjä elementtejä, ja ne tuntuivat oikeilta sekä toimivilta.  

“Jossain vaiheessa huomasin, että olin alkanut ajattelemaan itseäni enemmän kuvittajana kuin graafisena suunnittelijana”, Georgiev sanoo.  

Ajatus kuvittajana työskentelemisestä jäi vielä hautumaan hetkeksi, sillä Lahden jälkeen hän palasi takaisin Englantiin viimeistelemään opintojaan ja töihin teknologiayhtiö IBM:n graafiseksi suunnittelijaksi. Uudestaan Georgiev alkoi miettiä Suomeen muuttoa samaan aikaan, kun Britannia äänesti brexitistä vuonna 2016. Jo seuraavana vuonna hän pääsi aloittamaan maisteriopinnot Aalto-yliopistossa. Tämä muutto on ollut toistaiseksi pysyvä.  

“Ajatuksenani oli koko ajan palata Bulgariaan, mutta sitten kävikin se perinteinen tarina, että rakastuin suomalaiseen.”  

Britanniassa vietetyillä vuosilla on ollut erityisen suuri vaikutus siihen, että Georgiev kuvittaa tällä hetkellä etupäässä englanninkielisille asiakkaille. Ura kuvittajana ja vieläpä kansainvälisesti alkoi hieman yllättäen keskellä covid-19 -koronapandemiaa, kun Georgievin opiskeluajoilta tuttu agentti otti häneen yhteyttä ja tarjosi paikkaa lontoolaisesta agentuurista Inkling Illustration Agency.   

Georgiev päätti tarttua tilaisuuteen, sillä hän näki sen tarjoavan mahdollisuuden keskittyä täysin kuvittamiseen. Hän oli työskennellyt saman agentin kanssa aiemmin yhdessä projektissa, joten yhteistyöstä oli jo hieman kokemusta.  

“Luulen, että koronapandemian aikaan ajattelin monien muiden tavoin sitä, mitä haluan tehdä elämässäni. Kuvittamista olen aina halunnut tehdä enemmän, ja kuvittaja on ollut tavallaan unelma-ammattini. Päätin antaa kuvittamiselle mahdollisuuden ja katsoa, miten se sujuu”, Georgiev sanoo.  

Tämä päätös kannatti, sillä englanninkieliset markkinat ovat suuret ja nykyinen agentuuri on ollut tärkeä väylä asiakaskontaktien kannalta. Sitä kautta Georgiev on päässyt työskentelemään juurikin Lonely Planetille ja Ladybird Booksille.   

“Olin todella onnekas, että sain tällaisen agentin. Se vain tapahtui. Tiedän, että agentuurin saaminen voi olla todella vaikeaa.”   

Muita Georgievin asiakkaita ovat olleet muun muassa DK, WWF ja yhdysvaltalainen Wired-aikakauslehti. Säännöllisesti hän tekee kuvituksia myös kotimaahansa Bulgariaan, mutta Suomeen Georgiev on tehnyt toistaiseksi vasta muutamia kuvituksia. 

Georgievin kuvituksissa Suomi näkyy välillä esimerkiksi saunomisen, luonnon tai Helsinkiin sijoittuvien kuvitusten muodossa. Onpa hän kuvittanut hiljaisen ja kuihtuneen teollisuuskylän äänimaisemiakin Koneen Säätiön hankkeelle. Ennen kaikkea Suomi kulkee mukana kuvitusten mielenmaisemassa.  

“Arvelen, että kuvitustyyliini on vaikuttanut paljon asumiseni Suomessa”, Georgiev pohtii. 

Georgiev on viime aikoina kuvittanut pääasiassa lapsille, mutta myös aikuisten maailma toiveineen ja pelkoineen on läsnä hänen kuvitustöissään. Esimerkiksi Wired-lehden toimituksesta otettiin Georgieviin yhteyttä, kun lehden Thomas Pynchonin Gravity Rainbow -romaania käsittelevään artikkeliin etsittiin kuvittajaa. Kuvituksessa on mukana scifimäistä dystopiaa ja sodan uhkaa.  

Toisaalta yhtenäisyyttä, yhdenvertaisuutta ja rauhaa rakentavia kuvituksia Georgiev on tehnyt bulgarialaiselle voittoa tavoittelemattomalle Fine Acts -järjestölle. Muun muassa LGBTQ+ -oikeuksista kertovan julistesarjan kuvitukset olivat näkyvästi esillä vuoden 2019 Sofia Pride -tapahtumassa.  

Ennen kaikkea kuvittaminen on tarjonnut tutkimusretkiä uusien asioiden äärelle. Georgiev kuvailee, että uteliaisuus ja tietynlainen positiivinen rauhattomuus saavat hänet tarttumaan aivan eri maailmoista oleviin aiheisiin. Riippuen toimeksiannosta Georgiev pääsee leikittelemään eri aiheilla ja kokeilemaan uutta niin tyylien, tekniikoiden, hahmojen kuin värienkin osalta.  

“Vaikka en tiedä paljoa kaikesta, voin tarkastella erilaisia aiheita minua kiinnostavasta näkökulmasta. Koen, että eri aiheisiin tarttuminen myös rikastuttaa päivittäistä työtäni ja on palkitsevaa.” 

Vaikka kuvittajalla on vapautta tulkita aihetta, varsinkin faktaa sisältävissä kuvituksissa on tärkeää, että kuvitukset ovat paikkansapitäviä. Georgiev pitää hyvänä sitä, että kuvittajana hän on saanut faktantarkistukseen apua kustantajalta, sillä usein aikataulut kuvitusten teolle ovat olleet tiukkoja, eikä aikaa ylimääräiseen tiedonhankintaan ole juurikaan tarjolla.   

Kirjaprojekteissa on mukana yleensä art director, joka antaa aiheet, tarkat ohjeet ja referenssikuvia siitä, millaisia kuvituksia tilataan. Joskus mukana projekteissa on myös erityisiä sisältöasiantuntijoita, jotka osaavat kertoa näyttävätkö kuvitukset siltä miltä pitäisi.  

“Historiallisissa aiheissa on esimerkiksi tärkeää, että ihmisillä on oikeanlaiset vaatteet ja talot ovat tietyn paikan ja ajan mukaisia. Sitäkin on tapahtunut, että koko kylän talot on piirretty uusiksi”, Georgiev kertoo.   

Vaikka Georgiev mielellään tarttuu uusiin aiheisiin, jotkin aiheet ovat vaikeampia kuvittaa kuin toiset. Esimerkiksi avaruusaiheet kiinnostavat häntä, mutta kuvittajalle ne ovat tietyiltä osin osoittautuneet haastavaksi työmaaksi.  

“Olen pariin kertaan kuvittanut kansainvälisen avaruusaseman. Sitä en välttämättä halua enää uudestaan tehdä, sillä siinä on niin paljon yksityiskohtia.”  

Julkaistu Kuvittaja-lehdessä 3/24. 

Teo Georgievin verkkosivut.