Antti Kalevi – Mitä väriä!
Valokuva: Silja Minkkinen.
Upea värinkäyttö, muodon selkeys ja hiottu tyylitaju. Taito pelkistää niin, ettei kuvissa näy laskelmointia. Tunnistettava, silti monipuolinen tyyli, joka luontevasti taipuu kankaiksi, julisteiksi ja kirjankansiksi. Kepeä ja rento muotokieli sekä elegantti väriharmonia. Uudistaa julistetaiteen perinteitä raikkaalla tavalla. Muodoissa ja väreissä on lämpöä ja lempeyttä.
Näin kuvailee palkintoraati Vuoden kuvittajaksi valitun Antti Kalevin töitä vuolassanaisissa perusteluissaan. Kyseessä on Kuvittajat ry:n vuosittain jakama palkinto kuvittajalle tai kuvittajaryhmälle, joka on edistänyt alaa merkittävällä tavalla. Viidettä kertaa myönnettävän palkinnon suuruus on 10 000 euroa.
Miltä siis tuntuu?
”Oikein mukavalta! Tämä on iloinen yllätys. Palkinto on vielä aika nuori, joten on kunnia olla yksi ensimmäisistä sen saaneista. Laajemmin ajateltuna palkinto tekee varmasti hyvää koko kuvitusalalle moneltakin kantilta”, Antti Kalevi sanoo.
Vuoden kuvittaja -palkinto ja sitä myötä kuvittajuus ammattina on saanut viime vuosina esimerkiksi mediassa kiitettävästi huomiota.
Voittajan on paitsi helppo hymyillä myös allekirjoittaa valitsijoiden näkemykset, joissa kehuttiin erityisesti Antti Kalevin vahvaa värinkäyttöä.
”Välillä mietin värinkäyttöä jopa liiankin paljon. Saatan tehdä yhdestä kuvasta 30 eriväristä versiota, enkä enää itsekään osaa päättää, mikä se oma suosikki lopulta on.”
Valitsijaraatiin kuuluivat kuvataiteilija Bo Haglund, kuvittaja Satu Kettunen, graafinen suunnittelija Tuija Tarkiainen ja kuraattori Aino Kostiainen sekä viime vuonna samaisen palkinnon saanut Irene Suosalo.
Vuoden kuvittaja itse iloitsee etenkin siitä, että muutkin ovat selvästi tunnistaneet hänen oman juttunsa. Palkintoraadin mukaan hänen töissään kaikki vaikuttaa vapaalta ja ilon kautta toteutetulta, kuin paikalleen luontevasti syntyneeltä.
”Ajattelen itsekin sillä tavalla, että jos minulla on kivaa tehdessäni kuvia, niin uskon ja toivon, että se välittyy niistä jollain tasolla ja että niitä olisi muidenkin mukava katsoa.”
Ensi vuonna Antti Kalevi juhlii kymmenvuotista uraansa ammattimaisena freelance-kuvittajana. Luonnollisesti alku oli taloudellisesti niukkaa aikaa, mutta nykyään hänellä on varaa jo valitakin, mitä töitä ottaa vastaan. Vaikka laskut pitää maksaa, on välillä pakko kieltäytyä pelkistä aikataulullisista syistä.
”Olen entistä enemmän alkanut hakeutua sellaisten kuvitustöiden pariin, jotka sopivat itselleni parhaiten. Sitähän voi jossain määrin ohjailla esimerkiksi sillä tavalla, mitä laittaa omaan portfolioonsa”, Antti Kalevi kertoo.
Viime aikoina tämä on tarkoittanut muun muassa hedelmien ja vihannesten piirtämistä, sillä tällä hetkellä häntä kiinnostaa tehdä yhteistyötä ravintoloiden ja ylipäänsä ruokaan liittyvien yritysten kanssa.
Yksi tuoreimmista asiakkaista onkin ravintola Kirsikka, joka avautui vapun alla Hakaniemen remontoidussa kauppahallissa. Ravintolalle Antti Kalevi piirsi julisteen sekä drinkki- ja ruokalistojen kuvituksia – jokaiselle vuodenajalle omanlaisensa. Kuvien sarjallisuus miellyttää häntä.
Alun perin Antti Kalevista ei pitänyt tulla kuvittajaa laisinkaan vaan graafinen suunnittelija. Keväällä 2014 hän valmistui taiteen kandidaatiksi Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun graafisen suunnittelun koulutusohjelmasta. Ennen yliopistoon pääsemistä hän ehti työskennellä parin vuoden ajan graafikkona ja tuotanto-AD:na mainostoimistossa.
Opiskeluvaihto Islannin Taideakatemiassa Reykjavikissa vuonna 2011 kuitenkin muutti tavoitteet.
”Vaikea sanoa, oliko kyse Islannin värikkäästä ympäristöstä, vuorimaisemista vai mistä tarkalleen, mutta se oli minulle hyvin inspiroiva vuosi. Sen jälkeen päätin, että haluan kokeilla kuvittamista ja sitä, pystynkö elättämään itseni kuvia tekemällä. Kun palasin takaisin Suomeen, suoritin kaikki yliopiston tarjoamat taidekurssit puupiirustuksesta lito- ja serigrafiaan. Taidegrafiikan osastolla tuli vietettyä paljon aikaa ihan yötä myöten.”
Oma tyyli löytyi kuitenkin piirtämällä: jos haluaa työkseen tehdä kuvituksia, pitää piirtää mahdollisimman paljon, Antti Kalevi ajatteli. Piirrosaiheita löytyy aina.
”Päätin tehdä luonnoskirjaani yhden kuvan joka päivä. Se sai olla vaikka kymmenen sekunnin suttu. En asettanut itselleni mitään muita ulkoisia sääntöjä tai tavoitteita. Jatkoin sitä vuoden verran ja jo sen aikana huomasin, että oma visuaalinen kieleni alkoi mennä tiettyyn suuntaan ja tietynlaiset kuvaelementit toistua. En yritä ohjailla tyyliäni mihinkään tiettyyn muotoon vaan lähinnä mietin, tuntuuko tekeminen luontevalta”, Antti Kalevi kertoo.
Samaa hän tekee edelleen: piirtää – yleensä aamuisin – jotakin suunnittelematonta, keskittyy kynän liikkeeseen ja katsoo, mitä siitä syntyy. Luontevuus on tärkeämpää kuin viilaaminen.
Palkintoperusteluissa sanotaankin, että Antti Kalevin työt ”henkivät keskeneräisyyden hyväksyntää, jonka keskellä katsoja haluaa viipyä ja elpyä” ja että ”luonnosmainen kädenjälki hyväksyy ja syleilee pieniä virheitä”.
”Ajattelen, että oman työn reflektointi on aivan yhtä tärkeää kuin aktiivinen piirtäminen. On hyvin tärkeää saada etäisyyttä omiin kuviinsa. Kun tekee yhtä kuvaa monta tuntia, sitä helposti tavallaan itse sokeutuu sille työlle eikä osaa enää sanoa, mikä siinä on toimivaa ja mikä ei. Se vaatii oikeanlaisen mielentilan.”
Itse piirtäminen saattaa olla nopeasti ohi, mutta se ei tarkoita sitä, että kuva olisi välttämättä valmis. Piirtämisen jälkeen pitää ottaa etäisyyttä ja antaa työn muhia alitajunnassa tunnin tai päivän, kunnes on aika palata kuvan äärelle ja katsoa sitä ikään kuin selkein silmin.
Taiteellista inspiraatiota hän imee kaikkialta ja listaa lähteikseen erityisesti matkustamisen, ruoan, musiikin ja kuvataiteen. Myös yllättävä väriyhdistelmä, jokin abstrakti pinta, arkkitehtuurin muodot ja varjot voivat synnyttää luomishalun. Yhtä hyvin se saattaa syttyä jostakin kodin arkisesta esineestä, kuten keittiön astiasta.
Vuodesta 2015 lähtien Antti Kalevin töitä on edustanut graafisen alan yhteistyötoimisto Agent Pekka, jonka taiteilijoihin kuuluu kymmeniä kotimaisia ja kansainvälisiä kuvitusten, animaatioiden ja typografian tekijöitä. Yhteistyö agentuurin kanssa sujuu hänen mukaansa erinomaisesti.
”Käytännössä Agent Pekka auttaa minua uusien töiden saamisessa ja asiakkaiden etsimisessä sekä muutenkin työasioiden pyörittämisessä. Kun vaikka tulee työkyselyjä, he hoitavat tarjousten lähettämisen ja muun sellaisen paperityön. Ideana on se, että pystyn keskittymään mahdollisimman paljon pelkästään luovaan työhön. Lisäksi he esimerkiksi kiertävät paljon alan messuilla.”
Antti Kalevilla on ollut isoja maailmanluokan asiakkaita, kuten teknologiayhtiö Apple, levymerkki Universal Music ja uutismedia The New York Times. Kotimaisista brändeistä hän on suunnitellut tekstiilikuoseja muun muassa Samujille ja Marimekolle.
Toissa vuonna Marimekko täytti 70 vuotta ja yhtiö halusi uusia kuvioita juhlamallistoonsa. He olivat jo ennalta tutustuneet Antti Kalevin töihin ja miettineet, miten ja millaisia kuvia ja aiheita he tahtoisivat käyttää.
”Toin heille näytille muutamia uusia luonnoksia ja esittelin myös arkistoistani aikaisemmin julkaisemattomia luonnoksia. Arkistoistani löytyi esimerkiksi Iso mehu -kuvion pohja, johon Marimekossa ihastuttiin oitis”, Antti Kalevi kertoo.
Marimekon suunnittelijoista häneen vetoavat etenkin Fujiwo Ishimoton tekemät kuosit. Japanilainen tekstiili- ja keramiikkataiteilija on suunnitellut yhtiölle noin 400 painokangasmallia, joista monissa luonto on läsnä eri vuodenaikoina – samoin kuin Antti Kalevin vastikään piirtämissä ruokalistoissa.
”Ishimoton töissä on herkkyyttä, mutta samaan aikaan kuvista näkee, että niitä on mietitty hyvin tarkkaan. Hänen kuoseistaan välittyy usein sellainen piirtämisen rentous.”
Kuten todettua, samankaltaisia ominaisuuksia löytyy myös Antti Kalevin töistä. Perusteluissaan palkintoraati mainitsi nimeltä taidemaalarit Pablo Picasson ja Henri Matissen sekä kuvittaja Erik Bruunin. Vuoden kuvittaja ottaa vertaukset mielihyvin vastaan.
”Kyllä he ovat jollain tavalla esikuvia ilman muuta.”
Antti Kalevi kertoo pitävänsä myös erittäin paljon japanilaisesta graafisesta muotoilusta. Hän mainitsee Ikko Tanakan julisteet ja Masanao Hirayaman piirustukset.
Palkintoraadin mielestä monet Antti Kalevin teokset liikkuvat taiteen ja kuvituksen raja-alueella. Niissä modernistiset vaikutteet on suodatettu nykyaikaan.
Hänen töitään onkin ollut esillä sekä yksityis- että ryhmänäyttelyissä muun muassa Helsingissä, Tokiossa ja Soulissa.
Palkintosumman lisäksi Vuoden kuvittaja saa töistään palkintonäyttelyn. Antti Kalevin syksyllä avautuvassa näyttelyssä saatetaan kenties nähdä tekstiili-installaatioita – tai sitten jotakin aivan muuta, kuten kirjankansia ja taidejulisteita. Todennäköisesti kuitenkin kaikkia niitä.
”Kuvia on ihan valtava määrä, mikä on positiivinen ongelma. Nyt vaan pitäisi löytää niille oikeanlainen materiaalinen muoto.”
Julkaistu Kuvittajassa 2/23.
