Tittamari Marttisen kirjoittama ja Johanna Ilanderin kuvittama Bonussisko-kuvakirjasarja on edennyt nopeasti kolmanteen osaan.

Ykkösosassa esiteltiin asetelma: yksinhuoltajaäidin ainoa lapsi Jusa on tottunut hiljaiseen kotielämään, mutta yhtäkkiä kaikki muuttuu, kun äidillä on uusi miesystävä, joka tuo mukanaan oman tyttärensä.

Bonussisko, Kirsikka nimeltään, on sähikäinen, joka saa paikat sekaisin ja keksii koko ajan uutta tekemistä. Sarja kuvaa kahden temperamentiltaan vastakkaisen lapsen yhteiseloa, jota kumpikaan ei ole saanut itse valita. Molemmat ovat päiväkoti-ikäisiä.

Marttinen on valinnut kirjoille minä-kertojan, joka vahvistaa lukijan eläytymistä Jusan asemaan. Kirjasarjan nimi on vähän turhankin lakoninen.

Sarjan aloitusosassa on aika paljon tekstiä, mutta hauska neliöformaatti jättää sille tilaa. Kakkososassa tekstin määrää on vähän typistetty, mutta edelleen koko kirjan lukeminen ääneen vie tovin aikaa.

Temaattisesti ykkösosa on kevyt ja harmoninen, ja Jusa ihailee uutta siskoaan. Toisessa osassa Jusa alkaa huomata, että hän jää vauhdikkaan siskonsa varjoon. Kolmannessa kirjassa vanhemmat lähtevät keskenään lomalle, ja sisarukset jäävät Jusan kummitädin huomaan. Kirjassa pohditaan suku- ja perhesuhteita ja nimen mukaisesti ikävöintiä.

Ilanderin kuvat luovat lasten arjelle elävän ja runsaan miljöön, ja ne täyttävät yleensä koko leveän aukeaman. Ilander käyttää tilaa vaihtelevasti, lisäilee iloisia kuosimontaaseja, leikittelee kuvakulmilla ja yllättävillä rajauksilla. Ykkösosan kirkasta värimaailmaa on aavistuksen himmennetty jatko-osissa.

Jusan sukupuoli jätetään määrittelemättä. Kuura-kummi on tummaihoinen, eikä hänenkään sukupuoltaan tuoda erityisemmin esiin. Kirjasarjan keskiössä on uusperheen elämä, ja muuta inhimillistä moninaisuutta tuodaan esiin nimenomaan kuvituksessa tehtyjen valintojen kautta.

Julkaistu Kuvittajassa 1/24.

Lue myös