Brändinä kuvittaja
Brändi on aineeton hyödyke, joka liittyy mielikuvaan tuotteesta tai palvelusta. Menestyvät yritykset kehittävät brändiään systemaattisesti, sillä vahvasta brändistä on paljon hyötyä. Tunnistettava brändi mahdollistaa suuremman markkinaosuuden, korkeammat hinnat ja uskolliset asiakkaat.
Henkilöbrändi on nimensä mukaisesti yksilön brändi eli kuva, jonka muut hänestä muodostavat. Käsitteen synnytti yhdysvaltalainen liiketalouden tutkija Tom Peters vuonna 1997 kirjassaan The Brand Called You. Peters uskoi, että jokaisella on mahdollisuus päästä näkyviin: että yksittäinen ihminen voi luoda oman, uniikin brändinsä, jolla on oma markkina-arvonsa. Hänen mukaansa kaikki mitä teemme – ja mitä emme tee – viestii brändimme luonteesta ja arvosta.
Kuvittajat tahtovat menestyä tekemällä sitä, mitä rakastavat. Oman osaamisen brändäyksellä on tässä oma, tärkeä roolinsa. Vahva brändi tuo mukanaan vapautta ja vakautta, mahdollisuuksia ja verkostoja. Henkilöbrändäys vaikuttaa kuitenkin olevan monelle lähes kirosana. Vierastaminen saattaa johtua kulttuuristamme, jossa vaatimattomuus on hyve. Moni saattaa myös ajatella, että ei halua toimia liian päällekäyvästi mainostamalla itseään liikaa. Totuus kuitenkin on, että jokaisella luovan alan ammattilaisella on henkilöbrändi, halusi sitä tai ei. Kun kontrolli omasta brändistä on itsellä, muut eivät rakenna sitä puolestasi. Henkilöbrändi on muiden ihmisten näkemys henkilöstä ja syntyy myös passiivisesti. Henkilöbrändäys sen sijaan on jotakin, jota tehdään suunnitelmallisesti. On tiedettävä, kuka on, mihin on menossa, miksi ja miten.
Internet ja sosiaalinen media ovat uudistaneet merkittävästi kuvittajan ammattia tarjoamalla mahdollisuuksia tuoda esiin omaa osaamista. Monia tämän hetken menestyneitä kuvittajia yhdistää aktiivisuus itsensä markkinoinnissa ja sosiaalisen median strategioiden suunnitelmallisuus.
Napa Agentuurin listoille pari vuotta sitten kiinnitetty Riku Ounaslehto kertoo käyttävänsä viikoittain muutaman tunnin brändinsä rakentamiseen. Hän miettii somessa sisältönsä ajoittamista ja yhtenäistämistä. Ounaslehto on läsnä Instagramissa, Facebookissa, LinkedInissä ja pitää myös Tumblr-blogia.
”Instagram on tärkein, koska se on suosittu kohdeyleisöni keskuudessa ja keskittyy kuviin. Sieltä uudet ihmiset löytävät minut helposti.”
Blogi ja kotisivut ovat suunnattu yksittäisille asiakkaille, jotka haluavat nähdä lisää töitä. Välillä julkaisujen suhteen on hiljaisempia kausia. Hän uskoo, että rauhassa rakentaminen tuo aitoutta.
”Brändini kasvaa myös tapaamisissa, joissa luonteeni tulee esiin”, Ounaslehto toteaa.
Ounaslehto uskoo, että yhteistyön miellyttävyys ja helppous ovat kiirineet maineena eteenpäin, mikä on auttanut urakehityksessä.
Leena Kisonen tunnetaan iloisen värikkäistä, skandinaavisuutta henkivistä kuvituksistaan. Kisonen on läsnä Instagramissa, Behancessa ja Facebookissa. Lisäksi hänellä on portfolio Dribbblessä sekä Working not working -sivustolla. Twitterin ja Tumblr-bloginsa hän on sulkenut ajanpuutteen vuoksi.
”Isossa roolissa asiakastöiden saamisessa ovat olleet Instagram ja Behance. Siellä etsitään aktiivisesti tekijöitä. Tällaisissa kanavissa on tärkeää olla töineen esillä”, Kisonen toteaa.
Kisonen toteaa, että oma tekeminen on uskallettava tuoda esiin.
”Ujo ja taiteilija eivät sovi samaan lauseeseen. Ei auta, jos on maailman paras, jos kaikki työt ovat lipaston laatikossa. Terve itsetunto ja omien vahvuuksien tunnistaminen ovat tärkeitä tässä ammatissa”, Kisonen toteaa.
Kisonen arvelee käyttävänsä henkilöbrändäykseen noin päivän viikossa. Hän uskoo, että henkilöbrändäys on ehdottomasti edistänyt hänen menestystään.
Brändinsä tärkeimmäksi tekijäksi Kisonen nimeää itse työt. Kisonen toteaa kuitenkin, että henkilöbrändiin liittyvät niiden lisäksi myös puhetapa ja kirjoitustyyli, nettisivut, itsestä julkaistut kuvat ja kaikki, mikä yhtenäistää tekemistä, linjaa sitä tiettyyn suuntaan ja vetää puoleensa niitä, jotka hakevat tietynlaista osaamista.
”Kaikki on samaa kokonaisuutta ja vaikuttaa siihen ammattimaisuuteen ja laatumielikuvaan, jonka välittää itsestään tekijänä”, Kisonen toteaa.
”Jos haluaa menestyä kansainvälisesti, on huomioitava, että kilpailu on massiivista. Ei riitä, että tekee sinne päin – on tiedettävä, miten aikoo erottua.”
Sosiaalisen median seuraajamäärän voi valjastaa myös ostovoimaksi omille tuotteille. Yksi hyvä esimerkki tykkäysten kääntämisestä liiketoiminnaksi ja oman brändin rakentamisesta on Oulussa asuva, musteella ja vesiväreillä työskentelevä Heikala, jolla on Instagramissa yli miljoona seuraajaa, Twitterissä ja Facebookissa satojatuhansia. Vuonna 2016 Heikala perusti yrityksen, joka myy printtejä ja muita kuvitustuotteita. Yritys työllistää täysipäiväisesti jo kaksi työntekijää, joiden ansiosta Heikala voi keskittyä ydinosaamiseensa. Heikala uskoo, että henkilöbrändäyksellä on ollut suuri vaikutus hänen menestykseensä. Hän itse panostaa markkinointiin systemaattisesti ja käyttää siihen aikaa 3–6 tuntia viikossa. Koska brändi on jo kehittynyt, sitä on nyt lähinnä ylläpidettävä. Hän valmistautuu erilaisiin kampanjoihin ja Inktoberiin hyvissä ajoin etukäteen.
”Julkaisen uusia teoksia sitä mukaa kun niitä valmistuu, sitten julkaisen prosessivideon teokselle.”
Prosessivideot ovat olleet suosittuja ja lisänneet seuraajamäärää entisestään.
Heikala on onnistunut luomaan vahvan, maailmalla tunnetun brändin, mutta
pysytellyt tekijänä kuitenkin anonyyminä. Hän ei käytä koko nimeään julkisuudessa eikä julkaise itsestään valokuvia.
”Kun aloitin, tein valinnan olla kertomatta itsestäni liikaa suojellakseni henkilöllisyyttäni”, Heikala kertoo.
Oma persoona kuitenkin näkyy töissä. Heikala esimerkiksi tuo feministisiä arvoja esille töissään, mutta oleellisinta kuvituksissa on hyväntuulisuus. Hän kertoo pyrkivänsä noudattamaan arvojaan kaikessa toiminnassa. Osa Heikala-brändiä on olla ystävällinen.
Pehmeät arvot näkyvät vahvasti myös esimerkiksi Anna Emilia Laitisen brändissä. Laitinen on Tampereella asuva, vesivärein työskentelevä kuvittaja, joka tunnetaan luontoaiheisista akvarellikuvituksistaan. Hän on kuvittanut muun muassa pakkauksia, sisustustekstiilejä, vaatteita, astioita ja kirjoja. Yli 90% hänen asiakkaistaan on kansainvälisiä.
Laitisen sosiaalisen median hallinta on pääosin päiväkirjamaisen spontaania ja siihen kuluu 1–2 tuntia viikossa. Instagram-kanavan lisäksi häneltä löytyvät nettisivut sekä blogi, jota hän päivittää, kun ehtii, vaikka kokeekin blogin jo menneeksi maailmaksi. Instagramin hän näkee tärkeimpänä kanavanaan.
Anna Emilia ei tuo esiin mitään erityisen henkilökohtaista, mutta kaikkihänen brändiinsä liitettävä on kuitenkin ”häntä” ja sellaista, jonka hän voi allekirjoittaa.
”Liitän kuvani arkisiin asioihin ja siihen, mitä pidän arvokkaana”.
Kuvitusten lisäksi Laitinen julkaisee usein kauniita valokuvia metsäretkiltään. Luonnonläheisyys ja ekologisuus on hänelle tärkeää.
Laitinen kertoo uskovansa, että tietynlaisella henkilöbrändäyksellä on ollut merkitystä hänen uransa etenemisessä.
”Ihmisiä kiinnostavat pienet asiat ja henkilöt enemmän kuin suuret, kasvottomat firmat. Ihmiselossa myötäeläminen taitaa ylipäätään olla näinä kovina digiaikoina arkea pehmentävää”, Laitinen pohtii.
Kuvittajan henkilöbrändäyksessä kaiken tulee lähteä Anna Emilia Laitisen mielestä siitä, että asian kokee itselleen luonnolliseksi ja mieluisaksi.
”Pakottaminen tai matkiminen paistaa läpi. Tee jotain, mistä itse pidät”, Laitinen neuvoo.
Riku Ounaslehto kertoo julkaisevansa ajoittain kuvia myös omasta elämästään.
”Tällöin markkinointi ei muutu liian yritysmäiseksi”, Ounaslehto toteaa.
Leena Kisonen muistuttaa, että rehellisyys itseä kohtaan on tärkeää henkilöbrändiä rakentaessa.
”Tärkeintä on olla jotakin, minkä voi itse allekirjoittaa. On oltava rohkeasti oma itsensä. Viehätys on erilaisuudessa”, Kisonen toteaa.
”Brändäys ei ole supervakavaa. Uusia ja erilaisia asioita voi kokeilla kevyellä asenteella. Ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa brändätä itseään.”
Kisonen toteaa, että jos henkilöbrändin sijaan käytettäisiin esimerkiksi sanaa maine, aihe voisi olla helpommin lähestyttävä ja lieventäisi negatiivisia tunnereaktioita.
Heikala toteaa, että aktiivinen julkaiseminen on hyvä juttu, mutta vielä parempi on, jos julkaisut ovat sisällöltään laadukkaita.
”Parhaiten menestyvät ne, jotka tekevät jotakin omaperäistä”, Heikala muistuttaa.
Riku Ounaslehto suosittelee aloittamaan vaikka miettimällä, mitkä ovat kolme tärkeintä asiaa, jotka haluat ihmisten yhdistävän juuri sinuun.
Ronja Hautamäki toteutti vuonna 2019 Seinäjoen AMK:n kulttuurituotannon opinnäytetyön otsikolla ”Kuvittajan henkilöbrändäys: kirosanasta menestystekijäksi”.
Julkaistu Kuvittajassa 4/19.
