Koiran iltavillitys
Kun on nukkumaanmenoaika, lapsiperheissä vauhti usein vain kiihtyy. Koomikko Ted Forsströmin kirjoittamassa ja animaatiotaiteilija Åsa Lucanderin kuvittamassa kirjassa Hissun kissun, Hilja! iltavilli iskee kuitenkin perheen koiraan, Hiljaan.
Isän lukiessa lapselle iltasatua Hilja kuulee toistuvasti epäilyttäviä ääniä ja alkaa haukkua. Hiljan arvailut vasta villejä ovatkin, aina kaivinkoneilla kotiin tunkeutuvista oravista kulmakunnan koirien festarimeininkiin perheen olohuoneessa. Nukutusrauha rikkoutuu yhä uudelleen, kunnes Hiljan epäluulot tarttuvat isäänkin.
Lopputuloksena on koominen tarina epäonnistuneesta nukutusrituaalista, johon kaikki lapsiperheelliset voivat samastua. Humoristisen vastakkain hiertyvät itasatuhetken arkisuus, Hiljan kuvittelemien tilanteiden sula mahdottomuus, isän staattisuus ja Hiljan hepulointi.
Tekijöiden taustat näkyvät toteutuksessa: Hiljan epäilykset äänten aiheuttajista toimisivat mainiosti vaikkapa stand up -lavalla, ja maineikkaalla Aarland-animaatiostudiolla työskennelleen Lucanderin kuvallinen kerronta ammentaa animaation liikekielestä, huumorista ja vauhdista, esimerkiksi kun sama hahmo esiintyy aukeamalla useampaan kertaan eri paikoissa ja eri tavoin ilmehtien.
Komiikkaa rakentavat myös tekstin ja kuvituksen runsaat yksityiskohdat, jotka kutsuvat lukijaa itsekin miettimään, mikä kummallisen äänen aiheuttaja voisi olla. Tässä hyödynnetään toistoa ja sivun kääntämisen dynamiikkaa. Ensin kuuluu ääni, johon isä vastaa aina ”Hissun kissun, Hilja”, minkä jälkeen käännetään sivua.
Hissun kissun, Hilja! on alun perin julkaissut ruotsiksi Förlaget, suomennoksen Etana Editions. Tällainen yhteistyö kustantamojen välillä on jo melko vakiintunutta. Kirja on myös Lucanderin lupaava esikoiskuvitus.
