Kuosit kuvittavat arkea niin herkissä tapeteissa, värikkäissä lakanoissa kuin aamupuuron alla lautasellakin. Ne luovat tunnelmaa hyvin hienovaraisesta aina varsin näyttävään. Täysin kuositonta kotia onkin melko mahdotonta löytää.

Yhä useampi kuvittaja suunnittelee kuoseja, ja nykyiset painotekniikat ovat mahdollistaneet aiempaa vaivattomamman kuosituotannon. Kouluttautumiseenkin on monia väyliä aina kansalaisopiston kursseista yliopisto-opintoihin. Mihin suuntiin suomalainen kuosisuunnittelu on menossa, miten vahvistaa alan kannattavuutta myös suunnittelijan näkökulmasta ja miten suhtautua kuosisuunnitteluun maailmassa, jossa tavaraa riittää? Muun muassa näitä pohtivat kuosialalla toimivat.

Kuosien esille saamiseksi monelle kuvittajalle tärkeitä ovat olleet yhteistyöt kotimaisten pienten vaatebrändien kanssa. Niin ikään pienet brändit ovat hyötyneet laadukkaista, erottuvista ja rohkeistakin nykykuvittajien suunnittelemista kuoseista. Alalla kumpikin nostaa toistaan.

Naisten- ja lastenvaatteita valmistava kokkolalainen PaaPii Design oy lähti viime vuonna tekemään yhteistyötä kuvittaja Juliana Hyrrin kanssa. Syntyi heleän keväinen mallisto Hyrrille tyypillisellä viivan- ja värinkäytöllä. PaaPii Designin johtajan ja suunnittelijan Anniina Isokankaan mukaan yhteistyössä tärkeää oli löytää uusia tapoja siihen, miltä Paapii voi näyttää. 

”Luontevaa oli etsiä suunnittelija, joka tekee jotain muuta kuin minä. Näin Hyrrin teoksia Taidekeskus Salmelassa ja ajattelin heti, että vitsit, nämä voisivat olla aika kivoja myös vaatteissa. Onneksi hän innostui yhteistyöstä.”

”Meille ei ollut myöskään tärkeää se, että olisi jo tekstiilialalla tunnettu tekijä.”

Suurin osa Paapiin aiemmista kuoseista on Isokankaan suunnittelemia. Suomessa vaatteet ompelevan yrityksen tarina sai alkunsa vuonna 2009, kun Isokangas teki kotona käsitöitä ja opetteli painamaan kangasta. 

Kuosisuunnittelussa yhdistyy luova ja tekninen puoli esimerkiksi raporttien, kuosin pienimmän toistuvan kuviokerran, muodossa. Marimekon sisällä ovat syntyneet monet Suomen tunnetuimmista kuoseista. Vaikka Marimekossa luotetaan hyvinkin tuttuihin arkistokuoseihin, jokaiseen uuteen mallistoon otetaan mukaan täysin uusiakin kuvioita, kertoo Marimekon kodintuotteiden tekstiilisuunnittelija Heli Mattinen. 

Kuosien valintaan vaikuttaa tyylillisten kysymysten lisäksi tekniset ominaisuudet, kuten materiaalien paksuus ja tekstuuri. 

”Uusien kuvioiden suunnitteluprosessissa mietimme, minkälaiset kuviot sopisivat kunkin malliston teemaan ja tarinankerrontaan, ja käymme keskusteluja suunnittelijan kanssa luomistyön pohjaksi. Uusien kuvioiden työkaari on aina hieman pidempi, koska katsomme raportit, skaalat ja väritykset kuntoon yhdessä suunnittelijan kanssa.”  

Esimerkiksi Maija Isolan suunnittelema Unikko-kuosi sai viime vuonna rinnalleen runsaasti uusia kukkakuoseja, kun Eija Vehviläinen, Aino-Maija Metsola, Antti Kekki, Masaru Suzuki ja Erja Hirvi suunnittelivat kaksikymmentäviisi uutta kuosia Field of Flowers -kokonaisuuteen. Tähän päivään tuotua kukkaperinnettä on nähty myös Lotta Maijan Marimekolle suunnittelemissa kuoseissa.

Suomessa kuoseja tilaavia asiakkaita on kuitenkin rajatusti. Jos alalla haluaa pärjätä, on katsetta suunnattava myös maailmalle. Frankfurtissa tammikuisin järjestettävät Heimtextil-messut ovat kuvittaja ja kuosisuunnittelija Emma Hagmanille tärkeä paikka tavata sekä potentiaalisia uusia asiakkaita että vanhoja kanta-asiakkaita eri puolilta maailmaa vain muutamassa päivässä. 

Kodin sisustuksen yrityksille skandityylisiä kuoseja suunnitteleva Hagman pyrkii siihen, että hänellä on aina jotain uutta näytettävää asiakkailleen. Se tarkoittaa noin 50–100 uuden kuosin luomista vuodessa. Messuilla tarvitsee kilpailukykyistä, usean sadan kuosin portfoliota, jotta pärjää isompien studioiden joukossa, Hagman toteaa.

”Alussa myyminen ja markkinointi tuntuivat oudolta ja epämukavalta, mutta nykyään ajattelen sen enemmän niin, että autan asiakkaita löytämään sopivan kuosin heidän loppukäyttäjille.”

Emma Hagmanille kansainväliset messut tuntuvat jopa kotoisilta. Kuosisuunnittelun hän oppi pitkälti Pariisissa, Taideteollisen korkeakoulun (nykyisen Aalto-yliopiston) ystävyyskoulussa École Supérieure des Arts Appliqués Duperré:ssa. Opinnoissa panostettiin oman tyylin löytymiseen, tehtiin taidetekstiiliä sekä konseptisuunnittelua. Tekninen puoli tuli tutuksi harjoittelussa kuosistudiolla Lontoossa. 

“Teinkin heille freelancer-töitä pari vuotta opiskeluiden ohella. Siihen aikaan kaikki tehtiin käsin paperille tai kankaalle eli lähetin heille postitse Pariisista Lontooseen isoja paketteja suunnittelemiani kuoseja sekä 2D-vaatekonsepteja.”

Opintojen jälkeen Hagman työskenteli pitkään Nokian design-osastolla – lähin pomo ja muu tiimi istuivat Los Angelesissa. Alan messujen kiertäminen lähti käyntiin, kun hän muiden suomalaissuunnittelijoiden kanssa perusti Studio Kelkka -osuuskunnan. Nämä vuodet eivät tarjonneet pelkästään kansainvälisiä mahdollisuuksia, vaan myös loivat uskoa suunnittelijana ja opettivat paljon tiimityöskentelystä ja alan toimintatavoista. 

Vaikka Hagman pitää siitä, että saa tehdä jotain, mikä ilahduttaa käyttäjää jokapäiväisessä elämässä, samalla hän kokee haasteeksi sen, että kuosisuunnittelijana on osa ketjua, joka tuottaa lisää tavaraa jo täynnä olevaan maailmaan. 

”Koen tämän yhä enemmän lastina enkä ole vielä keksinyt, miten voisin tehdä toisin, koska en voi vaikuttaa asiakkaiden tuotantomenetelmiin. Moni asiakkaistani valmistaa toki jo nyt tuotteitaan vastuullisesti ja tämä on lohduttavaa.”

Tekoäly puolestaan vaikuttaa siihen, ettei hän näytä oikeastaan koskaan vielä myymättömiään kuosejaan julkisesti.

”Teen näin, koska suurin osa asiakkaista haluaa, etteivät kuosit ole olleet missään esillä. Mutta en myöskään halua, että tekoäly voi hyödyntää niitä.”

Kuosi- ja tekstiiliala on monella muullakin tapaa muutoksessa. PaaPii Design oy:n Anniina Isokankaan mukaan tärkeintä kuosivaatteisiin perustuvassa yritystoiminnassa on ollut löytää se, miten yhteensovittaa luovuus ja kaupallisuus.

”Kuoseissa ei aina pysty tietämään, mistä tykätään ja mistä ei. 15 vuodessa trendit ovat muuttuneet, painotekniikka kehittynyt ja digitaalinen painanta yleistynyt.” 

”Samalla ala elää jonkinlaisessa murroksessa. Me joudumme kertomaan koko ajan, mistä hinta koostuu. Suomalaisen suunnittelun ja valmistuksen arvoa ei nähdä.”

Maailmalla ei ole mitään yhtä tapaa ostaa tai myydä kuosia.

Suunnittelijat ovat olleet puolestaan jumissa alan jälkeenjääneen palkkiotason kanssa. Kuvittajat kertoivat viimeisimmässä Kuvitusala nyt -kyselyssä kokevansa kuosisuunnittelusta saatavat ennakot liian pieniksi suhteutettuna työhön. Korvaus voi kuitenkin nousta kohtuulliseksi myyntituotosta saatavilla rojalteilla, mikäli myynti on hyvää. Kuosialalla tyypillisiä ovat olleet sopimukset, joissa asiakas on ostanut kerralla kaikki oikeudet kuosiin. 

Sen rinnalle suomalaista tekstiili- ja kuosiosaamista maailmalle vievä Patternsfrom Agency on ajanut alalle lisenssipohjaista toimintamallia. Agentuuri myy edustamiensa suunnittelijoiden kuoseista kertalisenssejä. 

Patternsfrom Agencyn toimitusjohtaja Jenni Moberg näkee tärkeänä, että kuosialaa pyritään kehittämään niin, että toiminta on kannattavaa muun toimialan lisäksi varsinaisille kuosien suunnittelijoille. Maailmalla kuosisuunnittelussa on kyse miljardibisneksestä.

”Karu fakta on se, että hintoja on poljettu viimeiset kaksikymmentä vuotta. Yksittäisen kuosi- tai tekstiilisuunnittelijan on hyvin hankala muuttaa käytäntöjä. Siksi kuosibisnekseen tarvitaan yhteistä rintamaa.”

Agentuurin liikevaihdosta yli 90 % tulee kansainvälisiltä markkinoilta, ja heillekin asiakkaiden löytämiseksi tärkeimpiä ovat olleet alan suurimmat messut, Heimtextil ja Japantex.

Monelle sellaiselle asiakkaalle, joka on tottunut saamaan ”kaikki oikeudet”, lisenssimalli on ollut haaste, Moberg myöntää. Silti aina on löytynyt asiakkaita, joihin kuosit ovat vedonneet ja joille lisenssimalli ei ole ollut sopimuksen este.

”Sen olemme huomanneet, ettei maailmalla ole mitään yhtä tapaa ostaa tai myydä kuosia.” 

Tähän asti Patternsfrom Agencyn tallissa on ollut kerralla kymmenen suunnittelijaa, joiden kuosit ovat heidän kauttaan päässeet esille messuille. Nyt toiminta on lähdössä skaalautumaan ja agentuuri rakentaa alustaa, jossa kuosien suunnittelijat ja asiakkaat voivat kohdata. Hankkeen ensimmäiseen vaiheeseen kuului Heimtextilissa lanseerattu avoin kuosikirjasto, josta kuosien lisenssejä voi ostaa kellon ympäri.

Vaikka kuosikirjastoonkin liittyy kopioimisen ja tekoälyn kouluttamisen riskejä, Moberg näkee sen kuitenkin tapana erottua kilpailijoista ja mahdollisuuteena tarjota kuosilisenssejä paljon aiempaa laajemmalta joukolta suunnittelijoita.

”Portfoliokatselmusten sijaan pystymme ottamaan uusia suunnittelijoita mukaan ympäri vuoden, ja tarjoamaan asiakkaillemme monipuolisia ja mielenkiintoisia kuoseja Pohjoismaista ja Baltiasta. Kuratoidulla kuosivalikoimalla pyrimme tarjoamaan asiakkaille väylän ajattomaan ja kestävään kuosisuunnittelun.”