Tänä keväänä on suojeltava sitä, mikä on tärkeää: tasa-arvoa, demokratiaa, ihmislähtöistä yhteiskuntaa. Kunnat ovat taistelukentistä ajankohtaisimpia 13.4. käytävien kuntavaalien vuoksi. Kuvittajat ry:n kuntavaalitavoitteista tärkeimmät liittyvät kirjoihin. Lähikirjastot ja kirjahankintojen määrärahat on tärkeää turvata.
Kunnissa päätetään myös koulujen oppimateriaalihankinnoista. On ongelmallista, että kuntakohtaiset vaihtelut panostuksissa oppimateriaaleihin ovat suuria ja eri kuntien lapset siten epätasa-arvoisessa asemassa. Ajatus tasa-arvoistavasta peruskoulusta kallistuu kuin Pisan torni.
Lukeminen on koulun ulkopuolellakin tasa-arvon peili. Kasvava osuus vähiten koulutetuista suomalaisista ei lue lainkaan – ei edes sanomalehtiä verkossa, kertoo Riie Heikkilän Miksi lakkasimme lukemasta -teos. Siinä lukemattomuutta selitetään myös uhmalla. Uhmakkaat kokevat voimattomuutta yhteiskunnan altavastaajina, ja pitävät korkeakulttuurista lukemista elitistisenä ja hierarkioita korostavana.
Kuvanlukutaitoa, erityisesti taitoa tunnistaa visuaalinen misinformaatio, tarvitaan.
Uutisia ei siis enää aina lueta lehdistä vaan kuullaan korkeintaan väritettyinä versioina Tiktokista ja muualta sosiaalisesta mediasta. Totuuden ja tekstin jälkeisessä ajassa, generatiivisten tekoälyjen valtakaudella, kuvituksetkin voivat muuntaa totuutta. Kuvanlukutaitoa, erityisesti taitoa tunnistaa visuaalinen misinformaatio, tarvitaan. Ammattikuvittaja tuntee vastuunsa ja tekee pohjatyönsä tarkasti. Kuvittaja-lehdessä 1/25 esittelemme yksitoista ansiokasta kuvittajaa ja heidän arvokasta työtään kentällä.
_____________________
Pääkirjoitus on julkaistu Kuvittaja-lehdessä 1/25.