Pohjolan taruja
Pohjolan taruja

Ukko ylijumala, Freija ja Thor. Jatulintarhoja, vesihiisiä ja viikinkilaivoja. Näyttävä 149-sivuinen Pohjolan taruja kertoo muinaisista jumalista, taruolennoista ja luonnonvoimista niin Suomessa kuin Skandinaviassakin. Kirja on kolmen naisen Anniina Liuksen, Jenna Kostetin ja Karoliina Suoniemen yhteistyön tulos. Lius on Helsingissä asuva kuvittaja ja graafinen suunnittelija. Hän on tehnyt kuvituksia lehtiin ja erilaisille järjestöille sekä yrityksille. Kostet on kansatieteilijä, joka tunnetaan historiallisten romaanien kirjoittajana ja Suoniemi on folkloristi. 

Pohjolan taruja

Kirja koostuu kolmesta osasta, joista ensimmäinen Vanhat jumalat ja olennot käsittelee muinaisia luontoon liittyviä uskomuksia, toinen Kalevalaa ja kolmas viikinkejä ja skandinaavista muinaistarustoa Eddaa. Kullekin osalle on valittu sille sopiva tunnuskuva: luonnonuskoille karhu, Kalevalalle hauki ja viikingeille musta lintu, ehkä korppi. Tyylitellyt tunnuskuvat tuovat mieleen kansansadut. Muiden kuvitusten estetiikka ammentaa monista lähteistä, kuten animaatioista ja skifistä. Osa hahmoista on niin pelottavan näköisiä, ettei kirjaa voi suositella ihan pienille lukijoille. Hurjista hurjin on verinen Tuonen poika

Tekstisivuja on koristettu ornamentein. Osassa tekstiä on käytetty antiikvafonttia, joka sinänsä sopii tyyliin, mutta jota on raskasta lukea. Kuvituskuvien ohella kirjassa on karttoja ja viikinkien sukupuu, joka on turhan yksityiskohtainen. Kuvitusten väriskaala on laaja murretuista väreistä pastellisävyihin ja perusväreihin. 

Pohjolan taruja

Tekstille ja kuvalle on teoksessa annettu lähes yhtä suuri rooli. Se on ymmärrettävää, sillä tekijät ovat asiantuntijoita ja kyseessä on ensyklopedia. Mutta kirjan kokonaisuuden kannalta se on sääli. Esimerkkinä tästä on aukeama, jossa kerrotaan hiisistä, aarnista ja metsänpeitosta. Kuvitus on hieno ja tunnelmaltaan intensiivinen, mutta lukuisat tekstipalstat rikkovat sitä. Eniten pidin selkeästi taitetuista aukeamista, kuten maailman synty, Pohjolan häät ja upea punamustana hehkuva Ragnarök, maailman loppu. Näiden kuvien viesti on vahva. 

_____________________

Julkaistu Kuvittaja-lehdessä 1/25.

Pohjolan taruja