Behancea selatessa vastaan osuu jotain erikoista.
Sivusto on kuvituksen, graafisen suunnittelun, muotoilun ja muun luovan työn portfoliopankki ja sosiaalinen media, jossa ammattilaiset ja harrastajat arvioivat toistensa töitä. Adoben omistamalla sivustolla korkeimmalle äänestettyjen suomalaisten kuvittajien joukosta löytyy Ohto Oinaanpää. Tämän digitaaliset kuvitukset hämmentävät teknisellä taidokkuudellaan ja mielikuvituksellisuudellaan.
”Kuin katsoisi tieteiselokuvaa hapoissa”, Kuvittaja-lehden toimitusneuvoston kokouksessa todetaan.
Oinaanpään 3D-kuvituksen osaaminen on omaa luokkaansa.
”Ei tämän tasoisia tekijöitä ole Suomessa montaa. Kuka tämä tyyppi oikein on?”
Mystinen kuvittaja asuu Behancen tietojen mukaan Jyväskylässä. On aika hypätä junaan ja selvittää, kenen kädestä nämä ihmeelliset, kolmiulotteiset maailmat syntyvät.
Jyväskylän uuden matkakeskuksen vieressä on säilynyt vanha, puinen asemarakennus. Siellä toimii Musta kynnys -niminen olutravintola, jonne saapuessaan Oinaanpää on yhtä erottuva ilmestys kuin hänen kuvituksensakin. Pitkä mies on pukeutunut entisaikojen henkeen valkeaan puseroon ja harmaaseen liiviin, hiukset ulottuvat pitkälle selkään ja viikset ovat käyrät kuin Dalílla konsanaan.
Puhuessaan Oinaanpää asettelee sanansa pehmeän huolellisesti kirjakielellä.
Baari on miellyttävä, mutta Oinaanpää ei tunnusta sitä kantaravintolakseen.
”En osaa pahemmin arvioida Jyväskylän kaupungin viihdetarjontaa, sillä en käy juuri missään”, Oinaanpää toteaa.
Oinaanpää on asunut Jyväskylässä pian neljä vuotta. Tänne hän saapui Kuopiosta ”sattumanvaraisesti”.
”Jyväskylä on miellyttävä paikka, mutta niin ovat monet muutkin. Käytännössä elämä tiivistyy tietokoneen äärelle, joten ympyröivä todellisuus on toissijainen.”
Oinaanpää kasvoi Oulun viereisessä Kiimingissä, jossa hän kertoo viettäneensä hyvin tyypillisen maalaislapsuuden.
Nykyisen ammatin kannalta merkittävä vuosiluku oli 1992, jolloin tuolloin 12-vuotias Oinaanpää sai ensimmäiselle PC-tietokoneelleen 3D Construction Kit II -nimisen ohjelman, jolla ryhtyi tekemään ensimmäisiä kokeiluja.
Lukioaikana hän teki pieniä tutkimusmatkoja mallintamisen maailmaan piraattiohjelmistoilla. Käyttöön löytyi tuolloin 3ds Max. Saman ohjelman tuoreempaa – ja virallista – versiota Oinaanpää käyttää työssään nykyäänkin.
Lukion jälkeen Oinaanpää kertoo tehneensä harharetken sähkötekniikan insinööriopintojen pariin Oulussa ja Tampereella.
”Vuosien aikana tuli huomattua, että se ei ollut oikea ratkaisu. Mietin, että jonkinlainen titteli visuaalisemmalta alalta voisi olla mukava”, Oinaanpää kertoo.
Tie vei opiskelemaan graafista suunnittelua Lapin yliopistoon Rovaniemelle. Siellä hän suoritti myös animaatio- ja pelituotannon sivuainekokonaisuuden.
”Se oli vasta pieni pintaraapaisu aiheeseen. Kandidaatin tutkinnon jälkeen tiesin, että on aika lopettaa opiskelu ja keskittyä harjoittamaan taitojaan itsenäisesti.”
Valmistumisen jälkeen Rovaniemellä kului pyöreä vuosi, joka oli käytännössä yksinomaan sisätiloissa tietokoneen parissa vietetty. Oinaanpää ei tehnyt mitään muuta kuin mallinsi.
”Se on ollut tärkein ja tehokkain vuosi omalla urallani. Harjoittelu antoi haltuuni useimmat oleelliset taidot, joita olen sen jälkeen vain jalostanut”, Oinaanpää toteaa.
”Tykkään ajatella olevani itseoppinut, sillä hyödynnän ainoastaan omalla työnteolla haltuun saamiani työkaluja.”
Oinaanpää kertoo päätyneensä valitsemaan 3D-mallinnuksen alun perin tekniikakseen lähinnä elokuvateollisuuden viekoittelemana.
”En ole juurikaan tarkkaillut alani yksittäisten osaajien tekemisiä, vaan olen suunnannut katseeni mittavien tiimien aikaansaannoksiin. Tästä epäreilusta asetelmasta olen ammentanut lisävauhtia omaan etenemiseeni.”
Oinaanpää toteaa, että mikäli 3D-maailmassa haluaa kyetä tuottamaan hienoja teoksia, täytyy omistaa sujuva tekniikka. Toisin kuin monessa muussa tyylilajissa, luovuudella ei voi korvata teknistä harjoittamattomuutta.
”3D-osaaminen on monia muita tekniikkoja helpommin objektiivisesti arvioitavissa”, Oinaanpää toteaa.
”Mallintaminen on armottoman hidasta ja paikoittain tukalaa. Ohjelmistoja täytyy osata käyttää kyllin sulavasti, jotta tekemisessä olisi mitään järkeä. Jos tästä alasta kiinnostuu, kannattaa siihen varata huomattava määrä työtunteja.”
Miten todellisuuden toistaminen tietokoneella käytännössä tapahtuu? Tarkkaileeko tekijä ympäristöään jatkuvasti pohtien, miten esimerkiksi valo muodostaa varjoja eri esineissä?
”Tuollaisia asioita ei tarvitse välttämättä hirveästi tarkkailla”, Oinaanpää kertoo.
”Tekijän ei tarvitse muistaa valokuvauksellisia maisemia todellisesta maailmasta, koska ne täytyy kuitenkin itse toteuttaa valaisuilla ohjelman oman logiikan mukaisesti. Yrityksen ja erehdyksen kautta ne valot oppii sijoittamaan oikein ja määrittelemään soveliaat arvot kuhunkin tilaan ja asetelmaan.”
Valonsäteiden jäljittelyn kautta alkaa kuulemma ymmärtämään eri tavalla ympäröivää maailmaa. Eli tavallaan mallintaessa ei jäljitellä todellista maailmaa vaan toisin päin – mallintamiseen uppoutumisen myötä todellisuus näyttäytyy uusin silmin.
Oinaanpäällä on ollut oma toiminimi vuodesta 2011. Ensimmäiset työt olivat samoja kuin suurin osa nykyisistäkin projekteista: arkkitehtuurisia visualisointeja erilaisista kohteista.
Ennen arkkitehtonisiin havainnekuviin erikoistumista Oinaanpää oli jo toiminut useamman vuoden sivutoimisena teknisenä piirtäjänä. Se taito tuli perheen perintönä – Oinaanpään isä on ammatiltaan rakennusinsinööri.
”Ne työt kulkevat edelleen silloin tällöin sivussa. Tekninen piirtämien on hyvin yksinkertaista, käytännössä ainoastaan aikaa, hiirikättä ja huolellisuutta kysyvää tekemistä. Tuhansien aiheen parissa viettämieni tuntien kautta haltuuni on jäänyt varmasti 3D-työtäkin hyödyttävää pikkutarkkuutta ja kärsivällisyyttä”.
Arkkitehtonisissa visualisoinneissa tarvitaan hyvin erilaisia taitoa, kuin teknisessä piirtämisessä. Pohjapiirroksia ja julkisivupiirroksia analysoimalla tuleva rakennus kasataan kolmiulotteiseen muotoon. Lisäksi ympäristöä kuvitetaan toiveiden mukaan.
”Google Mapsin katunäkymien avulla voi jäljitellä silmämääräisesti uusiorakennusten todellista ympäristöä. Siinä on perinteisen maisemamaalauksen henkeä. Tällaista ei käsittääkseni tehdä kovin yleisesti, mutta itse olen tykännyt ympäröivän rakennuskannan visualisoimisesta ajoittain omaa työaikaanikin uhraten” Oinaanpää kertoo.
Oinaanpään omissa teoksissa näkyy niissäkin usein arkkitehtuuria, mutta rakennukset ovat hyvin mielikuvituksellisia.
”Kun tekee omasta päästään ja vapain käsin, voi ottaa eriskummallisen suhtautumisen tekemiseen ja pumpata geometriaa ja yksityiskohtien kirjoa enemmän kuin oikeassa maailmassa on sallittua. Se on useissa töissäni läsnä. Mitä enemmän aivojaan on joutunut käyttämään, sitä palkitsevampaa on lopputuloksen tarkastelu”, Oinaanpää selittää.
Joskus visualisointia tilannut arkkitehtitoimisto on katsonut Oinaanpään henkilökohtaisia teoksia hieman hämmentyneenä ja miettinyt, pystyykö tämä mallintamaan esimerkiksi tavallisen luhtitalon.
”Totta kai sekin onnistuu”, Oinaanpää toteaa.”
Jonkin verran Oinaanpää on tehnyt myös graafisen suunnittelun töitä.
”Olen poiminut kaikki leivän muruset, joita on tarjottu. Mutta 3D on vienyt mennessään ja olen panostanut siihen kaikki hallussa olevat tuntini.”
Oinaanpää kertoo tekevänsä kaupalliset projektit tehokkaasti pois alta, jotta pääsisi tekemään taas omia kuviaan.
”Vaikka olisin erityisen hyvin työllistetty, yli puolet ajasta teen kuitenkin edelleen omia juttujani. Alle 70 työtunnin viikot tuntuvat lomailulta ja ovat harvinaisia. Se on kuitenkin oma valintani. Kun yhdistää työn ja harrastuksen, siihen saa käytettyä valtavasti aikaa.”
Käy hän sentään välillä tuulettumassakin. Oinaanpää harrastaa moottoripyöräilyä ja vastikään hankittu Harley Davidson tarjoaa miellyttäviä pakohetkiä työhuoneelta. Työhuone toimii myös kuntosalina, joka pitää istumatyön vaivat hallinnassa.
Päällimmäinen ajatus Oinaanpään tekemisessä on ollut se, että hän on keskittynyt omaan kehitykseensä ja asettanut rimaansa aina korkeammalle.
”Kun tarkastelee omia vanhempia töitään, ne ovat täynnä hävettäviä virheitä, jotka vievät yöunet. Se pakottaa jatkamaan ja pyörittämään pitkä päiviä.”
Virheiden minimoimisen lisäksi Oinaanpää on aktiivisesti pyrkinyt laajentamaan osaamistaan monipuolisemmaksi.
”Olen tavallaan pakottanut itseni hallitsemaan myös pehmeämpää tyyliä ja työstämään orgaanisia pintoja teknillisen ja näpertelypainotteisen perustyylini ohessa.”
Itseään kehittäessä Oinaanpää on tavallaan pantannut itseään ja osaamistaan. Hän on vasta lähiaikoina alkanut markkinoimaan omaa tekemistään uusille alueille.
”Voisin kuvitella, että moni teollisuus saattaisi hyötyä minusta. On monia ympäristöjä, joissa osaamiselleni voisi olla käyttöä.”
Olivat tulevaisuuden työt sitten arkkitehtuurin visualisoinnin, peliteollisuuden, mainonnan tai tieteiselokuvien parissa, Oinaanpää tietää jatkavansa elämäänsä 3D-mallintamisen parissa hamaan loppuun saakka.
”Tämä tuottaa oikeanlaisia ärsykkeitä omille aivoilleni ja on asia, josta tykkään enemmän kuin mistään muusta.”
Julkaistu Kuvittajassa 1/19.