Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen!

Näin kuului aikoinaan Neuvostoliiton tunnuslause.

Neuvostoliitto hajosi, mutta yhteen liittymisen tarve ei kadonnut – päinvastoin. Vaikka se venäläisille nykykuvittajille vielä verraten tuore ajatus onkin, yhdistäytymiselle on pitkään ollut tilausta. Kuvittajia kun on aikaisemmin lähinnä yhdistänyt töiden räikeä alihinnoittelu ja tekijänoikeuksien luovuttaminen.

Siksi kuvittaja Evgenia Barinova aloitti viime vuonna Illustrators Union -projektin. Sen tarkoituksena on kehittää tekijöiden ammattimaisuutta ja luovuutta sekä tarjota apua esimerkiksi lakikysymyksissä.

”Alan epäkohtiin ei juuri kiinnitetä huomiota sen enempää opetuksessa kuin työskentelyssäkään”, Barinova kertoo.

”Kuvittajat keskittyvät siihen, miten luodaan laadukas portfolio, mutta heillä ei ole selkeää näkemystä siitä, mitä hyötyä tästä fantastisesta salkusta on”, toteaa Barinova. Hän itse työskentelee freelancekuvittajana sekä opettaa kuvittamista ja graafista suunnittelua Moskovassa.

Häntä huolettaa erityisesti vapaiden toimijoiden asema. Barinova haluaisi muuttaa koko työetiikan: miten freelancereita kohdellaan, miten tekijänoikeuksiin suhtaudutaan ja ennen kaikkea sen, kuinka paljon työtä arvostetaan.

”Monet kuvittajat suhtautuvat työhönsä harrastuksena, mikä näkyy epäammattimaisissa käytännöissä, epäoikeudenmukaisina korvauksina ja tekijänoikeuksien loukkauksina.”

Moskovalainen kuvittaja Elena Bulay uskoo, että asiat ovat muuttumassa Venäjän kuvituskentällä paremmiksi ja painottaa Illustrators Unionin merkitystä.

”Muutos on erittäin hidasta, mutta se on laitettu liikkeelle. Kuvittajan työ on tulossa avoimemmaksi ja selkeämmäksi.”

Tällä hetkellä Bulay kuvittaa ja kirjoittaa omaa kirjaansa hänen sekarotuisesta Joe-koirastaan. Hän kertoo kuvittavansa enimmäkseen tietokirjoja, mutta on tehnyt myös lasten kuvakirjoja. Lisäksi Bulay tuottaa editoriaalikuvituksia eri lehdille ja verkkomedioille sekä visuaalisia ilmeitä ja pakkaussuunnittelua yrityksille. Tyyliään Bulay kuvailee kevyeksi ja yksityiskohtaiseksi.

Kuvituksilla itsensä elättäminen Venäjällä on Bulayn mielestä kaikkea muuta kuin helppoa, mutta sentään se on mielenkiintoista ja antoisaa.

”Venäläinen kuvittajayhteisö on erittäin ystävällinen ja kannustava”, Bulay kertoo.

Alhainen tulotaso vaikuttaa siihen, miksi moni nuori suhtautuu ammattiin arastellen. Illustrators Unionin Evgenia Barinova pitää kuvittamisen valitsemista uraksi eräänlaisena uhrauksena, jonka eteen pitää välillä kärsiä. Ammattiylpeys on kuitenkin vihdoin alalla nousussa, ja sitä myötä myös kunnianhimo ja toisten tukeminen.

”Venäläiset kuvittajat ovat fantastisen stoalaisia! He eivät luovuta kauheissakaan työskentelyolosuhteissa”, Barinova toteaa.

Kuvittaja Masha Shishova on yksi Venäjän isoimman ja tunnetuimman kuvitusagentuurin edustamista kuvittajista. Bang! Bang! Studio edustaa tällä hetkellä 138 venäläistaustaista kuvittajaa. Studion mukaan heidän kauttaan tilataan kuukaudessa keskimäärin 133 kuvitusta ja työntekijöitä agentuurilla on kymmenen.

Vaikka Shishovalla on ollut agentuuri tukenaan, myös hän pitää kuvittajien omaa järjestöä tärkeänä kentälle.

”Venäläisten kuvittajien työolot ovat pitkään olleet surkeat, etenkin kaupallisella puolella. Nyt yhteisö päätti vihdoin muuttaa ehtoja mielekkäämmiksi ja oikeudenmukaisemmiksi. Suuria muutoksia on tulossa”, Shishova uskoo.

Shishova kuvailee tyyliään eriskummalliseksi sekoitukseksi, jossa akateeminen piirtäminen yhdistyy naiiveihin ja yksinkertaisiin muotoihin. Bulay ja Shishova molemmat myöntävät, että traditionaalisilla venäläisklassikoilla on ollut heihin suuri vaikutus.

”Neuvostoliittolaisella grafiikalla ja kuvituksella on erittäin vahvat perinteet, ja olen kasvanut vanhojen lastenkirjojen parissa. Muistan edelleen, kuinka briljanteilta ja pelottavilta jotkin May Mituritshin kuvitukset vaikuttivat”, Bulay kertoo.

Myös Shishova nostaa esille Mituritshin. Hän kertoo ihailevansa myös esimerkiksi Alexander Koshkinia, joka ohjasi Shishovaa tämän opiskellessa Stroganov-akatemiassa.

”Neuvostoajan lastenkirjat ovat jättäneet jäljen meihin venäläisiin nykykuvittajiin ja -taiteilijoihin, samoin kuin kaikki se visuaalinen sisältö, jonka keskellä kukin kasvaa. Vaikka ulkomaisia vaikutteita ihaillaan, ei kukaan pääse eroon omasta alkuperäisestä kulttuuristaan. Se pysyy ihon alla ja syvällä mielessä”, Shishova toteaa.

Venäjältä löytyy korkeakoulutasoista kuvitusopetusta enemmän kuin Suomesta. Muun muassa Rolling Stonea ja New Yorkeria uransa varrella kuvittanut Victor Melamed opettaa kuvitusta moskovalaisessa British Higher School of Art and Design -yliopistossa. Hänen kursseillaan käy oppilaita ympäri Venäjää, mutta myös esimerkiksi Ukrainasta ja Kazakstanista.

Valtion ylläpitämiä taidekouluja löytyy jokaisesta suuresta kaupungista, mutta Melamedin mielestä taidekasvatus on konservatiivista eikä tue luovia ja soveltavia metodeja. Hän kertoo oman kurssinsa keskittyvän sen sijaan avustettuun itseoppimiseen.

”Venäläinen koulutus on pääosin taitopohjaista akateemista piirtämistä ja maalaamista. Hyviä opettajia kyllä löytyy, mutta järjestelmä ei ole halukas omaksumaan uusia mahdollisuuksia ja vaatimuksia”, Melamed kertoo.

Kursseillaan hän kertoo nostavansa esiin myös vanhempia neuvostokuvittajia, mutta oppilailla on täysi vapaus valita oma suuntansa. Klassikoiden sijaan Melamedin mielestä kiinnostavimpien venäläiskuvittajien töissä näkyy tällä hetkellä vahvasti länsimaiset vaikutteet.

”Tällä uudella taiteilijoiden sukupolvella on potentiaalia luoda jotain sellaista, josta ennen pitkää syntyy täysin omaleimainen venäläinen skene.”

Sellainen, josta seuraavat kuvittajasukupolvet voivat imeä vaikutteita.

Melamedia kuitenkin huolettaa toimituksellisen kuvitusmateriaalin hidas kuolema. Hänen mielestään taiteilijoiden ei tulisi sekaantua puhtaasti kaupallisiin kuvituksiin laisinkaan. Nettijulkaiseminen on sentään kasvussa, ainakin määrällisesti – ei niinkään rahallisesti.

Toivoakin on. Melamed nostaa esille Batenka-verkkolehden, jonka kaikkiin teksteihin, aina kansainvälisestä politiikasta ilmiöjuttuihin, on tilattu kuvitukset. Elinvoimaisimpana ja kiinnostavimpana toimialana hän pitää lastenkirjakustantamoita. Melamed tekee itsekin yhteistyötä Samokat-kustantamon kanssa, missä hän aikaisemmin työskenteli Art Directorina. Sama kustantamo kuuluu myös kuvittaja Elena Bulayn asiakkaisiin, samoin kuin toinen kiinnostava julkaisija Volchok.

Samokat-kustantamon kirjoja.

Lastenkirjallisuuden merkitys näkyy myös venäläisissä kirjafestivaaleissa. Esimerkiksi Bolognan lastenkirjamessut ja Moskovan kansainväliset kirjamessut järjestävät vuonna 2021 yhteistyössä uuden lastenkirjafestivaalin. Tämän vuoden syyskuussa Moskovassa järjestetään kansainvälinen IBBY-kongressi (International Board on Books for Young People). Moskovassa on aiemminkin ollut kiinnostavia tapahtumia kuvitusten ystäville: lokakuussa järjestetään kuudetta kertaa kuvakirjafestivaali nimeltä Mopc.

”Olemme saaneet kuvittajayhteisöltä runsaasti tukea festivaalin järjestämiseen. Tapahtuma on selvästi ollut alalle tärkeä”, kertoo Anna Chefranova, Mopc-tapahtuman kuraattori.

Festivaali on ollut tähän asti Venäjällä ainoa laatuaan. Näyttelyiden lisäksi Mopciin kuuluu luentoja ja mestarikursseja sekä kotimaisilta että ulkomaalaisilta kuvittajilta. Viime vuonna tapahtuman satelliittinäyttelyissä nähtiin myös suomalaisia tekijöitä, kun esillä oli Jenny Lucanderin ja Linda Bondestamin töitä.

Tapahtuma toimii kuvittajien verkostoitumispaikkana mutta sillä on myös sivistystehtävä. Tavoitteena on opettaa yleisöä visuaalisen kulttuurin suhteen avarakatseisemmaksi.

”On tärkeää kouluttaa kirjojen lukijat hyväksymään uudet, älykkäät kuvittajat. Usein venäläiset ovat hyvin konservatiivisia ja suhtautuvat skeptisesti uusiin suuntauksiin, minkä vuoksi kustantajat pelkäävät julkaista kirjoja tuoreilta kuvittajilta.”

Konservatiivisuus määrittää myös maan poliittista ilmapiiriä ja yhteiskunnallisesta kehitystä. Kansalaisten vapauksia rajoitetaan ja oikeus sananvapauteen on uhattuna. Vähemmistöjen vainoaminen, ihmisoikeusaktivistien häirintä ja tiettyjen aiheiden tabumaisuus vaikuttavat myös kuvittajien työskentelyyn.

”Kehitys on hyvin epäterveellistä. Uskonnollisten aiheiden ja alastomuuden suhteen täytyy olla hyvin varovainen”, Elena Bulay aloittaa ja kertoo Julia Tsvetkovasta, joka määrättiin kotiarestiin piirrostensa takia.

Piirroksissaan Tsvetkova käsitteli kehopositiivisuutta alastomien naisvartaloiden kautta. Niitä hän julkaisi eräänlaisina kuvallisina vaginamonologeina VK:ssa, venäjänkielisessä vastineessa Facebookille. Kuvitusten syytettiin levittävän ”homopropagandaa”.

”Kuulostaa naurettavalta, mutta tapaus on kauhistuttava. Elämme hyvin omituisessa todellisuudessa. Lisäksi tiedän, että jotkin painotalot ovat kieltäytyneet tulostamasta omakustanteita, joissa on ollut kuvia naisten rinnoista”, Bulay kertoo.

Illustrations Unionin Evgenia Barinova uskoo, että kuvituksilla on valtaa, kunhan vain jaksetaan jatkuvasti keskustella politiikasta. Muutos on mahdollinen.

”Mutta se altistaa taiteilijan tietyille riskeille – ja se kertoo paljon Venäjän tämän hetkisestä poliittisesta ilmastosta”, Barinova sanoo.

Kuvitusopettaja Victor Melamed toteaa, että nykyisessä ympäristössä informaation tuottaminen on välttämätön ase. Propagandaa vastaan ​​toimivilla verkkosivustoilla on siinä suuri merkitys.

”Kuvitus ei muuta maailmaa yksinään, mutta yhdessä uuden rohkean median kanssa sillä on ehdottomasti valtaa.”

Melamed mainitsee esimerkiksi entisen oppilaansa Vlad Milushkinin kantaaottavat kuvitukset.

”Hänellä on erottuva, vihainen ääni”, hän toteaa.

Yhden kiinnostavan vaihtoehtomedian ovat tarjonneet erilaiset poliittiset pelit, joissa opetellaan esimerkiksi selviytymään mielenosoituksen jälkeisestä oikeudenkäynnistä tai hankkiutumaan armeijan sijaan siviilipalvelukseen (ei helppoa).

Kuvitusfestivaalia järjestävä Anna Chefranova uskoo hänkin, että kuvilla voidaan muuttaa asioita.

”Kuvittajan ja taiteilijan tehtävä on välittää ihmisille maailman kauneus, vilpittömyys ja avoimuus. Olen varma, että tekemällä tätä työtä hyvin ja rehellisesti, voimme muuttaa jotakin. Haluan uskoa siihen.”

”Ainakin voimme tukea toinen toisiamme”, kuvittaja Elena Bulay toteaa.

Julkaistu Kuvittajassa 1/20.

Lue myös

5.3.2024
/

Ulkomaiden vieraat

Ranskalaista eleganssia

5.9.2023
/

Ulkomaiden vieraat

Juan Molinet ja hupsut hahmot

1.3.2023
/

Ulkomaiden vieraat

Julia Rothman ja rakkaus New Yorkiin

1.9.2022
/

Ulkomaiden vieraat

Beatrice Alemagna ‒ Tarinoiden vapaus