Erityisteema 2026: Kuvittajien kansainvälinen toiminta

Kuvittajien toiminta on erittäin kansainvälistä eikä kuvitustoimintaa olekaan mitään syytä rajoittaa kotimaahan. Jo 64 % kuvittaja-yrittäjistä toimii kansainvälisesti, selviää vuoden 2026 Kuvitusala nyt -raportista.

Teksti: Asta Boman | Kuvitus: Suvi Suitiala | Grafiikat: Emilia Alm
18.11.2026
Kuvitus: Suvi Suitiala
Kuvitus: Suvi Suitiala

Kansainvälinen kuvitusala

Kuvittajien toiminta on erittäin kansainvälistä eikä kuvitustoimintaa olekaan mitään syytä rajoittaa kotimaahan. Kuvitukset ovat hyvin kevyesti toteutettavissa olevaa kulttuurivientiä, kuvituksia on helppo lähettää digitaalisesti minne päin maailmaa vaan. Ei käännöstarpeita, ei logistiikkakuluja.

64 %:lla kuvittaja-yrittäjistä on kansainvälistä toimintaa. 13 % erityisteemakysymyksiin vastanneista kertoo itse asuvansa ulkomailla. Heistä 12 % kertoo tekevänsä töitä muiden maiden ohella myös Suomeen. 17 % kertoo työskentelevänsä kansainvälisesti sekä Suomesta että ulkomailta käsin ja 73 % tekee kansainvälistä bisnestä kotimaasta käsin.

Kansainvälisyys on kuvitusalalla jopa yleisempää kuin taidealoilla keskimäärin, sillä Taiteen ja kulttuurin barometrin 2025 mukaan lähes puolet barometrikyselyyn vastanneista taitelijoista työskenteli kansainvälisesti vuonna 2024.

Kuvitusmyynnin lisäksi näyttelyitä, kirjakäännöksiä ja verkostoitumista

Kansainvälisen toiminnan muodot ovat moninaisia. Puolet kuvitttajista kertoi myyneensä kuvituksia tai niiden käyttöoikeuksia itse ja neljännes agentin kautta. Lisäksi kerrottiin näyttelyn järjestämisestä (18 %), työpajan pitämisestä (12 %) ja kirjallisuusviennistä (7 %). Lisäksi oli työskennelty taiteellisesti esimerkiksi residenssissä tai inspiraatioekskursiolla (16 %), tehty yleistä kv-yhteistyötä ja verkostoitumista esimerkiksi tapahtumissa (11 %), opiskeltu, kouluttauduttu tai tehty tutkimusta (9 %) ja tehty markkinointi- ja myyntityötä esimerkiksi messuilla (4 %). Avoimissa vastauksissa kerrotaan esimerkiksi livekuvituskeikoista, elokuva- ja tv-alan yhteistyötuotannoista, luennoinnista, muraalin maalaamisesta ja kotimaisen asiakkaan kansainvälisestä toiminnasta.

Vuonna 2025 kansainvälisestä toiminnasta tuloja sai 42 %, joista 30 % laskutettavaa ja 17 % tekijänoikeustuloa – osa molempia. Palkkamuotoista kansainvälistä tuloa ei saanut kukaan. Kansainvälinen toiminta on monelle taloudellisesti erittäin merkittävää. 8 % kertoo saaneensa yli puolet vuoden 2025 kokonaisansainnasta ulkomailta. Yli neljänneksen osuuteen kipuaa jo 15 % vastaajista.

Ajan ja verkostojen puute hidastavat kansainvälistymistä

Maista, joihin kansainvälinen toiminta suuntautuu, kuvittajat mainitsivat yli 8 kertaa seuraavat: USA, Iso-Britannia, Japani, Ruotsi ja Viro. 3–7 mainintaa saivat Ranska, Espanja, Saksa ja Hollanti.

Kyselyssä kartoitettiin myös kansainvälistymistä estäviä tekijöitä, joista suurimmiksi annetuista vaihtoehdoista nousivat ajan puute (46 %), verkostojen ja kontaktien puute (45 %), kansainvälistä toimintaa edistävien tahojen puute, agentti yms (30 %), oma taloudellinen tilanne (28 %), tiedon ja osaamisen puute (25 %) ja perhesyyt tai muu elämäntilanne -syy (23 %).

Vertailun vuoksi Suomen Yrittäjien LUKAS-hankkeen kyselyssä eri luovien alojen yksinyrittäjille estävinä tekijöinä koettiin annetuista vaihtoehdoista resurssien puute (74 %), rahoituksen puute kansainvälistymiseen (53 %), kumppaneiden ja verkostojen puute kohdemarkkinoilla (27 %), brändin tunnettuus (26 %) ja kv-myynnin ja markkinoinnin osaamisen puute (23 %).

Kuvittajien kansainvälistymisohjelmalle tilausta

Taiteen ja kulttuurin barometrin 2025 mukaan kansainvälisen toiminnan mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii nykyistä vahvempia ja pitkäjänteisempiä rahoitus- ja tukirakenteita, joissa huomioidaan erilaiset toimijat ja toimintarakenteet sekä taiteenalojen ja kansainvälisen toiminnan erityispiirteet.

Selvityksessä kirja-alasta ja soveltuvin osin lukemisesta (OKM 2026) painotetaan, että ”kuvittajilla ei ole ollut omaa, toimialalle suunnattua spesifiä kansainvälistymisohjelmaa konsultointeineen ja tukineen, vaikka potentiaalia selvästi olisi”. Ohjelma todella olisi kannattava kohdennettu investointi: suomalainen kuvitustaide on todella korkeatasoista ja kansainvälisesti tunnustettua. Kuvitusalan ja muiden luovien alojen korkeaa kansainvälisyysastetta on syytä edelleen kasvattaa – paitsi tasaamaan kotimaan taloustilanteita, myös viemään suomalaista kulttuuria ja aineetonta arvoa maailmalle. Visuaaliset mielikuvat ovat kiinnostavalle maakuvallekin tärkeitä.

Kuvittajat ry toteutti jäsenistölleen maalis-huhtikuussa 2026 Kuvitusala nyt -kyselyn, johon vastasi 122 kuvittajaa. Vuoden 2026 erityisteemoina ovat kansainvälisyys ja teköäly. Lue koko raportti täältä.