Esikuvana Tove Jansson
Tove Jansson inspiroi omaleimaisella tyylillään ja elämällään tänäkin päivänä. Kuvittajat Kanadasta, Itävallasta, Italiasta, Espanjasta ja Suomesta kertovat, mitä he ovat saaneet ja oppineet Tovelta.
Tove kykeni antamaan lapsuuden minänsä olla aina läsnä. Kaikissa hänen aikuisena esittämissään kuvissa näen hänen sisäisen 8-vuotiaansa – hänellä oli sellaista loistoa.
Lauren Soloy, Kanada
”Tove osasi vangita hahmon ja tunnelman paremmin kuin moni muu. Hän vie kohtauksiin tavalla, joka tuntuu lämpimältä ja kutsuvalta jopa silloin, kun kuva on synkkä tai uhkaava, mikä oli usein totta!
Sama tunne välittyy hänen kirjoituksissaan. Asiat voivat olla toisaalta pelottavia tai naurettavia, mutta silti ihania. Hän ei koskaan pidättele itseään, mutta samalla myös pitää lukijan kädestä kiinni koko ajan. Tuo pelottomuus on jotain, mitä haluan elämääni, ja se on minulle suurin inspiraation lähde.
Lempiteokseni: Hänen omaelämäkertansa, Kuvanveistäjän tytär (1968). Se on täynnä tarinoita, jotka saavat muistamaan, miltä lapsena oleminen tuntui – ajoittain pelottavaa ja hämmentävää, täynnä pikkumaisia kaunoja ja nälkäistä rakkautta, mutta myös täynnä ihmetystä ja taikaa. Meille muille hän näyttää niin kauniin esimerkin, jota kohti pyrkiä.
Omaelämänkerran lukeminen yhä uudestaan inspiroi minua tekemään kirjani Tove and the Island With No Address (2024), jossa kuvaan Tovea lapsena. Mietin, miten voisin esittää samoja asioita omalla tavallani.
Toven näyttäminen lapsena antoi myös mahdollisuuden tutustuttaa lapsilukijoita hänen elämäänsä helposti lähestyttävästi.”
Niña Lerch, Itävalta
”Toven työ korostaa suvaitsevaisuuden, monimuotoisuuden ja empatian tärkeyttä. Ihailen sitä, kuinka vaivattomasti hän yhdisti oikukkaan tarinankerronnan merkityksellisiin viesteihin, ja kuinka hän pysyi uskollisena itselleen koko elämänsä ja uransa ajan.
Taiteilijana minua inspiroi se, miten hän navigoi eri taiteenaloilla maalauksesta sarjakuviin ja kirjallisuuteen kehittäen samalla ainutlaatuisen ja tunnistettavan äänen. Hän muistuttaa siitä, että on mahdollista tutkia monia taiteen muotoja samalla, kun pitää kiinni omasta visiostaan ja arvoistaan.
Toven perintö ulottuu paljon kauniiden kuvitusten ja rakastettujen hahmojen ulkopuolelle. Hän jätti meille tarinoita täynnä rohkeutta, myötätuntoa ja inhimillisyyttä. Hänen arvonsa, kuten hyväksyntä, yksilöllisyys ja hiljainen vastarinta, tuntuvat olevan ajankohtaisempia kuin koskaan. Uskon, että meidän tulisi jatkaa niiden vaalimista sekä taiteessa että elämässä.
Lempihahmoni: Ninni, näkymätön lapsi. Hänen matkansa näkymättömyydestä näkyväksi, kun hän vähitellen saa takaisin äänensä ja itsetuntonsa ystävällisyyden ja välittämisen kautta, on uskomattoman koskettava ja voimaannuttava.
Se on kaunis metafora siitä, miten emotionaalinen laiminlyönti ja pelko voivat saada jonkun ”katoamaan”, ja miten rakkaus, kunnioitus ja turvallisuus voivat tuoda jonkun takaisin elämään.
Tein Tovesta muotokuvan kansainvälisenä naistenpäivänä osana kuvitushaastetta. Halusin nostaa esiin naisen, jonka luovuus, rohkeus ja myötätunto inspiroivat edelleen sukupolvia. Teos oli myös pieni kunnianosoitus hänen moniulotteiselle perinnölleen.
Piirrän paljon pikamuotokuvia. Toven muotokuvan piirsin elokuussa 2020, jolloin Suomessa liputettiin ensimmäistä kertaa Toven ja suomalaisen taiteen kunniaksi.
Iiva Vilvas, Suomi
”Tove teki ja sanoi mitä halusi. Hän tanssi taiteen kentällä monilla aloilla, antoi queer-lippunsa heilua (jopa Linnan juhlissa) ja piirsi pilapiirtäjänä maailman mahdottomuutta näkyviin.
Toven tuotanto ja elämä ovat minulle loputtomia innoituksen ja lohdun lähteitä.
Mielestäni taiteilijan tärkein ominaisuus ja velvollisuus on mielenkiinto maailmaa kohtaan, ja Toven tuotannossa tuo mielenkiinto on aivan erityistä.
Se näkyy esimerkiksi Toven luomassa hahmokavalkadissa. Kukapa ei olisi joskus törmännyt Reippailija-Hemuliin, Vilijonkkaan tai tahmatassuun? Toven hahmoista löytää paljon tuttua. Ne ovat hauraita, hellyyttäviä ja huvittavia.
Lempihahmoni: Muumipappa – toivoton romantikko, draamakuningatar ja omavaltainen boheemikko, jota läheiset ymmärtävät ehkä liiallisuuteenkin asti. Häneen on helppo samaistua.”
Veronica Carratello, Italia
”Uppouduin Toven taiteeseen – erityisesti Muumi-universumiin – nähdessäni parikymppisenä kauniin näyttelyn Angoulême-festivaaleilla. Hänen visuaalinen tyylinsä on todella ainutlaatuinen; pidän erityisesti hänen kansi- ja värikuvituksia inspiroivina, ja pyrin jäljittelemään tätä henkeä joissakin kuvituksissani. Hahmot ovat fantastisia ja niin selkeästi määriteltyjä – kukapa ei haluaisi päästä osaksi Muumilaaksoa ja kokea sen huolettoman, oikukkaan maailman!
Osallistuin kuvituksillani Bolognan lastenkirjamessujen järjestämään kansainväliseen kuvituskilpailuun vuonna 2021. Minut valittiin yhdeksi 228 finalistista ympäri maailmaa. Tämä projekti antoi minulle mahdollisuuden kokeilla ja tutkia uusia lähestymistapoja. Tovella on myös hyvin omaleimainen ilme, mikä teki hänen kuvittamisestaan erityisen hauskaa.
Lempihahmoni: Muumimamman kotiapulainen Miisa (Miska). Se on suloinen ja hauska, mutta sillä on myös syvempi merkitys. Miisan tavoin minullakin oli ennen monia pelkoja, joita en pystynyt kohtaamaan – ja se oli toistuva teema kirjoittamissani ja piirtämissäni sarjakuvissa. Muumiperhe onnistuu innostuksellaan ja viattomuudellaan muuttamaan Miisan ja hänen pienen Surku-koiransa elämän.”
Tein Tove Janssonin elämästä inspiroituneita kuvituksia Bolognan lastenkirjamessujen järjestämään kansainväliseen kuvituskilpailuun vuonna 2021. Kuvituksiin pyrin samalla vangitsemaan Muumi-kirjoista tuttua graafista tyyliä ja värejä.
Minusta tuli äiti vuonna 2023, ja raskauden alusta lähtien aloimme kutsua pikkuista Muumipeikoksi. Muotokuvalla halusin osoittaa kunnioitukseni Tovea kohtaan hänen syntymäpäivänään, Muumin päivänä.
Isabel Muñoz, Espanja
”Kun ajattelen Tovea, sydämeni täyttyy ystävällisyydestä, rakkaudesta, lämmöstä ja luonnosta. Hän tuo takaisin iloni, ja tunnen itseni taas pieneksi.
Lapsena katsoin Muumi-sarjaa espanjalaiselta televisiokanavalta. En ymmärtänyt, mitä katsoin, tai muistanut sarjan nimeä, mutta muistin jotain pehmeää, valkoista, pörröistä ja rauhallista.
Nuorena aikuisena Lontoossa asuessani herätin henkiin osan tuosta ilosta ja aloin lukea Muumi-romaaneja. Muutamaa vuotta myöhemmin Lontoon Japani-talossa tapasin sattumalta nuoren suomalaisen naisen, joka teki tohtorintutkintoaan Tove Janssonin elämän ja kirjojen pohjalta. Hän selitti paljon asioita esimerkiksi hahmojen merkityksestä, ja minä vain ihastuin entisestään Muumeihin ja uppouduin Toven taiteeseen ja elämään.
Mielestäni Toven elämä oli vapaudenhuuto, hyvin osallistava. Ja jokainen uusi asia, jonka luen hänestä, tuntuu tekevän Tovesta entistä kiehtovamman.
Muumit ja niitä ympäröivät hahmot ovat upeita. Hänen kuvituksensa ovat täynnä yksityiskohtia ja hyvin oikukkaita juttuja. Kuvitan muotokuvia ja elämänkertoja The Bright Agency -agentuurin kautta, ja halusin muotokuvallani osoittaa kunnioitusta Tovea kohtaan.
Lempiteokseni: Kesäkirja on hämmästyttävän herkkä. Suosittelen lukemaan kirjan kesäiltoina – sitä lukiessa loma tuplaantuu, ja uppoutuu täysin kauniiseen ja rauhalliseen tarinaan.
Mia Minerva, Suomi
”Tove on queer-ikoni ja omaleimainen taiteilija.
Tovessa vetoaa hänen kuvallinen ilmaisunsa sekä se, miten hän eli omannäköistä elämää. Tove on minulle esikuva sekä kuvittajana että avoimesti queerinä taiteentekijänä.
Kuvitin Toven Harussa kukkaseppeleen teossa vuonna 2022 POOF Magazinelle, pienelle queer-zinelle. Numeroa ei lopulta koskaan julkaistu, sillä zinen teko loppui, mutta kuvitus päätyi lopulta omiin paperituotteisiini.
Lempihahmoni: Rakastan Toven omapäisiä hahmoja! Pikku Myy ja Nuuskamuikkunen ovat aina resonoineet minuun.
Pikku Myy on tomera ja pitää raivoisasti omia ja muiden puolia, ja
Nuuskamuikkunen kulkee elämässä omia polkujaan. Molemmat ovat myös tyyli-ikoneita.”
Halusin kuvittaa Toven hänen lempipaikassaan, Harun saarella, missä hän vietti kumppaninsa Tuulikki Pietilän kanssa monet kesät.
