Toiminnanjohtajalta: Kuvan aika, ajan kuva

Kuvitusalan synnylle painokoneen keksiminen oli keskeistä, mutta renessanssiaika tuotti sen lisäksi nerokultin, joka pudotti ylevimpiä taiteenlajeja arkisemman kuvitusalan taidehistorian kirjoista. Mutta kuka siitä välittää, kun voi maalata maailman sykähdyttävin sävyin, luoda mielenkiintoista ja tasa-arvoista visuaalista elinympäristöä tai levittää rauhanviestiä maailmanlaajuisesti koskettavin kyyhkyskuvin?

2.3.2022

Kuvitusalan synnylle painokoneen keksiminen oli keskeistä, mutta renessanssiaika tuotti sen lisäksi nerokultin, joka pudotti ylevimpiä taiteenlajeja arkisemman kuvitusalan taidehistorian kirjoista. Mutta kuka siitä välittää, kun voi maalata maailman sykähdyttävin sävyin, luoda mielenkiintoista ja tasa-arvoista visuaalista elinympäristöä tai levittää rauhanviestiä maailmanlaajuisesti koskettavin kyyhkyskuvin?

Teksti: Asta Boman

Blogiteksti on muunnelma Lapuan taidemuseossa 12.2. – 4.6.2022 esillä olevan Nalle ja Kello -kuvitusnäyttelyn näyttelykatalogin artikkelista.

Kuvallisempaa, moninaisempaa arkea

Suomalaisten yleisin ensimmäinen kuvitusmuisto lienee neuvolasta saatu hymynaamakuva. Sille moni vauva jakaa ensimmäisiä hymyjään, minäkin ja minun lapseni. Henkilökohtaisella tasolla kuvitusmaailmat muodostuvat eri elämänvaiheisiin liittyviksi kuvamuistoiksi ja ajankuviksi. Kuvitusmaailmat luovat paitsi yksilöiden muisto- ja merkitystiivistymiä myös yhteisöllisyysliimaa saman ikäluokan, perheen tai jonkun teeman parissa aikaa viettäneiden välille. Sinivalkoestetiikka ja vaikka Elovena-kaurahiutalepaketin klassikkokuvitus viestivät kuulumisesta kansalliseen yhteisöön.

Juuri nyt osoitamme tukea Ukrainalle maailmanlaajuisena visuaalisena yhteisrintamana keltasinisin sävyin ja rauhankyyhkykuvituksin. 2000-luvulla kulttuurimme on kuvallistunut kiihtyvää tahtia eikä hidasteita kehitykselle näy. Kuva on usein nopeasti omaksuttavissa, se välittää tunnelmia ja ajatuksia sekunneissa ja herättää tunteita lähes yhtä nopeasti. Ja onkin siten voimakas ja toimiva viestinnän ja markkinoinnin väline, mitä todistaa se, että kuvituksia on menestyksekkäästi käytetty myös propagandan välineenä eri yhteyksissä.

Ammattikuvittaja tuntee valtansa ja vastuunsa. Kuvituksilla on valtaa ja kuvittajalla on vastuu kyseenalaistaa vallitsevat visuaaliset normit ja edistää visuaalisen maailmamme moninaisuutta. Niin tuli aamiaispöytäseuramme Reissumiehen ja Elovena-neidonkin aika muuttua hieman samaistuttavammaksi, vaikka vielä hyvin perinteisiä hahmoja edustavatkin. Ehkä he tulevaisuudessa saavat moninaisempia ystäviä ympärilleen.

Kuvitus – taidetta, soveltavaa taidetta ja muotoilua?

Taidehistorialla on taipumus arvostaa uniikkiutta ja kuvitus onkin jäänyt taidehistorian kaanonissa vähälle huomiolle. Kuvitusalan syntyyn vaikutti erityisesti tekninen kehitysaskel eli painokoneen keksiminen 1450-luvulla. Toisaalta myöhempi renessanssi rakastui renessanssinero-kulttiinsa ja alkoi siten tehdä aiempaa kirkkaampaa eroa uniikin, ylevän korkeataiteen ja soveltavien taiteiden välille. Leonardoa ja Michelangeloa pidettiin ylimaallisina mestareina. Tuo jako korkean ja matalaan vaikuttaa taiteenalojen asemiin ja arvostukseen yhä jossain määrin. Jako on harmillinen ja osin keinotekoinen. Kuvitusalan arvoa saatetaan pyrkiä alentamaan vedoten siihen, että teos tehdään asiakassuhteessa tai kaupallisista syistä – ironista kai, että taisi Sikstiiniläiskappelikin olla tilaustyö josta Michelangelo kuittasi nykyrahassa noin 63 500 euroa.

Seuraava askel matkalla kohti modernia kuvitusalaa oli teollistumisen aika 1700 – 1800-luvuilla, useastakin syystä. Painoprosessit tehostuivat, keskiluokka kasvoi nopeasti ja kulutusyhteiskunta alkoi muotoutua. Uusi keskiluokka halusi sekä tietoa että viihdettä kuvitettuna, lapsille ja aikuisille. Vihdoin taiteella oli muitakin tilaajia kuin kirkot ja rikkaat mesenaatit – puitteet kuvitusalan synnylle olivat kasassa.

Tekijänoikeuksien taitava hallinta määrittää alan tulevaisuutta

Yhteiskunnallisten olosuhteiden ja tekijänoikeuden arvostuksen ja muiden elinkeinon harjoittamisen puitteiden muutokset ovat keinuttaneet kuvitusalaa historian aallokoissa. Kuvitusala on yksinyrittäjävaltaisena alana ollut nopea reagointiliikkeissään ja pysynyt dynaamisena. Viimeisimpinä vuosikymmeninä kuvittajat ovat ottaneet digitaaliset työvälineet haltuun ja internetin myötä oman työn markkinointi, omien tuotteiden myynti, kuvitusten käyttöoikeuksen lisensointi ja muu asiakastöiden markkinoiden laajentaminen kotimaan ulkopuolelle on mahdollistunut uusin tavoin. Kuvituksella on vaikea elää vain tuntihintaa laskuttaen, joten teosten tekijänoikeuksien taitava hyödyntäminen on nykykuvittajalle elinehto. Pelit, animaatiot ja julkinen taide ovat avanneet uusia työkenttiä ja eri asiakasaloilla luoviminen vaatii hyvää yleissivistystä ja muuntautumiskykyä. Ala elää laajentumisen ja monipuolisuuden aikaa.

Kuvitusala on aina ajassa kiinni ja määrittelee jatkuvasti itseään uudelleen suhteessa yhteiskuntaan, kulttuuriin, taiteeseen ja eri asiakasaloihin peilaten aikaansa ja luoden ajan kuvaa. Kuvitusilmaisun rajat venyvät kuvittajien luovuuden mukana. Ehkä kuvitus ei notkeana ja muuntautuvana alana alistuisikaan taidehistorian pölyiseen ja elitistisiin, patriarkaalisiin arvoihin pohjaavaan kaanoniin. Itseään ahtaasti lokeroimatta kuvitus voi värittää maailmaa vapaammin ja monipuolisemmin.

Teoskuva: Sikstiiniläiskappelin katto, Michelangelo / Valokuvaaja Aaron Logan