Toiminnanjohtajalta: Syksyn riihessä on paljon puimista
Syyskuun alussa hallitus päättää valtion budjetista ensi vuodelle ja ministeriöiden talousarvioesitykset on sitä varten juuri julkistettu. Huomion kiinnittävät mittavat työllisyys- ja ilmastotoimet, mutta eniten huolta herättää kulttuuribudjetin kurjistuva tilanne.
Katse työpaikkojen lisäämisen ohella myös itsensätyöllistäjiin
Luovien alojen ammattilaiset ovat jo pitkään viitoittaneet tietä työelämän pirstaloitumisessa ja rakennemuutoksessa vakituisista työsuhteista yksin- ja verkostoyrittäjyyden toimintamalleihin. Ehkä työllisyyden ohella voisikin siirtää katsetta myös itsensätyöllistämiseen. Yksinyrittäjän asema ja turvaverkko on Suomessa valitettavan heikko, vaikka yksinyrittäjien määrän kasvu on vahva trendi joka ei osoita hiipumisen merkkejä. Vuosituhannen alussa yksinyrittäjiä oli Tilastokeskuksen mukaan 123 000 ja vuonna 2019 jo 187 000.
Koronan aikana väliaikaisesti käyttöönotettu yrittäjien oikeus työmarkkinatukeen on ollut monelle yksinyrittäjälle tärkeä pelastusrengas. Yrittäjien tuomista pysyvästi työmarkkinatuen piiriin tulisi ehdottomasti selvittää sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkisen näkemysten mukaisesti. Myös YEL-järjestelmää tulisi kiireellisesti uudistaa yrittäjien luottamuksen arvoiseksi.
Yrittäjien tuomista pysyvästi työmarkkinatuen piiriin tulisi ehdottomasti selvittää.
Näyttelypalkkiomallin ja prosenttiperiaatteen edistämisen rahoittaminen tärkeää
Kulttuuribudjettineuvottelut voivat muodostua vaikeiksi kokonaismäärärahan leikkaantuessa. Erityisesti toivon rahoitusta riitävän näyttelypalkkion käyttöönottoon. Näyttelypalkkio on taiteilijalle maksettava korvaus museonäyttelyn eteen tehdystä työstä. Sen tarkoitus on paitsi varmistaa näyttelyiden sisällöntuottajalle korvaus tekemästään työstä myös vahvistaa taiteilijan asemaa sopimusosapuolena. Mallin laajamittaisesta käyttöönotosta on positiivisia kokemuksia esimerkiksi Ruotsista MU-sopimuksen osalta.
Erityisesti toivon rahoitusta riitävän näyttelypalkkion käyttöönottoon.
Lisäksi kulttuuribudjettiesityksistä myös Arkkitehtuuri- ja designmuseo -hankkeen, rakentamisen prosenttitaiteen ja lastenkulttuurin avustusten edistämisen esitysten olisi tärkeää nähdä toteutuvan suunnitellussa laajuudessa. Myös kirjastojen hankintamäärärahojen edes pieni kasvattaminen on toivottavaa. Kirjahankinnat tuovat kuvittajille tulopuroja paitsi itse hankintojen myös lainauskorvausten kautta. Samalla satsaus kirjastoihin toisi ilmaista iloa, sivistystä ja kielellistä rikkautta kaikille suomalaisille!
Tummia pilviä luovien alojen yllä
Tekijänoikeusalat ovat protestoineet valtionvarainministeriön ehdotusta leikata yksityisen audiovisuaalisen aineiston kopioinnin hyvityksen tasoa 11 miljoonasta eurosta 7 miljoonaan euroon. Ehdotukset yhtäkkisistä dramaattisista leikkauksista haastavat ikävällä tavalla luovien alojen ennakoitavan rahoituksen ja pitkäjänteisen kehittämisen.
Luovien alojen ja erityisesti kuvitusalan puolesta olen kuitenkin eniten huolissani veikkausvoittovarojen alikompensoinnista. Kuviossa on kyse siitä, että suuri osa kulttuurin valtiontuesta on ollut veikkausvoittoperusteista ja nyt kun järjestelmä on, tärkeää kyllä, uudistettu olisi varat ollut olennaista kompensoida täysin valtion rahoituksella. Kompensaatio kattaa kuitenkin vain reilut 80 % Veikkauksen tuoton alenemasta. Huolet kasvavat paitsi Kuvittajat ry:n toiminnan niin myös kaikkien muiden tärkeää työtä alojensa eteen tekevien ammatillisten järjestöjen ja muiden kulttuurialan vakiintuneiden toimijoiden puolesta. Alikompensointi voi pahimmillaan tarkoittaa, että järjestöjen on vähennettävä henkilöstöään muutokseen sopeutuakseen. Tässäpä kätevä työllisyystoimiehdotus: veikkausvoittovarojen täysi kompensointi skenaarion estämiseksi!
Kuvitus: Tytti Korhonen
