Toiminnanjohtajalta: Viisautta riiheen
Kulttuuribudjetista leikataan. Onko leikkausosuus paljon vai valtavan paljon selviää pian, kun hallituspuolueet kokoontuvat budjettiriiheen. Haluan toivottaa neuvottelijoille päätösten moninaisten vaikutusten ymmärtämistä ja pitkän tähtäimen katsetta.
Kulttuurileikkausten vaikutuksista on jo kirjoitettu laajalti, esimerkiksi kestävän aineettoman arvonluonnin, kuvataiteiden, kirjallisuuden, kansainvälisyyden, leikkausosuuksien oikeudenmukaisuuden ja alueellisen saavutettavuuden näkökulmista. Kuvitusalan näkökulmasta kokosin neljä argumenttia kulttuurin mahdollisten jättileikkausten ja alv-muutosten vaikutuksista:
1. Kotimaisen lastenkirjallisuuden ekosysteemiä horjutetaan – lukutaito pelissä
Kuvakirjojen merkitys kotimaiselle kirjallisuudelle ja lukutaidon edistämiselle on suuri. Taiteen edistämiskeskuksen kuvitus- ja sarjakuvataiteen apurahojen merkitys on kirjojen syntymiselle erityisen keskeistä, koska alan taiteellista työtä harva taho rahoittaa. Lastenkirjakuvituksia tekevistä kuvittajista 68 % kertoo apurahojen olevan työn tekemiselle erittäin tai jossain määrin merkittäviä.
Samaan aikaan alalle osuu kohtuuttomia iskuja useasta suunnasta mukaan lukien alv-korotus ja sen seuraukset kirjamyynnille ja kirjasto-ostoille. Jälkimmäinen vaikuttaa myös tekijöiden lainauskorvauksiin. Olisikin viisasta lukutaitopolitiikkaa laskea kirjojen verotusta noston sijaan.
2. Lainauskorvauksen määrärahaa kasvatettava alv-korotuksen myötä
Lainauskorvaus ja e-aineistojen kirjastokäyttökorvaus ovat valtion budjetista maksettavaa ja lakiin perustuvaa tekijänoikeuskorvausta teosten kirjastolainaamisesta. Nykyisin korvauksen määräraha sisältää myös arvonlisäveron.
Lainauskorvaukset ovat luovan alan ammattilaisille tärkeä tulonlähde: lastenkirjakuvituksia tehneistä kuvittajista 83 % kertoo saaneensa viime vuonna Kopioston tilittämää kuvantekijöiden lainauskorvausta. Jos arvonlisäveroa korotetaan, tulee määrärahaa korottaa vastaavasti, jotta korvauksen määrä ei pienenisi.
Lisätietoa aiheesta Kopioston sivuilla.
3. Luovan talouden edistämispyrkimyksiä ei kannata vesittää
Hallitusohjelma tunnistaa luovien alojen kasvupotentiaalin ja toteaa myös Suomen muihin Pohjoismaihin verraten matalan luovan talouden osuuden bruttokansantuotteesta. Hallituskaudella laaditaan myös luovien alojen kasvustrategia ja alakohtaisia kasvusopimuksia. Lisäksi hallitusohjelmassa luvataan edistää suomalaisen taiteen, kulttuurin ja luovien alojen kansainvälistymistä.
Luova talous hengittää kuitenkin samassa rytmissä nyt kurjistettavan kulttuurialan kanssa. Luovan alan rahoitusmuodot sakkaavat, joten luova sisällöntuotanto on sekä kirjallisuuden että visuaalisen taiteen aloilla rahoitettava henkilökohtaisin apurahoin. Lisäksi järjestöjen valtionavustusten mahdolliset leikkaukset ovat erimerkiksi Kuvittajat ry:n osalta pois luovan talouden edistämistyöstä: kasvavan, kansainvälisen alan rakenteellisesta kehittämisestä, osaamisen kehittämisestä, verkottamisesta ja promootiosta. Niinpä suunnitellut valtionavustusten leikkaukset ovat merkittävä uhka paitsi itsearvoisille taiteelle ja kulttuurille myös niihin monin tavoin kiinnittyville luoville aloille — ja niiden kehittämiselle kohti korkeampaa bkt-osuutta.
4. Konkreettista tilauskannan harvenemista
Huomionarvoinen esimerkki leikkausten kerrannaisvaikutuksista on myös aivan konkreettiset toimeksiantojen menetykset. Kuvittajille kulttuurialan toimijat ovat merkittävä tilaajataho. Kulttuurin ja viihteen toimialan asiakkaille kuvitustöitä toteuttaneiden määrä heikkeni jo toissavuodesta viime vuoteen (40 -> 34 %) ja sama ilmiö näkyi kirjastojen ja museoiden kuvitustilauksissa (27 -> 17 %). Lisää laskua lienee odotettavissa eikä kuvitusala ole ainoa kulttuuritoimialaan linkittyvä palveluala; leikkaukset kulttuuriin kertautuvat moneen suuntaan.
Taloustilanne on haastava, mutta kulttuuri on sekä kansalliselta arvoltaan että taloudellisessa mielessä ongelmallinen leikkauskohde. Näin myös aineettoman arvonluonnin, kansainvälisyyden, kansalaisten hyvinvoinnin ja kulttuurin alueellisen saavutettavuuden näkökulmista. Hallitusohjelma on oikeassa satsatessaan luovaan talouteen — jatkuuhan tahtotila käytäntöönkin?
