Kuvittajat ry:n esitykset kulttuuripoliittiseen selontekoon

Keväällä 2024 laaditaan kansallinen kulttuuripoliittinen selonteko. Kuvittajat ry esittää siihen kirjauksiksi kolmea toimenpidettä kotimaisen kuvitusalan elinvoimaisuuden ja luovan talouden nousun edistämiseksi.

Kuvitus: Tuomas Kärkkäinen
14.2.2024
Kuvittaja Tuomas Kärkkäinen, kuvitus aiheesta kulttuuripoliittinen selonteko
Kuvittaja Tuomas Kärkkäinen, kuvitus aiheesta kulttuuripoliittinen selonteko

Hallitusohjelmaan kirjauksiin kuuluva kulttuuripoliittinen selonteko luodaan jo kevään 2024 aikana. Kuvittajat ry:n kolme toimenpide-esitystä tarjoavat keinoja vauhdittaa kuvitusalan ja muiden skaalautuvien, luovien alojen nostetta, ja turvata niiden toimintamahdollisuuksia ja rakenteiden kehittymistä. Lisäksi esitämme toimenpiteitä kotimaisen kuvakirja-alan tukemiseksi.

Tausta

Kuvitusala on yksi luovan talouden vaivattomimmin skaalautuvista ja kansainvälistyvistä aloista. Alan liiketoiminta perustuu tekijänoikeuden suojaamien kuvitusten käyttöoikeuksien mahdollisimman taitavaan hallintaan ja kaupallistamiseen, esimerkiksi lisensoimalla. 

Kuvittajat ovat pääosin yhden hengen ja tietokoneen yrityksiä, joiden yritystoiminta tuottaa lisäarvoa monille muille toimialoille. Suomessa ammattikuvittajia on noin 600, määrä on voimakkaassa kasvussa. Suurimpia asiakasaloja ovat kustannus- ja media-alat, kulttuurialat, mainos- ja markkinointialat, paperi-, tekstiili- ja muotiteollisuus sekä julkinen sektori, mutta asiakaspotentiaalia löytyy lähes kaikilta toimialoilta visualisoituvassa maailmassa.

1. Tukea kansainvälistymiseen 

Kuvittaja voi luoda kansainvälisen uran ja toimeentulon oman somepresenssin ja kontaktien varaan – alaa ei tarvitse erikseen ”viedä”. Siksi alalla ei tarvita myöskään Business Finlandin kriteereihin kuuluvia teknisiä tai teknologisia innovaatioita. Creative Business Finland -toimintamallia on tärkeää jatkaa ja lisäresursoida, mutta toisaalta fokusta on saatava suunnattua sisällöntuotannon kuluihin, ja tuen on oltava myös yksinyrittäjien saatavilla. Myös valtion vientituesta tulisi tavoitella suurempaa osuutta luovan talouden vientiin.

2. Aineetonta arvonluontia

Yksi kansallisen kulttuuripolitiikan tavoitteista tulisi olla kulttuurisen ja muun aineettoman arvon omistuksen maksimointi. Luovien alojen liiketoiminta ja vienti on käytännössä oman aineettoman omaisuuden kaupallistamista. Tulovirrat ehtyvät, jos oikeudenomistajat luopuvat niistä liian laajasti tai epäedullisin ehdoin. Tekijänoikeuslain ja muun aineettomiin oikeuksiin liittyvän sääntelyn pitää osaltaan toimia. Menestyksen turvaamiseksi on lisäksi panostettava luovien alojen immateriaalioikeus-osaamisen edistämiseen ja neuvottelutaitoihin erityisesti kansainvälisen toiminnan osalta – kansallisen aineettomien oikeuksien strategian mukaisesti. 

3. Kuvakirjakulttuuri kunniaan

Kuvitustaiteenaloista erilaista logiikkaa noudattaa kulttuurisesti ja yhteiskunnallisesti merkittävä kuvakirja-ala, jonka edistämisen osalta kirjallisuuspoliittinen ohjelma on keskeinen esitys. Kuvakirjantekijöille Taiteen edistämiskeskuksen apurahojen määrän ja tason turvaaminen on valtion tärkein tukikeino. Taiteilija-apurahojen taso tulisi sitoa suomalaisten mediaanituloon. Apurahat mahdollistavat laajan ja laadukkaan kuvakirjakulttuurin, joka tukee uusien sukupolvien kielellistä kehitystä, mielikuvitusta, tunnetaitoja ja tiedon janoa.

Lue lisää teemoista ja tutustu Kuvittajat ry:n muihin politiikkatavoitteisiin!