Tuoretta tutkimustietoa kuvitusalasta

Mitä kuuluu kuvituskentälle ja sen asiakasaloille vuonna 2022? Kuvittajat ry:n selvitys kertoo, että alan kehitys on sekä toimeksiantomäärien että liikevaihtojen osalta myötätuulessa koronanotkahduksen jälkeen. Kasvupotentiaalia riittää kansainvälisyyteen ja markkinointiin panostamalla.

Teksti: Asta Boman Grafiikat: Anna Mattson

Tältä näyttää kuvitusala

Kuvittajat ovat pääosin yhden hengen ja tietokoneen yrityksiä, joiden yritystoiminta tuottaa lisäarvoa monille muille toimialoille. Kuvitukset ovat aineetonta arvoa parhaimmillaan: tekijänoikeudella suojattuja, digitaalisesti levitettäviä arvonlisätuotteita, joiden monistamiskustannukset ovat matalat. Kuvitusala onkin yksi luovan talouden rakenteeltaan selkeimmistä, joustavimmista ja vaivattomimmin skaalautuvista aloista. 

Uudellemaalle keskittynyt, naisvaltainen ala

Kuvittajat ry toteutti Kuvitusala nyt -kyselyn jäsenistölleen huhtikuussa 2022. Kyselyyn vastasi 103 kuvittajaa, mikä muodostaa tilastollisesti merkittävän osuuden järjestön tuolloin 529 varsinaisesta jäsenestä.

Kyselyn taustatiedoista selviää, että 55% vastaajista asui Helsingissä tai muualla Uudellamaalla. Lisäksi kuvittajien keskittymiä löytyy Pirkanmaalta (11%), Pohjanmaalta (9%), Hämeestä (8%) ja Varsinais-Suomesta (5%). Jopa 5% vastaajista kertoi asuvansa ulkomailla.

Vastaajista kolme neljäsosaa oli iältään 31–50 vuotta. Kuudesosa vastaajista ilmoitti olevansa alle kolmikymppisiä ja samoin kuudesosa kertoi yli 50 vuoden iästä. 70% oli vastaajista oli sukupuoleltaan naisia ja 18% miehiä. 4% valitsi kyselyssä sukupuoli-identiteetikseen kohdan ”muu”.

Lukuisia asiakastoimialoja

Vuonna 2021 kuvituksen aloista työskenneltiin eniten lastenkirjakuvituksen (55%), mainos- ja markkinointikuvituksen (49%), lehtikuvituksen (44%) ja muun kirjakuvituksen (34%) parissa. Kuvituksen opetuksen tai koulutuksen alalla työskenteli kolmannes vastaajista, ja yli 20% vastausosuuksia saivat myös tuote- ja pakkauskuvitus, kuvitustaide, kuvataide ja sarjakuva.

Kuvittajan asiakkaat ovat tyypillisesti kustannus- ja media-aloilla, mainos- ja markkinointitoimistoissa sekä viihteen ja kulttuurin toimialoilla. Myös koulutus, julkinen sektori sekä kotitaloudet ovat merkittäviä asiakasaloja. Yli kymmenen prosentin osuuksiin asiakastoimialoista pääsevät myös vähittäiskauppa, terveys- ja sosiaalipalvelut, kolmas sektori, tiede ja tutkimus ja teollisuuden aloista paperituotteiden, tekstiilien ja vaatteiden valmistus. Yhteiskunnan ja medioiden yhä kiihtyvä visualisoituminen ennustaa lähes kaikkien asiakasalojen kuvituskysynnän kasvua.

Toiminimi- ja kevytyrittäjyys kasvussa

Toiminimiyrittäjyys on yleistynyt kolmessa vuodessa, sillä 59% Kuvitusala nyt -kyselyyn vastaajista kertoi sen työnteon muodokseen, kun vuonna 2018 vain 44% kuvittajista työskenteli toiminimellä. Osakeyhtiö-muotoisen yrittäjyyden määrä on pysynyt ennallaan 9 prosentissa. Laskutusosuuskunnan käyttö, eli niin kutsuttu kevytyrittäjyys, on lisääntynyt 7 prosentista 13 prosenttiin, mikä ei yllätä palvelutarjonnan laajennuttua. Työosuuskunnan kautta toimiminen sen sijaan on hieman laskenut 9 prosentista 7 prosenttiin.

Moninaiset työnteon muodot

Kuvittajat työskentevät tyypillisesti useassa työnteon muodossa samanaikaisesti. 28% kertoi muiden muotojen lisäksi apurahansaajan statuksesta. Työskentelyapurahaa vuonna 2021 saaneiden kuvittajien apurahojen määrän keskiarvo oli noin 5 500, mediaani 4 000 euroa. 24% vastaajista raportoi myös verokortin käytöstä. Työsuhteet ovat alalla harvinaisia, sillä työsuhteessa työskenteli vain 11%, joista määräaikaisessa työsuhteessa 9%. Määräaikaisista työsuhteista suurin osa oli osa-aikaisia.

Kuvitusagentuurit vauhdittavat alan kehitystä

Kuvitusalalla toimii kotimaassa muutama mainos- ja markkinointikuvitukseen erikoistunut agentuuri ja lisäksi viitisen kirjallisuusagentuuria, jotka edustavat myös kirjankuvittajia. Noin joka kymmenes kuvittajista kuuluu näiden agentuurien talleihin ja niiden asiakashankinnan, myynnin ja markkinoinnin piiriin. Samaten kymmenellä prosentilla on ulkomainen agentti, joista on suurta apua kansainvälisessä liiketoiminnassa. Välittäjäportaan toimivuus on tulevaisuudessakin kotimaiselle kuvitusalalle erittäin merkittävää.

Korkeakouluttautumisen mahdollisuuksien puute hidastaa alaa

Kuvitus on nouseva ja työllistävä ala, mutta kuvituksen korkeakoulutusta ei ole Suomessa tällä hetkellä tarjolla edes sivuaineena tai erikoistumispolkuna muiden tutkintojen alla. Moni on joutunut hankkimaan alan koulutuksen ulkomailta, mikä on toki varmasti edistänyt kotimaisenkin kuvitusalan kansainvälisyyttä.

Kuvitusala nyt 2022 -kyselyyn vastaajista 64 prosentilla oli visuaalisen alan korkeakoulutus, 17 prosentilla visuaalisen alan alempi tutkinto. Muun alan korkeakoulutuksesta kertoi 14 prosenttia vastaajista. Kuvitusalalle sijoittuminen onkin mahdollista monilla eri koulutustaustoilla – elinikäinen itsensä kehittäminen työn ohessa on alalla keskeistä. Tämä tekee alalle pääsystä myös demokraattisempaa ja alan toimijoista taustoiltaan moninaisempia kuin monilla muilla visuaalisilla aloilla, joilla tutkintokoulutuksen merkitys on korostuneempi.

Kuvitusalan kehittymiselle olisi kuitenkin tärkeää, että myös muodollinen pätevöityminen olisi kotimaassa mahdollista. Kuvittajat ry:n tavoitteisiin kuuluukin kuvitukseen erikoistuneen korkeakoulututkinnon tai opintokokonaisuuden toteutumisen edistäminen.

Arvoa ja palvelua asiakastoimialoille

Kuvitusala nyt 2022 -selvityksen mukaan kuvitusyritysten asiakkaat ovat tyypillisesti kustannus- ja media-aloilla, mainos- ja markkinointipalveluissa sekä viihteen ja kulttuurin toimialoilla. Teollisuuden aloista paperi- ja tekstiilituotteiden ja vaatteiden valmistus työllistävät kuvittajia.

Alla on nostettu kahdeksan tyypillisintä asiakastoimialaa yksityisen sektorin osalta. Asiakasalojen liikevaihdot ovat vuodelta 2020, ja suhdannenuoli viittaa kyseisen toimialan liikevaihdon kehityksen suuntaan aikavälillä 2015–2020. On huomattava, että myös koulutus, julkinen sektori sekä kotitaloudet ovat merkittäviä asiakasaloja.

Kuvitusalan tulevaisuus on valoisa

Kuvitusalan kehitys on sekä toimeksiantomäärien että liikevaihtojen osalta myötätuulessa. 40% kuvittajista kertoi liikevaihtonsa olleen vuonna 2021 parempi kuin vuotta aiemmin, ja sama osuus uskoo liikevaihdon nousevan vielä vuonna 2022. Kuvitustyö on ollut tyypillisesti sivutoimi, mutta nykyään jo reilusti yli puolet kuvittajista saa työstä yli puolet vuositulostaan. Osuus on selvästi kasvanut neljässä vuodessa.

Liikevaihdon myönteinen kehitys palannut koronanotkahduksen jälkeen

Kuvitusala nyt -kyselyyn vastanneista kuvittajista 43% kertoi saaneensa kuvitustyöstä yli kolme neljäsosaa vuositulostaan vuonna 2021. 67% vastaajista sai yli puolet vuositulostaan kuvitustyöstä. Vuonna 2018 sama luku oli vain reilu puolet vastaajista (53%), joten kuvitustyön määrä on selvästi kasvanut.

Myös kuvitusalan yrittäjien liikevaihdot ovat kasvussa, ja kasvun odotetaan myös jatkuvan. Yli kolmasosa kertoo 30 000–70 000 euron liikevaihdosta ja muutama yli 100 000 euron liikevaihdosta vuonna 2021. Noin kolmasosa kertoo liikevaihdosta 30 000 ja 10 000 välillä. Kuvitusyrittäjyydelle tyypillisestä sivutoimisuudesta kertoo, että vajaa kolmasosa kuvitusalan yrittäjistä raportoi alle 10 000 euron liikevaihdosta.

40% vastaajista kertoi liikevaihtonsa olleen vuonna 2021 parempi kuin vuotta aiemmin, ja sama osuus uskoo liikevaihdon nousevan vielä tänäkin vuonna. Koska 33% raportoi liikevaihdon laskusta vuonna 2021, saadaan viime vuoden saldoluvuksi 7. Vuodelle 2022 liikevaihdon kasvuun uskoo 39% ja laskuun 25%, jolloin tämän vuoden saldoluvuksi muodostuu toiveikkaampi 14. Saldoluku saadaan vähentämällä liikevaihdon kasvusta ilmoittaneiden yritysten prosenttiosuudesta liikevaihdon laskusta ilmoittaneiden prosenttiosuus.

Yksinyrittäjät vähemmän toiveikkaita kuin muu PK-yrityskenttä

Suomen Yrittäjien, Finnveran ja Työ- ja elinkeinoministeriön keväällä 2022 julkistaman pk-yritysbarometrin tulokset kertovat, että palvelualoilla 43 % uskoi liikevaihdon kasvuun. Laskuun uskoi 18 %, jättäen saldoluvuksi 25. Teollisuudessa oltiin hieman toiveikkaampia (saldoluku 35), kaupan alalla vähemmän (saldoluku 20). Pk-barometrin mukaan pienimpien, alle viisi henkilöä työllistävien yritysten näkymät ovat selvästi muita heikommat. Pienimmistä yrityksistä reilut 20 prosenttia uskoo liikevaihtonsa pienenevän seuraavan vuoden aikana, kun osuus suuremmissa pk-yrityksissä jää noin kuuteen prosenttiin.

Samoissa suhdannetunnelmissa kuvitusalan kanssa ollaan Muotoilualan asiantuntijajärjestö Ornamon Muotoilun suhdanne- ja toimialakatsauksen mukaan myös pien- ja mikroyritysvaltaisella muotoilualalla, jolla noin 44 prosenttia yrityksistä ilmoitti kesällä 2021, että heidän liikevaihtonsa on kasvanut vuoden takaisesta. Liikevaihdon kasvun saldoluku oli 11. Tämä osoittaa kuvitusalan samankaltaista kehitystä muotoilualan kanssa; kuvitusalan saldoluku vuodelle 2021 oli 7 ja saldoluku vuodelle 2022 oli 14.

Riippuvuus asiakasalojen suhdanteista

Vuonna 2018 reilu puolet kuvittajista kertoi liikevaihtonsa kasvaneen vuodesta 2016 vuoteen 2017. 23% raportoi liikevaihdon pysyneen suunnilleen samana. Notkahdus erittäin myönteiseen kehitykseen tuli vuonna 2020, kun koronavuosi kuritti yli puolta kuvittajista ja heidän yrityksistään taloudellisesti ainakin jossakin määrin. Kuvittajat ry:n Koronan vaikutukset kuvitusalalla -kyselyyn vuonna 2021 vastanneista 60 % kertoi yrityksensä liikevaihdon laskeneen tai tulojensa vähentyneen vuonna 2020. 14% kyselyyn vastanneista kertoi, että pudotus oli yli 50% normaaleista tuloista/liikevaihdosta.

Tilanne vaikuttaa nyt lukujen valossa normalisoituneen, mutta on korostettava, että sekä talouden, yritysten toimintaympäristön, energiakriisin ja yleisen maailmantilanteen kehitykseen liittyy poikkeuksellisen paljon epävarmuutta.

Asiakasyritysten tilanne vaikuttaa tulevaisuudessakin kuvittajien tilanteen vakauteen. Yli 50% koronavuoden liikevaihdon/tulojen pudotuksesta kertoivat kyselyssä mainos- ja markkinointikuvituksen ja lehtikuvituksen parissa työskentelevät kuvittajat, joten nämä vaikuttaisivat olevan suhdanneherkimpien asiakasalojen joukossa. Suhdanneherkkien asiakasalojen parissa työskentelevien kuvittajien yritystoiminta muodostuukin mahdollisesti muilla aloilla toimivia kollegoita turbulentimmaksi. Tilausmääriin vaikuttavat 2B2-asiakasaloilla näiden yritysten lisäksi heidän asiakasalojensa yritysten tilanne, tulevaisuudenusko ja uskallus hankintoihin.

Tekijänoikeuspohjaisen ansainnan osuus kasvussa

84% vastaajista kertoo kuvitustilausten muodostavan osuuden liikevaihdosta. Muut yleisimmät liikevaihdon elementit ovat rojaltit (37%), oma tuotemyynti (35%) ja kuvitusten käyttöoikeuksien uudelleenmyynti (34%). Käyttöoikeuksien myynti ja rojaltit ovat monistuvaa tuloa, joiden osuuksien soisi yhä kasvavan. Tekijänoikeusperusteisen ansainnan ja siten toimialan tuottavuuden kasvun vahvistamiseksi omien tekijänoikeuksien taitavaan hallinnointiin pohjautuvat ansaintamahdollisuudet tulisi huomioida yhä kattavammin luovien alojen koulutuksessa ja yrityspalveluissa.

Kuvittajat tarjoavat myös asiantuntijapalvelua ja 15% kertoo kuvituspalvelumyynnin muodostavan osuuden liikevaihdosta. Lisäksi 8% tarjoaa konsulttipalvelua. Opetus- ja koulutustyö on myös oman osaamisen myyntiä ja sitä tarjoaa kuvittajista lähes joka neljäs. Lisäksi 16% vastaajista esiintyy tai tuottaa työpajoja. Suurin osa kuvittajista tarjoaa myös graafisen suunnittelun palveluita. Lisäksi noin puolella on omaa ja/tai jälleenmyyjien kautta tapahtuvaa tuotemyyntiä.

Liikevaihdon koostumukset ovat siis moninaisia. Kokonaisuutta arvioiden 40% kuvittajista kertoo olevansa tyytyväinen tulotasoonsa, joskin osa heistä kokee, että työmäärä on kohtuuton suhteutettuna tulon määrään. Viidesosa ei ole tyytyväinen palkkiotasoon ja reilu neljäsosa kokee, että töitä ei ole riittävästi.

Kuvitusliiketoiminta on huomattavan kansainvälistä

Puolet kyselyyn vastanneista kuvitusyrittäjistä kertoo kasvattavansa yritystään mahdollisuuksien mukaan. 7% kertoo olevansa voimakkaasti kasvuhakuisia.

Pienten kotimarkkinoiden takia kasvua on haettava ulkomailta, ja kuvitusala onkin muuhun yrityskantaan verrattuna erittäin kansainvälinen. Digitaalisena kansainvälinen kuvitusbisnes onkin verrattain vaivatonta, ja markkina-alueet suomalaiselle kuvitukselle ovat laajat. Kuvittajista 37% kertoo toiminnasta Euroopassa, 13% Aasiassa, 13% Pohjoismaissa ja 18% muilla markkina-alueilla. 10% kuvittajista kertoo kuuluvansa ulkomaisen agentin listoille. 10% kertoo suunnittelevansa toiminnan laajentamista Eurooppaan. Lisäksi myös Pohjoismaista ja Aasiasta haaveillaan. On myös hyvä muistaa, että 5% vastaajista kertoi itse asuvansa ulkomailla.

Kansainvälisyys on kuvitusalalla huomattavan paljon korkeampaa kuin pienten ja keskisuurten yritysten kentällä keskimäärin. Suomen Yrittäjien, Finnveran ja Työ- ja elinkeinoministeriön kevään 2022 pk-yritysbarometri kertoo, että 22 prosentilla pk-yrityksistä on vientiä tai muuta liiketoimintaa ulkomailla. Kansainvälistyminen vaihtelee merkittävästi toimialojen välillä: teollisuudessa hieman yli puolet yrityksistä toimii kansainvälisesti, palveluiden ja kaupan toimialalla osuudet ovat 20 ja 27 prosenttia. 1–4 henkilöä työllistävissä pk-yrityksissä kansainvälisesti toimivien osuus on pk-kentällä keskimäärin vain 17 prosenttia.

Kuvitusalan ja monien muidenkin luovien alojen haaste kansainvälistymispalveluissa on toiminimivaltaisuuden myötä se, että Business Finlandin rahoitus on osoitettu yritysmuotoisille toimijoille. Näin ollen tuet ovat suurimman osan kuvitusammatinharjoittajista ulottumattomissa. Creative Business Finland ei siten myöskään nykyisellään voi tukea suurta osaa toimijoista, mikä hukkaa kasvu- ja kansainvälistymishaluisten toiminimiyrittäjien kulttuurivientipotentiaalin.

Asiakkaat löytävät kuvittajat sosiaalisesta mediasta

64% prosenttia kuvittajista kertoo asiakkaidensa löytäneen heidät sosiaalisesta mediasta, ja sama osuus kertoo lähestymisestä verkkosivujen kautta. Lähes puolet vastaajista kertoo saaneensa työtä Kuvittajat ry:n portfoliosivuston kautta.

Kuvittajien asiakassuhteiden määrissä oli kyselyn mukaan suurta vaihtelua. Yli 15:sta asiakkaasta kertoi 12%, 12–15 asiakkasta 9%, 8 –12 asiakkaasta 18%, 4–8 asiakkaasta 34% ja 1–3 asiakkaasta 28% kuvittajista. Vuoden 2018 kyselyn perusteella tyypillisin asiakasmäärä oli 8–9 kappaletta. Nyt 40% vastaajista raportoi, että vuonna 2021 heillä oli 10–29 toimeksiantoa ja 45% kertoi alle kymmenestä toimeksiannosta.

Visuaalisen viestinnän suunnittelijoiden järjestö Grafian toimialatutkimukseen verrattuna asiakasmäärät ovat visuaalisen viestinnän suunnittelun alalla samalla tasolla kuin kuvitusalallakin. Grafian tutkimuksessa saman määrän kuin Kuvittajat ry:n tutkimuksessa, 40% vastaajista, raportoi 10–29 toimeksiannosta vuoden 2020 aikana.

Kuvitusalalla asiakas- ja toimeksiantomäärien kasvu todistaa kuvitusalan hyvää suhdannekehitystä. Yli puolet vastaajista (34%) kertoo, että vuoden 2021 luvut olivat suuremmat kuin vuotta aiemmin. 23 % uskoo määrien yhä kasvavan vuonna 2022.

Myynti- ja markkinointityö jää vähiin

Yllättävää kyllä, vain hieman vajaa puolet kyselyyn vastanneista kuvittajista kertoo tehneensä itse myynti- ja markkinointityötä asiakashankinnan eteen. Kymmenellä prosentilla ulkomainen agentti hoitaa hommaa, yhdeksällä prosentilla on kotimainen agentti. Kuvitusalalla riittäisi kasvupotentiaalia myyntityöhön panostamalla ja välittäjäportaita hyödyntämällä.

Kuvittajien sosiaaliturva rakoilee

Kuvitusala muodostuu muutamaa agentuuria lukuunottamatta yksinyrittäjistä ja muista itsensätyöllistäjistä, joten nykyisen siiloutuneen sosiaaliturvamallin ja jähmeän YEL-järjestelmän ongelmat ovat alalla valitettavan tuttuja.  Toisaalta yrittäjien intohimo ja työhyvinvointi näkyvät suoraan toimialan menestyksenä.

Yksilöiden työssäjaksaminen kannattelee koko alaa

Kuvitusala nyt -kyselyyn vastanneet kuvittajat antavat työhyvinvoinnilleen ja työssäjaksamiselleen mediaaniarvosanan seitsemän. Luku on kohtuullinen, mutta parantamisenkin varaa olisi. Kuvittajat ry:n Koronan vaikutukset kuvitusalalla -kysely 2021 tutki syvemmin kuvittajien taloudellista ja henkistä kuormitustilannetta. Kyselyyn vastanneet näkivät uupumuksen suurena uhkana. Koska yrittäjän voimavarat ovat yksinyrittäjän tärkein resurssi, uhkaa voimavarojen puute koko yritystoimintaa. Yksinyrittäjiä on Suomessa 180 000, ja määrä on voimakkaassa nousussa – yksinyrittäjiä on tullut kymmenessä vuodessa noin 50 000 lisää – joten kyse ei ole marginaalisesta ilmiöstä. Henkilökohtaisten tragedioiden lisäksi 180 000 yrityksen kaatumisen aiheuttamaa kansallista tuhoa on kammottavaa edes kuvitella, joten yksinyrittäjien hyvinvointiin ja jaksamiseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota.

Työttömyyskassaan kuuluu vain kolmannes

Työttömyyskassat eivät ole kuvittajien keskuudessa erityisen suosittuja: vain 31% vastaajista kertoo kuuluvansa kassaan. Heistä 14% on valinnut yrittäjäkassan ja 17% palkansaajakassan. Puolet vastaajista ei edes harkitse työttömyyskassaan liittymistä, mikä on ymmärrettävää, kun menoja pienistä tuloista karsitaan, mutta tilanne on kuitenkin sosiaaliturvaverkon kannalta riskialtis.

Siiloutunut työttömyysturvajärjestelmämme ei selvästi palvele tarkoitustaan. Tarvitaan yhdistelmävakuutus, jonka alla voi vakuuttaa sekä palkkatyön että yritystoiminnan. Korona-ajan poikkeus yrittäjän oikeudesta työmarkkinatuen perusosaan oli onnistunut ratkaisu, ja yrittäjien tuomista pysyvästi työmarkkinatuen piiriin tulisi ehdottomasti selvittää. Pitkän aikavälin tavoitteena on oltava perustulon käyttöönotto, jonka edistämiseksi tarvitaan aiempaa kattavampia kokeiluja.

Luottamus YEL-järjestelmään heikkoa – 70% alivakuuttaa

Yrittäjän eläkevakuutus YEL on yrittäjän eläkkeen ja sosiaaliturvan perusta. Puolet Kuvitusala nyt -kyselyn vastaajista kertoo olevansa YEL-velvollisia. Täyden tai lähes täyden työtulon mukaan YEL-vakuutusta sen omistajista kuitenkin maksaa vain noin 30%. 70% kuvittajista siis alivakuuttaa, mikä näkyy suoraan sekä henkilön sosiaaliturvassa että eläkekertymässä.

Erityisen huolestuttavaa on YEL-maksun mitoittaminen alle ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan rajan (13 573 € vuodessa v. 2022), jolloin korkeasta YEL-kustannuksesta ei edes tiukan paikan tullen pääse työttömyysturvan osalta hyötymään. Kuvitusalan yrittäjät kertovatkin laajasti epäluottamuksestaan YEL-järjestelmää kohtaan sekä sen kankeudesta ja kalleudesta. Vakuutus on pienillä tuloilla elävälle suuri kulu, josta ei pääse taloudellisen pakon alla alimitoitettuna edes hyötymään. Suurempia uudistuksia odotellessa YEL-työtulon muutos vuositulosta kuukausituloksi olisi tervetullut. Pitkän aikavälin tavoitteena on oltava perustulon, perustilin tai negatiivisen tuloveron käyttöönotto, joiden edistämiseksi aiempaa kattavammat lisäkokeilut ovat tarpeen.

Turvaverkkoa tilkittävä ja yksinyrittäjien neuvotteluasemia parannettava

Kuvittajat ovat monimuotoisen työntekemisen edelläkävijöitä ja siten monen luukun loukussa. Monella on eläkevakuutus sekä YELin, TyELin että MyELin kautta. Pitkällä tähtäimellä on pyrittävä järjestelmien yhdistämiseen. Tekijänoikeustulojen, muiden käyttökorvauksien ja lyhyiden (alle 4 kk) apurahojen ja sosiaaliturvan yhteentoimivuutta on myös edistettävä.

Tilaajien ja yksinyrittäjien neuvotteluasemien epätasapaino on etenkin luovilla aloilla suuri, mikä johtaa helposti yksinyrittäjien toimintaedellytysten kannalta ei-toivottaviin lopputuloksiin. EU:ssa selvitetään mahdollisuuksia yksinyrittäjien asemien parantamiseen kollektiivisesti määritellyillä alakohtaisilla minimikorvauksilla ja ehdoilla. Se olisi erinomainen keino nostamaan alimpia palkkioita systemaattisesti kohtuullisiksi. Tekijänoikeusaloilla, kuten kuvitusalalla, olisi kollektiivista sopimista mahdollisuus edistää osana tekijänoikeusdirektiivin implementointia. 

Heikkoa eläkekertymää paikataan esimerkiksi sijoittamalla

Kuvitusala nyt -kyselyyn vastanneiden kuvittajien tähän mennessä kertyneen eläkkeen keskiarvo oli 475 ja mediaani 406 euroa. Luku on pyydetty tarkistamaan työeläkeotteesta, joten se kattaa niin yksityisellä ja julkisella työnantajalla kuin yrittäjänäkin tehdyn työn. Vastaajien ikärakenteen huomioon ottaen luvuissa ei ole hurraamista.

Sosiaali- ja eläketurvan riskejä paikkaavat 4%:lla vastaajista työntekijän TyEL-vakuutus, 8%:lla apurahansaajan MyEL-vakuutus sekä 7%:lla vapaaehtoinen eläkevakuutus. Viidennes kuvittajista kerryttää taloudellista turvaa säästöillä tai sijoituksilla, ja neljännes kertoo omistusasunnosta tai muusta kiinteästä omaisuudesta osana turvaverkkoa.

Luottamusta epävarmuustekijöistä huolimatta

Maailman ja oman yrittäjyyden, sosiaaliturvan ja tulevan eläkkeen epävarmuuksista huolimatta kolme neljäsosaa kuvittajista luottaa valitsemansa ammatin kantavan. Reilu kolmasosa, 36%, kokee kuvittajuuden jatkumisen olevan erittäin varmaa ja jopa 39 % melko varmaa. Vaikuttaa siltä, että kuvittajuuteen suhtaudutaan sitoutuen, intohimolla ja ammattiylpeydellä.