Toiminnanjohtajalta: Monistuvat mielikuvitusmaailmat

Kuvittaja elää ehkä haaveiden, mielikuvituksen ja tarinoiden maailmoissa. Mutta niin elävät hänen faninsa ja asiakkaansakin! Koko Suomi, ja no, maailma. Suomi elää luovuudesta, julistaa myös tänään julkaistava C-dayn kampanja. 

Teksti: Asta Boman-Björkell Kuvitus: Susanna Virtanen
Kirjoitusaika: 7.5.2021

Ideoiden ja tarinoiden maailmassa

Rembrandt, Jopo ja Fafa’sin falafel on eri juttu kuin maalaus, polkupyörä ja kikhernepyörykkä. Näitä mielikuvia, aineetonta arvoa, haluamme hankkimiltamme teoksilta ja tuotteilta ja niiden tekijä- ja valmistajabrändeiltä. Samanhenkinen ero on siinä, jos tuottaa kuvitustyön kertakorvauksella tai luo kuvituksen, jonka voi myydä kymmenelle eri markkina-alueelle eri lyhyin aikarajauksin aina uudestaan ja uudestaan. On syytä kääntää katsetta ja keskustelua luovan alan rapautuvista tuntihinnoista IPR (immaterial property rights)- ja käyttöoikeuspohjaisiin ansaintamalleihin.

Kuvittaja on mukana luomassa tuotteen, pakkauksen tai yritysbrändin tarinaa ja näiden brändien arvo nousee kuvittajien ja luovien tekijöiden käsissä. Slackin, WeTransferin ja Headspacen kuvitukset erottavat ne kilpailijoista. Unikkocollege, Klaus Haapaniemen sisustustyynyt ja Herra Hakkaraisen xylitolpastillit houkuttelevat enemmän kuin kuvituksettomat versiot. Kuvituksen myötä noussutta arvoa lienee mahdotonta numeroilla todistaa mutta lisäarvon tulisi näkyä myös tilillä.

Yksinyrittäjällä resurssit ovat rajalliset, joten on ansaintamahdollisuuksia tulee pohtia luovasti: Voisiko pakkauskuvittajan tai kuosisuunnittelijan hinnoittelulogiikka perustua tuotteiden myynnin lisääntymiseen, ehkä hybridimalliin? Voisiko arvoperusteinen (value-based) hinnoittelu yleistyä? Ehkä erillinen portfolio lisensoinnille avoimista kuvituksista ja kuoseista voisi tuoda lisäansaintaa ilman lisätyötä?

 

Näkökulmanmuutos auttaa yksinyrittäjää toimimaan isommin

Skaalautuva, aineettomaan arvonluontiin perustuva talous, on paitsi kansallinen niin myös yksilön etu ja timanttinen mahdollisuus tehdä rakkaasta kuvitustyöstä täysipäiväistä ja taloudellisesti kannattavaa. Parhaimmillaan työajan ja ansainnan välinen näkökulmanmuutos mahdollistaa vapauden toteuttaa omia intohimoprojekteja ja valita toimeksiantonsa.

Entä kansainvälistyminen tästä näkökulmasta? Yksinyrittäjälle on puolimahdotonta kansainvälistyä hoitamalla itse myyntiä, markkinointia, valmistusta, varastointia ja logistiikkaa. Kansainvälisille vesille voi sen sijaan päästä kustannustehokkaasti lisensoimalla eli ”vuokraamalla” oman brändin, kuvituksen tai printin paikalliselle lisenssikumppanille. Kunhan brändi ja tyyli ovat puhuttelevia voi yksinyrittäjä löytää suurenkin lisenssikumppanin. 

Uusien maantieteellisten markkinoiden haltuunoton lisäksi pitää varmaan seuraavaksi miettiä uusien todellisuudentasojen haltuunottoa. Mielikuvituksen ja tarinoiden maailmoihin on nimittäin teknologian kehityksen myötä ilmestynyt uusia kerrostumia: virtuaalinen ja lisätty todellisuus marssivat arkeemme. Lisätyllä todellisuudella tarkoitetaan sitä, että tietokonegrafiikalla tuotetut virtuaalikuvat ja -esineet liitetään osaksi oikeaa maailmaa; jossain vaiheessa ehkä jopa suoraan näköhermoon. Pokemonit ovat jo lenkkikavereitamme ja tuskin kestää kauaa, että muutkin kuvitukselliset hahmot ja elementit saapuvat luontevaksi osaksi arkisia toimintaympäristöjämme. Tarinamaailman kuvituksilla on todella mahdollisuus herätä eloon ja vallata maailma!

 

Herää jo luovuuden aineettomaan arvoon, Suomi!

C-day:n kampanja muistuttaa, että luova työ tuo Suomeen vuosittain noin 8 miljardin euron lisäksi iloa, hyvinvointia ja uusia ideoita. Lisäksi se on globaalisti tunnistettu kasvuala, jota robottikaan ei korvaa. Silti Suomessa luovilta aloilta leikataan tulevaisuudessa jopa kymmeniä miljoonia euroja. Leikataan, vaikka kannattaisi investoida. 

Paitsi luovien alojen ja yksittäisten kuvittajien yritystoiminnan myös Suomen koronanjälkeisen talouskasvun tulevaisuus on kiinni aineettomien oikeuksien hyödyntämisestä. IPR-intensiivisen teollisuuden osuus on jo 45% prosenttia Suomen ja koko EU:n taloudesta. Muutos elinkeinorakenteessa on merkittävä ja huomionarvoinen eikä sitä kannata ohittaa vain perinteisten teollisuudenalojen uutta paluuta edelleen haikaillen.

Hallitusohjelmassa aihetta liippaa moni valmistelussa oleva strategia ja tiekartta: yrittäjyysstrategia ja yrittäjyyden tiekartta, IPR-strategia ja jo julkaistu luovan talouden tiekartta. Näiden kaikkien tulisi osaltaan huomioida luovien alojen ja immateriaalioikeuksien merkitys. Toivottavasti Creative Business Finland ja muut luovan alan yrittäjyyttä tukevat linjaukset eivät jää koronatukien jalkoihin juuri kun kehittämisrahoitusta ja -tukipalveluita eniten tarvittaisiin. Rahoitusinstrumenttien on oltava riittäviä ja ennakoitavia sekä luovan talouden rahoituksen osalta että vapaan taiteen nyt veikkausvoittovarajärjestelmän uudelleenorganisoinnin myötä. Panostukset maksavat itsensä skaalautuen takaisin sekä kulttuurisena että taloudellisena arvona.

Share: