Tekniikkaa ja sisäelimiä
Pasilassa sijaitsevan työhuoneen seinällä on kuva traktorista. Piirustusjälki on tarkkaa: jokainen pieni tekninen osa on nähtävissä. Lattialla seinää vasten on kuvitus lentokoneesta.
“Olen aina rakastanut lentokoneita. Oikeastaan minusta tuli tekninen kuvittaja lentokoneiden takia”, englantilaissyntyinen kuvittaja Stewart Gray naurahtaa.
Graysta ei voinut huonon näön takia tulla lentäjää, mutta hän oli aina pitänyt myös piirtämisestä. Nuorena miehenä Gray pääsi näkemään lentokoneista tehtyjä teknisiä kuvituksia.
“Silloin minulle valkeni hetkessä, että tuota haluan elämässäni tehdä.”
Niin Gray hakeutui 1960-luvulla opiskelemaan teknistä kuvittamista ja graafista suunnittelua London College of Printing -yliopistoon. Opiskelu kesti viisi vuotta. Tie vei myöhemmin Suomeen suomalaisen vaimon myötä.
Nykyisin Gray on Suomen tunnetuimpia teknisiä kuvittajia.
Informatiiviselle tai tekniselle kuvittamiselle ei ole Suomessa omaa oppilinjaa. Graafikko ja informatiivinen kuvittaja Mikko Sallinen on erikoistunut tekemään lääketieteellisiä kuvituksia: esimerkiksi läpileikkauskuvia ihmisen kehosta. Työssä on auttanut oma kiinnostus lääketiedettä kohtaan.
“Tieteellisillä kuvittajilla on monessa maassa tieteellinen pohjakoulutus ja kuvituskoulutus sen päälle”, Sallinen kertoo.
Hän on itse taiteen maisteri Aalto-yliopistosta. Sallinen päätyi informatiiviseksi kuvittajaksi 1990-luvulla, jolloin hän taittoi oppikirjoja ja teki niihin myös kuvituksia.
Kuvittaja Henna Ryynänen tekee kuvituksia monipuolisesti.
“Oikeastaan en ole edes ajatellut, että teen myös teknisiä kuvituksia. Niitä on kertynyt portfolioon pikkuhiljaa.”
Ryynänen epäilee, että informatiivisten ja teknisten kuvitusten tekeminen saattaa juontua AD-taustasta mainostoimistossa.
“Siellä piti tehdä, mitä tilattiin. En voinut sanoa, etten tee kuvitusta, jos joku halusi kuvan esimerkiksi maansiirtokoneesta”, hän naurahtaa.
Grayn asiakkaat ovat lähinnä suomalaisia tekniikan alan yrityksiä esimerkiksi prosessin instrumentoinnin parista. Lisäksi Gray tekee informatiivisia kuvituksia muun muassa Suomen Punaiselle Ristille. Töitä on ollut melko helppoa löytää.
“Olen tehnyt myös kirjakuvituksia, mutta nekin ovat olleet informatiivista kuvittamista”, Gray jatkaa ja näyttää merenkulun historiasta kertovaan kirjaan tekemiään taitavia kuvituksia.
Ryynänen on tehnyt informatiivisia kuvituksia niin mainostoimistoille, lehtitaloille, kustantamoille kuin yrityksille.
“Yrityksellä saattaa olla esimerkiksi tarve näyttää visuaalisesti, miten oma tuotantoprosessi toimii”, Ryynänen antaa esimerkin.
Sallisen asiakkaisiin lukeutuvat kirja- ja lehtikustantamot, mainostoimistot ja terveydenhuollon organisaatiot Suomessa ja ulkomailla.
Teknisen ja informatiivisen kuvittajan täytyy yleensä tehdä taustatyötä, mikä saattaa lisätä työhön kuluvaa aikaa. Grayn työhuoneessa on suuri kirjahylly täynnä teknisen alan kirjoja. Tieto piti etsiä kirjoista ennen nettiä.
Grayn mukaan työssä haastavinta on, jos toimeksiantajalta ei ole saanut riittäviä tietoja, mitä pitäisi piirtää. Yleensä hän saa esimerkiksi autosta sen suunnittelupaperit.
“Yritän myös ottaa valokuvia piirrettävästä kohteesta, jos se on suinkin mahdollista.”
Silti aina ei voi olla täysin varma, menikö kaikki kuvituksessa oikein. Gray pyytää toimeksiantajaa tarkastamaan esimerkiksi lääketieteelliset kuvitukset vielä omalla asiantuntijallaan.
Myös Ryynänen on tottunut tekemään tutkimustyötä. Informatiiviselta kuvittajalta vaaditaan innostusta ja kiinnostusta oppia uutta.
“Tässä pitää olla vähän salapoliisi, tutkia ja googletella. Tilaajalta pitää rohkeasti kysyä paljon informaatiota, miten jokin asia toimii.”
Ryynäselle on jäänyt positiivisesti mieleen työ, jonka hän teki Atria Food Servicelle. Siinä hänen piti tehdä kuvitus naudasta ja asetella lihapalat oikeisiin kohtiin eläintä. Teurastaja tarkasti kuvituksen oikeellisuuden.
“Kaikkea piti tutkia. Mikä paisti oikeasti on? Se oli opettavainen ja haastava mutta miellyttävä projekti.”
On tavallista, että asiakas haluaa muutoksen lähes jokaiseen tekniseen kuvitukseen, vaikka tutkimustyö olisi tehty kuinka hyvin tahansa.
“Kokemukseni mukaan insinöörit ovat maasta riippumatta tarkkoja, että kaikki on piirustuksessa varmasti oikein ja oikeassa mittakaavassa”, Gray sanoo.
Nykyään Gray työstää kuvituksia Photoshopin avulla, mutta aikaisemmin hän teki töitä erityisesti airbrush -menetelmällä.
“Photoshopilla tehtyihin kuviin on huomattavasti helpompaa tehdä muutoksia kuin airbrushilla tehtyihin”, hän hymähtää.
Myös Ryynänen tunnistaa asiakkaiden vaativuuden. Hänen mielestään informatiivisessa kuvittamisessa suurin haaste onkin kuvata kohdetta todellisesti.
“Informatiivisessa kuvittamisessa ei pysty säveltämään ja olemaan sillä tavalla luova”, Ryynänen pohtii.
Kumpi teknisessä ja informatiivisessa kuvittamisessa on tärkeämpää: kuvituksen kauneus vai informaatio?
Gray on hetken aikaa vaiti.
“Teknisen kuvituksen pitää aina välittää tietoa. Ulkonäön merkitystä on harkittava tästä lähtökohdasta, eikä ulkonäkö saisi ikinä haitata kuvan luettavuutta”, hän vastaa lopulta.
Sallisen kokemuksen mukaan osalle tilaajista informaatio on tärkeämpää kuin kuvituksen ulkonäkö. Kuvituksen kauneus on usein tärkeämmässä osassa, jos lääketieteellinen julkaisu on kohdistettu suurelle yleisölle asiantuntijoiden sijaan.
“Minulle itselleni on tärkeää, että informatiivinen kuvitus on myös kaunis”, Sallinen sanoo.
Ryynänen on huomannut, että myös informatiivisten kuvitusten briiffit ovat teknisempiä ja suoraviivaisempia kuin muissa kuvituksissa. Usein kuvituksilla on selkeä tavoite: näyttää esimerkiksi, miten kaukolämpö kulkee.
Se ei silti tarkoita, ettei kuvitus voisi olla kaunis tai kuvittajan omaleimainen tyyli näkyä.
“Oma tyyli voi näkyä vaikka siinä, miten tekee ihmishahmot tai millaisia värisävyjä käyttää. Oma tyyli tulee ikään kuin työn sivutuotteena”, Ryynänen sanoo.
Ryynäsen mukaan informatiivisista kuvituksista saadut palkkiot vaihtelevat. Korkeimmat palkkiot tulevat yrityksiltä ja mainostoimistoilta.
“Yritän omassa tarjouksessani huomioida, kuinka paljon aikaa kuvituksen tekemisen menee. Teknisen prosessin kuvaamisessa menee huomattavasti enemmän aikaa kuin esimerkiksi maskottihahmon luomisessa.”
Grayn arvion mukaan informatiivinen kuvittaminen saattaa olla paremmin palkattua kuin tavalliset kuvittajan työt. Hän ei itse laske tuntipalkkaa työlleen: joskus työt saa tehtyä nopeammin, joskus hitaammin.
Gray on ollut tyytyväinen uraansa teknisenä ja informatiivisena kuvittajana. Kuvittajien kannattaisi pitää silmät auki myös informatiivisten kuvitusten teolle.
“Minusta suomalaisessa kuvittamisessa keskitytään aika paljon lastenkirjojen kuvittamiseen verrattuna vaikka Englantiin, jossa kuvittajat tekevät monipuolisemmin erilaisia asioita.”
