Kuvittajien kädenjälki on vallannut kaupungit ja kunnat: koulut, kirjastot, neuvolat, työmaa-aidat ja virastot. Seinät, katot, lattiat ja matot. Julkisista tiloista halutaan suunnitella nyt entistä viihtyisämpiä, ja tilalliset kuvitukset voivat elämyksellisyyden lisäksi esimerkiksi opastaa kävijää tai lisätä lapsen turvallisuuden tunnetta jännittävällä lääkärikäynnillä.
Tässä lehdessä tutustutaan kuvittajien toteuttamiin tuoreisiin julkisen taiteen kohteisiin ja selvitetään, miten julkisen taiteen prosessit toimivat.
Jo 13 prosenttia kuvittajista kertoo työskentelevänsä julkisen taiteen tai muun tilataiteen parissa. Tilaajien rohkeus ja vauhdilla kehittyneet tekniikat mahdollistavat entistä laajemman kirjon rakennuksiin integroituja kuvitustaiteellisia teoksia. Kuvituksellinen näkökulma julkiseen taiteeseen toimii usein hienosti – kuvittajat ovat erittäin taitavia kuuntelemaan asiakkaiden toiveita ja toteuttamaan taiteellisesti korkealaatuisia teoksia tilan asettamilla reunaehdoilla.
Vaikka kuvittajilla erilaisia asiakasaloja riittää ja työtehtävät liikkuvat visuaalisen taiteen ja luovan suunnittelun janalla tilannekohtaisesti, on kuvittajan ammatti-identiteetti selvästi omansa. Tuoreet tiedot ilahduttavat: kuvittajista 99% kertoo olevansa ylpeitä tai melko ylpeitä ammatistaan. Ja 95% näkee kuvitustyönsä merkityksellisenä tai melko merkityksellisenä muille ja maailmalle. Syystäkin: kuvittajien kädenjälki luo tuotteille, palveluille, julkaisuille ‒ tai paikoille ‒ omaleimaisen identiteetin.
Julkaistu Kuvittajassa 4/23.