Heikalan kuvittama ja Magdalena Hain kirjoittama Teen ja loitsujen vuosi -kirja vie lukijan Launealaan, jossa neljä tarinaa sijoittuvat neljään eri vuodenaikaan ja nuorten noitien elämään. 

Kirjan ensimmäisessä osassa Syysnoita kohtaa metsän jumalat ja ratkoo ahneuteen, eriarvoisuuteen ja luonnon riistoon liittyviä ongelmia. Toisessa osassa Talvinoita valmistautuu vetäytymään talven rauhaan ja yksinäisyyteen, mutta saakin yllättävän vieraan, joka tuo mukanaan uusia tunteita.  

Kolmannessa osassa Kevätnoita pohtii niin sukupuoleen kuin noituuteenkin liittyviä identiteettikysymyksiä. Neljännessä osassa Kesänoita lähetetään toipumaan työuupumuksesta. Lomakohteessa lohikäärmemyrsky ja mystinen merenneito onnistuvat houkuttelemaan noidan ulos tutkijankammiostaan.  

Kyseessä on nuorille suunnattu fantasia, jossa ikiaikainen taikuus ja tähän aikaan kytkeytyvät kysymykset rinnastuvat vetävällä tavalla. Noituus on osa kulttuurihistoriaa, ja ehkä siksi noidat tutuvat kantavan tarinoissaan perinteiden painolastia. Tämä tekee noidista toisinaan tahattoman konservatiivisia, vaikka potentiaalia kumouksellisempaan kerrontaan luulisi taikamaailmasta löytyvän, oli kyse sitten luokasta, toislajisista, sukupuolesta tai seksuaalisuudesta. 

Herkullisen värisillä kuvasivuilla modernit ja ajattomat elementit kohtaavat tavalla, joka tekee noitien maailmasta uskottavan. 

Teen ja loitsujen vuosi jättää nykykulttuurin lailla vastuun pitkälti yksilöille, joiden tehtävänä on osoittaa rohkeuttaan rajoja rikkomalla ja normeja vastustamalla, vaikka yhteisö ja sen ihmiset ja eläimet tarjoavatkin tarpeen tullen tukea ja hyväksyntää. 

Kuvituksissa eri todellisuudet sekoittuvat luontevammin. Visuaalinen maailma tuo mieleen niin Elsa Beskow’n kuin Hayao Miyazakin ja yhdistää klassisen kuvitustaiteen omaleimaisuuteen sekä ajanmukaisuuteen. Herkullisen värisillä kuvasivuilla modernit ja ajattomat elementit kohtaavat tavalla, joka tekee noitien maailmasta uskottavan. 

Noitien kotoisiin huoneisiin ja lumoaviin luonnonympäristöihin on helppo uppoutua. Lohikäärmemyrskyn sähköisen ritinän melkein tuntee ympärillään, ja metsän jumalat seisovat jylhinä pienten ihmisten ja noitien ympärillä. Värit ja tunnelmat vaihtuvat vuodenaikojen mukaan kevään heleydestä syksyn lämpimiin murrettuihin sävyihin.  

____________________

Julkaistu Kuvittaja-lehdessä 2/26.