Ympäristön mukana muuttuva Kasa
Emilia Erfvingin Kasa-kuvakirjasarja on nyt ilmestyneen Kasa ja kuusi -kirjan myötä edennyt sarjan kuudenteen osaan. Sarjan hurmaavin ja omaleimaisin piirre on sen ainutlaatuinen päähenkilö, joka on nimensä mukaisesti kasa. Jos ajatusleikkinä kuvitellaan tavanomaisen proosan päähenkilöksi elollistettu kasa, olisi kyseessä luultavasti varsin vaikeaselkoinen ja kokeileva teos.
Kuvakirjan keinoin kasan olomuoto kuitenkin näyttäytyy lukijalle luontevana ja sen suuremmitta vaikeuksitta. Kasa on kooste luonnonmateriaaleja: kukkia, oksia ja neulasia, jotka liikkuvat ja elävät kasamaisena muodostelmana. Inhimillisen ja tunteita ilmaisevan Kasasta tekevät silmät, suu ja nenä, joista jälkimmäinen tosin teoksessa Kasan nenä (2022) joutuu kadoksiin.
Kasa on olemukseltaan osa ympäristöään ja myös muuttuu ympäristönsä mukaisesti. Erfvingin kuvituksissa Kasa ei pysy täysin koossa, vaan lehdet ja oksat lennähtelevät ja pöllyävät ympäröivään kuvapinta-alaan. Jopa hyönteiset ovat tervetulleita Kasan kehoon. Kasan kuusi -teoksessa Kasan lehtien lämpöön sujahtaa talvehtimaan pikkukirjanpainajia. Kasa ei siis ole luonnosta erillinen, ja sen erikoinen olemisen tapa haastaa filosofiaan taipuvaista lukijaa pohtimaan yksilön ja ympäristön välisiä rajoja ja rajattomuutta.
Kirja opettaa kauniisti luonnon kiertokulun käsitteen. Yhden olennon kuolema on monilajisesti tarkasteltuna lopun sijaan alku.
Kasa ja kuusi -kirjassa pohditaan herkkävireisesti kuolemaa. Kasalle rakas kuusi kaatuu syysmyrskyssä. Kirjan vaikuttavimmassa kohdassa Kasa ja tämän ystävä kettu makaavat surunsa uuvuttamina kuolleen kuusen rungolla. Surun täyteinen kuva kääntyy kuitenkin kohti valoa, kun jo seuraava kuva zoomaa Kasan kasvoihin ja pienen pieniin hyönteisiin, joita äkkiä kuhisee kuolleessa puussa.
Kirja opettaa kauniisti luonnon kiertokulun käsitteen. Yhden olennon kuolema on monilajisesti tarkasteltuna lopun sijaan alku. Kuvissa nähdään, kuinka kuollut kuusi ensin täyttyy lahottajista ja vaipuu sitten osaksi maata. Pian muhevasta metsämaasta jo versookin uusi vihreä elämä.
Emilia Erfving: Kasa ja kuusi (Lastenkeskus 2026).
____________________
Julkaistu Kuvittaja-lehdessä 2/26.
