Olemme nähneet viime kuukausina luksusbrändien kuvituskilvoittelua: kenen kampanjakuvitukset ovat upeimpia ja omaperäisimpiä? Kuka saa parhaiten kuvituksilla ilmaistua brändinsä aitoutta, arvoa ja räätälöityä laatua? Burberry vastaan Hermès! Loewe vastaan Lacoste! Ilmiö on ollut niin laaja ja mielenkiintoinen, että Kuvittaja-lehti syventyi siihen perusteellisesti.

Maamme talouskasvu sakkaa ja synkistelyn sijaan ratkaisuja siihen voisi hakea vaikka vahvemmista laatumielikuvista, valoisasta visuaalisesta tarinankerronnasta ja erottuvuudesta markkinoilla. Ei koristelusta, vaan vahvasta brändipääomasta, ja sen kautta korkeammasta hinnoittelustakin. Kyse on aineettomasta arvosta, IPR:stä, globaalien markkinoiden kivikovasta valuutasta. Kaikesta siitä, missä ”Ruotsi on aina ollut luonnostaan parempi” (koska he ymmärtävät sen arvon ja panostavat).

Aika nostaa rimaa – ei laskea sitä

Kuvitukset tuotteissa, pakkauksissa ja markkinoinnissa tuovat hyvin konkreettisesti lisää upeutta ja houkuttelevuutta. Suomalaiset firmat: juuri nyt on hyvä hetki tilata uudet kuvitetut ikkunatarrat, messuseinät, tuotepakkaukset tai tehdä edes pieni kuvitettu mainoskamppis luksusbrändityyliin. Ammattikuvittajan nimi ja ehkä kasvotkin, jopa pieni tarina prosessista, tuovat laatua ja kiinnostavuutta pieneenkin lisäpanostukseen.

Myös kaupungit ja kunnat tarvitsevat erottuvuutta ja vetovoimaa, ja moni hakee niitä kuvituksista. Esimerkiksi Helsingin kaupunkibrändi nojaa yhä enemmän kuvitusten eloisaan voimaan – etenkin Lille Santasen ilmekuvitukset ovat kevään ja kesän aikana vallanneet kaupunkitilaa vaikuttavalla tavalla. Kuvitusbrändihaaste on heitetty; Espoo, Tampere, Oulu, muut! Ja etenkin Suomen maabrändi – voisiko se henkiä omaperäisyyttä ja laatua kotimaisin kuvituksin?

Hälyn yläpuolelle

Visuaalinen häly on näin AI-ajassa silmiähuumaavaa ja siksi erottuva visuaalinen identiteetti todella pysäyttää ja tekee vaikutuksen. Suomalainen kuvitusosaaminen on todella korkeatasoista, monipuolista ja kansainvälisesti palkittua. Viimeisin hieno kuvitusuutinen oli Ville Tietäväisen sija kärkikymmenikössä Euroopan keskuspankin eurosetelien suunnittelukilpailussa.

Niin Hermèsin silkkihuivit, Diorin huulipunat kuin eurosetelitkin ovat korkeimman luokan tuotteita, joihin kuvitusräätälöinnin tulee yhdistyä juuri näin; kokemuksella, pieteetillä ja ammattitaidolla. Kyse on aitouden mielikuvien lisäksi luotettavuuden ilmaisuista.

Jos omaa firma- tai kuntabrändin tasoa haluaa nostaa, niin samalla laatulogiikalla voi edetä. Kuvitukset tarjoavat teitä ulos ankeuksista ja keskinkertaisuuksista (jopa vaaran tunteista) kiinnostavuuksiin sekä hälyjen ja kilpailijoiden yläpuolelle. Sadoista taidokkaista tekijöistä löytyy varmasti joka tyyliin sopiva. 

Luovat alat lentoon, maakuva myös 

Kaikki valtiolliset paperit luovien alojen kansainvälistä nousukiitoa varten ovat jo valmiina eli IPR-strategia, luovan talouden kasvustrategia ja tiekartat, kulttuuripoliittinen selonteko. Tuoreessa selvityksessä kirja-alasta painotetaan kuitenkin, että ”kuvittajilla ei ole ollut omaa, toimialalle suunnattua spesifiä kansainvälistymisohjelmaa konsultointeineen ja tukineen, vaikka potentiaalia selvästi olisi”. Kuvittajista jopa 65 % työskentelee jo kansainvälisesti ja luovien alojen korkeaa kansainvälisyysastetta on syytä edelleen kasvattaa – tasaamaan kotimaan taloustilanteita, ja viemään myös kiinnostavaa suomalaista kulttuuria, visuaalista ilmaisua sekä aineetonta arvoa maailmalle.

Luovan talouden kasvustrategia sisältää erinomaisia toimenpide-ehdotuksia, jotka pitää enää resursoida. On aika kehittää rahoitusjärjestelmää yksinyrittäjävaltaisille, sisältövetoisille, verkostomaisille, aineetonta pääomaa tuottaville luoville aloille sopivaksi. Siinä sivussa samaan nosteeseen pääsevät asiakasyritykset ja myös Suomi Oy Ab -brändi.

Kuvittajat ry:n vaikuttamistavoitteet hallituskaudelle 2027–2031 tarjoavat neljän teeman alla keinoja kotimaisen visuaalisen alan kukoistukseen, lukutaidon tukemiseen, luovaan kasvuun ja kansainvälisyyteen:

1. Laitetaan yksinyrittäjyyden perusedellytykset kuntoon. 
2. Panostetaan aineettomaan arvonluontiin.
3. Investoidaan kotimaiseen visuaaliseen kulttuuriin.
4. Tuetaan lukutaitoa ja -intoa sekä kuvakirjan saatavuutta.