Kuvakirja on avain lukutaitoon, mutta myös paljon muuhun. Se johdattaa kuvalliseen ilmaisuun, tietoon ja taiteeseen, tarinan rakenteeseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen.

Tämän päivän kuvakirjat käsittelevätkin elämää monelta kannalta. Minulle kuvakirjojen tekijänä tämä aika antaa mahdollisuuksia paljoon: kirjan luominen on innostavaa ja inspiroivaa! Maailman paras ammatti monin tavoin.

Paine tekoälyn tekemiin kirjoihin leijuu horisontissa kuitenkin uhkaavana. Silloin
pienimmät lukijat saavat inhimillisen elämän perusteet tekoälyn tekeminä, koneen
tuottamina sisältöinä. Ruotsissa onkin jo tuotettu menestyksekkäästi, ainakin
myyntilukujen valossa, tekoälyllä kuvitettu kirjasarja The Swedish Family.

Joanna Andrén kirjoittama ja tekoälyllä täysin kuvitettu sarjan osa Det spökar på äventyrsbadet oli Ruotsin viime vuoden seitsemänneksi myydyin kirja. Kuvituksen laadusta voi olla montaa mieltä, mutta kirjasarja on selkeästi vedonnut ostajiin. Verkkokauppa Amazon tarjoaa tekoälyn kuvittamia kirjoja pilvin pimein. Suurin osa tuntuu tulevan tällä hetkellä Japanista. Hyvä esimerkki on Kahua AI Bookin tuotanto.

Uutuus ja teknologia toki viehättää ja kustannusten pieneneminen houkuttaa sekä ostajaa että kustantajaa. Kuka tahansa voi tehdä oman kuvakirjan tekoälyllä vain kymmenessä minuutissa! Silloin voi saada perheen kullannupun seikkailemaan tekoälyllä kirjoitetussa ja kuvitetussa tarinassa. Alustoja löytyy useita mm. Magical Children’s Book.com, Child Book AI tai Scarlett Panda.

Tekoälyn tekemä kirja on kuitenkin monisyinen kokonaisuus. Me kuvakirjojen kuvittajat kannamme huolta tulevaisuudestamme ja tekoälyllä tuotetun kuvaston moraalittomuudesta, energiasyöppöydestä ja tekijänoikeusongelmista.

Tekoälyohjelmat on koulutettu ilman lupaa mm. kuvittajien kuvilla. Ammattilaisilla ei ole ollut mitään mahdollisuutta kieltäytyä tästä. Tämän hetken tekoälykuvat näyttävät aika tunnistettavilta, mutta erilaisia taidemuotoja tulee sen repertuaariin koko ajan lisää. Ja kaikki niiden tyylit ovat peräisin ihmisten tekemistä kuvista.

Kuvittajat ovat huolissaan myös tekijänoikeuksista. Kenen ovat oikeudet, jos
koneohjelma tekee kirjan sisällön – kustantajan vai tekoälyfirman? Tämä ilmeisesti
vielä hakee muotoaan. Varmaa on, että koneellisten kirjatuotantojen maailmassa
kirjailijoiden ja kuvittajien on tulevaisuudessa pakko siirtyä muille aloille.

Jokainen tekoälyllä generoitu kuva käyttää suunnattomasti energiaa. Energian
tuotanto on iso kysymys jo nyt. Meidän päätettävissämme on, mihin käytämme
energian. Annammeko sen mieluummin tekoälyn käyttöön kuin ihmisten arkeen?

Kuvakirjailijat ja kuvittajat ovat huolissaan myös aiheista. Mitä käy kirjan aiheille, jos tekoäly tekee kirjoja? Uudistuuko kirjallisuus, jos luotetaan vain tekoälyyn, joka
järjestelee uuteen järjestykseen jo olemassa olevia teemoja ja kuvia?

Ihmisen tekemät tarinathan nousevat ihmisten elämästä, reflektoivat humaania
kokemusmaailmaa. Tekoäly taas tekee nopeasti trendikästä, sitä, joka on jo ilmassa, mutta ei kuitenkaan luo mitään uutta. Se ei esitä uusia oivalluksia kuvallisesti tai tarinallisesti. Haluammeko pelkästään helposti sulavaa, nopeasti tehtyä ja näennäisesti näyttävää?

Toivottavasti me kuvakirjojen ”ihmistekijät” saamme tehdä myös tuleville
lapsilukijoille monipuolista ja tavoitteellista humaania sisältöä.

Teksti on julkaistu alun perin Onnimanni-lehdessä (3/25).