Kuvittajan vuosiansiot voivat muodostua monesta eri liiketoiminnan osa-alueesta. On suotavaa, että tuloja tulisi monesta eri suunnasta. Liiketoiminnan skaalautuvuus ja sen mahdollisuudet vaihtelevat hyvin paljon eri liiketoiminnan osa-alueilla. Skaalautumisella tarkoitetaan sitä, että liiketoimintaa pystytään kasvattamaan ja tehostamaan ilman resurssien lisäämistä.

Yksittäisten kuvitusten tekeminen skaalautuu kuvittajan käytössä olevan työajan mukaan, mutta esimerkiksi lisenssit tai rojaltit skaalautuvat myyntien mukaisesti. Näiden lisänä voi olla jatkuvia asiakkuuksia tai vaikka oma verkkokauppa.

Oman talouden kokonaiskuvan kannalta voi tehdä helpon laskentaharjoituksen siitä, kuinka isoja vuosittaisia tuloja tavoitellaan. Kun tavoite on selvillä, voidaan laskea mitä tämä tarkoittaa kuukausitasolla ja miten tavoitteeseen päästään. Yrittäjille ei kesälomalla kukaan maksa mitään, joten lomien tulot täytyy ansaita vuoden aikana etukäteen.

Esimerkki: Tavoitellut bruttotulot 40 000 € vuodessa tarkoittaa 3636 € ansaintaa kuukaudessa (11kk, poislukien yksi lomakuukausi). 90€/h korvauksella tämä tarkoittaa 40 laskutettavaa työtuntia / kk tai esimerkiksi 33 laskutettavaa työtuntia / kk + 600 € rojaltituloja / kk. Tämä on 8,25-10 laskutettavaa työtuntia / viikko riippuen onko rinnalla jotain muita tulovirtoja. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa n. 4-5 asiakastyötä / kk + uusien asiakkaiden hankintaan tarvittava aika.

Ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa hinnoitella kuvitustyötä, mikä tekee oman työn hinnoittelusta usein vaikeaa. Kuvitustekniikka, kuvituksen kohde sekä usein myös kuvittajan oma brändi ja kokemus vaikuttavat hinnoitteluun.

Tavoitteena kannattaa pitää hintaa, jolla työtä on mukavaa ja taloudellisesti motivoivaa tehdä.

Hinnan miettimisen voi aloittaa tuntihintaan pohjaten. Silloin saa jonkinlaisen kokonaiskäsityksen siitä, mikä oman työn arvo on. Kuvitustyön tuntihinta Suomessa on eri suosituksissa sadan euron molemmin puolin (mm. Freelance-journalistien palkkiosuositukset). Asiakkaalle voi tarjota tunti-, päivä-, viikko- tai kuukausihintaa.

On hyvä huomata, että erilaisilla asiakkailla on erilaiset budjetit, joiden mukaan hintapyyntöä voi halutessaan suhteuttaa.

Uuden kuvitustyön hintaan sisältyy lähtökohtaisesti teoksen kertajulkaisuoikeus. Jos asiakas haluaa laajemmat käyttöoikeudet, siitä tulee saada erillinen korvaus.

Kuvan käyttöoikeudet ja tekijänoikeus ovat kuvittajan kaupankäynnin välineitä. Älä myy turhaan kaikkia oikeuksia, jos niiden luovuttamiselle ei ole perusteita.

Jos tekemääsi kuvaa käytetään esimerkiksi aikakauslehden kannessa yhdessä numerossa, lähtökohtaisesti myyt käyttöoikeuden tähän yhteen julkaisukertaan ja käyttökohteeseen, yleensä myös verkkojulkaisuun.

Laajemmista käyttöoikeuksista tulee saada suurempi korvaus. Suositeltu uudelleenjulkaisuoikeus on 50% kertajulkaisun hinnasta, kuvan vapaa käyttö vuoden ajan lehdessä +50% kertajulkaisuhinnan päälle ja kuvan vapaa käyttö ilman aikarajaa +100% kertajulkaisuhinnan päälle.

Kuvan käyttöoikeuksien laajuutta voi rajata käyttöajan, julkaisumaan, käyttökohteen ja tuotantomäärän mukaan. Mitä laajempia nämä rajaukset ovat, sitä korkeammaksi myös siirrettävien oikeuksien hinta muodostuu. Periaatteena kannattaa pitää ajatusta, että mitä useampi silmäpari näkee kuvan, sitä enemmän kuvan tekijän tulee saada kuvasta korvausta.

Kuvituksen hinta on melkein aina asia, josta joutuu neuvottelemaan. Neuvottelu ei ole väittelyä vaan vuoropuhelua, jossa osapuolet kertovat omat toiveensa ja osaavat myös perustella ne. Kannattaa pohtia, mikä oman työn arvo on.

Ensin on määriteltävä omat rajat ja mitä itse hinnalta haluaa. Asiaa voi lähestyä miettimällä, mikä olisi oman työn minimihinta, hyvä hinta ja unelmahinta, ja aloittaa neuvottelu hyvän ja erinomaisen väliltä. Omaa hintahaitaria ei kannata kuitenkaan esitellä asiakkaalle, sillä asiakas usein ehdottaa haitarin alinta hintaa.

Yleensä neuvottelu ankkuroituu ensimmäisen mainitun luvun ympärille, jota voi olla vaikea muutta paljoa. Tämä on neuvottelutaktiikka, jota moni käyttä tietoisesti. Tässäkin tapauksessa auttaa, jos omat hintatasot ovat selvillä. Ne auttavat hahmottamaan, jos asiakkaan tarjoama hinta on aivan liian matala.

Palkka- ja palkkiosuosituksista hyödyllisiä voivat olla Freelance-journalistien palkkiosuositukset, Grafian hinnoittelutiedot ja toimialatutkimuksen tilastot, Suomen Taiteilijaseuran ohjeet kuvataiteilijoiden työn hinnoitteluun, Opetus- ja kulttuuriministeriön näyttelypalkkiosuositukset, Akavan luentopalkkiosuositukset ja Lukukeskuksen kirjailijavierailuhinnasto.

Kuukausipalkkojen osalta kannattaa tutustua Markkinoinnin ja luovien alojen palkkasuosituksiin ja Taide- ja kulttuurialan suosituksiin ja palkkatutkimustuloksiin.

Kuvittajan myymä käyttöoikeus luomiinsa kuvituksiin on arvonlisäverollista vain ”mainosteosten” osalta, joiden alv-kanta on 25,5% (1.9.2024 alkaen). Kantoja tulee noudattaa: jos myynti on säännelty alv 0% -kantaan, silloin lasku tulee laatia sen mukaan ja päinvastoin.

Monesti verottajan mainosteos-termin tulkitseminen voi kuitenkin käytännössä olla hankalaa. Epäselvissä tilanteissa alv-velvollisuudesta kannattaa keskustella asiakkaan kanssa ennen laskuttamista. Verottajalta voi myös pyytää ennakkopäätöksen asiasta.

Jos vuoden liikevaihto on alle 15 000 euroa ei arvonlisäverovelvolliseksi tarvitse rekisteröityä vähäisen liiketoiminnan harjoittamisen perusteella. Jos myynti on yli 15 000 euroa mutta alle 30 000 euroa, arvonlisäverosta saa huojennusta. Huomioi muutokset alarajahuojennuksiin vuodelle 2025, ja myös poikkeuksena tähän ohjeeseen mahdollisuus hakeutua arvonlisävelvolliseksi.

Lue lisää osoitteessa vero.fi.

Sopiminen kannattaa aina tehdä kirjallisesti, jolloin siihen on helpompi palata mahdollisessa riitatilanteessa. Kirjallisena sopimuksena voi toimia sähköpostiviesti tai esimerkiksi Kuvittajat ry:n valmis sopimusmalli. Sähköpostiviestin yhteydessä on tärkeää saada asiakkaalta siihen kuittaus, joka toimii allekirjoituksena sopimukselle.

Asioita, joista kannattaa ainakin sopia, ovat sopimuksen kohde ja työn kuvaus, aikataulut, hinta, käyttöoikeudet ja tehtävän työn toimitus.

Hinnan osalta työ voidaan jakaa osiin, jolloin hinta muodostuu työvaiheiden mukaan. Sopimukseen kannattaa merkitä tietty määrä mahdollisia muutoskierroksia sekä hinta näiden jälkeen tehdyille muutostoiveille esimerkiksi tuntihinnoitteluna.

Sovittujen käyttöoikeuksien lisäksi voi mainita, että muusta käytöstä sovitaan erikseen. On yleistä, että asiakas myöhemmin palaa asiaan ja haluaa käyttää tehtyä teosta myös muissa asiayhteyksissä.

Lisensointi on kuvitusten käyttöoikeuksien myyntiä eri käyttökohteisiin, esimerkiksi paperituotteisiin tai kodintekstiileihin. Lisenssisopimuksissa on yleensä määritelty ennakkomaksut sekä rojaltit tuotemyynneistä, jotka alkavat kertymään, kun ennakkomaksut on katettu rojalteilla. Lisenssimaksun ja mahdollisten rojaltien lisäksi sovitaan ainakin käyttökohteesta, käytön ajasta ja alueesta, sekä mahdollisesti lisenssin kohteen muutosten hyväksymisestä, laadusta ja muista kontekstisidonnaisista asioista.

Nappaa lisenssisopimusmallimme käyttöösi täällä!

Monilta ongelmilta tosiaan välttyy, kun asiakkaan kanssa sopii jo etukäteen kirjallisesti kuvien käytön laajuudesta. Jos selvää sopimusta ei ole, näyttötaakka jää aina sille, joka vetoaa saaneensa oikeudet. Asiakkaasi on näytettävä toteen, että se on saanut sinulta oikeudet, jotka se sanoo itselleen siirtyneen. Jos kirjallista sopimusta, sähköpostia tai vastaavaa ei ole, suullinenkin sopimus kelpaa. Senkin puuttuessa tunnetaan vielä hiljainen sopiminen, eli osapuolten välille tai alalle vakiintunut käytäntö on eräänlainen sopimus. Kaikkien oikeuksien voi tuskin olettaa siirtyneen asiakkaalle, ellei siitä ole sovittu jollakin tavalla. Oikeuksien kokonaisluovutus kun on kuvitusalalla poikkeus. Laki siis on yleensä tekijän puolella.

Kuvittajalla voi olla monta erilaista polkua asiakkaiden löytämiseen, mutta jossain vaiheessa uraa jokainen joutuu todennäköisesti myös myymään osaamistaan. Tämä on monen mielestä tylsää ja vaikeaa: olisi paljon mukavampaa vain tehdä uusia kuvituksia! Myyntityöhön kannattaa kuitenkin panostaa ja vaikka merkitä kalenteriin kerran viikossa tunti, jonka käyttää uusien potentiaalisten asiakkaiden etsimiseen ja kontaktointiin. Pieni ajallinen panostus todennäköisesti maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti. Sähköpostiviesti, jossa on linkki kuvittajan sivuille yleensä riittää hyvin.

Kannattaa muistaa, ettei Suomen maantieteellisiä rajoja tarvitse pitää myyntirajoina. Potentiaalisia asiakkaita voi löytyä aivan mistä tahansa.

Kaikki, mitä kuvittaja tekee, on hänen itsensä markkinointia, ja näkyvyys on mitä parhain myyntityökalu. Tästä näkökulmasta on tärkeää muistaa omat moraaliset oikeudet ja pitää huolta siitä, että kuvittajan nimi mainitaan töiden yhteydessä. Omia töitä kannattaa yrittää pitää esillä mahdollisimman paljon itselle mielekkäissä yhteyksissä.

On myös hyvä huomioida oma löydettävyys. Mistä paikoista mahdolliset uudet asiakkaat voivat kuvittajan löytää, ja kuinka helppoa kuvittajaan on olla yhteydessä? Hyvä harjoitus on aina välillä laittaa oma nimi hakukoneeseen ja katsoa, miten löydettävissä oikeasti on.

Brändi on johonkin tiettyyn asiaan tai tuotteeseen yhdistettävä nimi tai visuaalinen merkki. Voi olla vaikeaa kuvitella itseään brändinä, mutta mitä enemmän kuvittajan nimi on esillä, sitä vahvemmin sitä voi alkaa ajatella omana brändinä.

Kuvittajan brändin ei tarvitse aina olla yrittäjän oma nimi, vaan se voi olla oikeastaan mitä vain. Jokin konsepti on voitu brändätä eri tavalla kuin muu toiminta, tai brändi voi olla esimerkiksi yrityksen nimi.

Kannattaa miettiä, miten kommunikoi oman brändin kautta. Onko yrittäjä-minä erilainen kuin yksityinen minä töiden ulkopuolella? Viestitkö esimerkiksi sosiaalisessa mediassa kuvittajana ja yrittäjänä vai yksityishenkilönä? Kannattaa miettiä jonkinlaista yhteneväisyyttä kaikkien kuvittajana tekemiensä asioiden välille. Mistä sinä haluaisit kuvittajana olla tunnettu?

Suomessa toimii muutamia kuvitusagentuureja, ja maailmalla heitä on paljon. Agentti voi olla kuvittajalle kullanarvoinen apu. Agentti etsii kuvittajalle asiakkaita ja projekteja, ja sitten vähentää projektin hinnasta oman välityspalkkionsa.

Kun agenttiyhteistyötä aloittaa, on hyvä jutella potentiaalisen agentin kanssa varsinkin siitä, onko kuvittaja agentuurin listoilla yksinoikeudella vai ei. Tällä tarkoitetaan sitä, voiko kuvittaja etsiä asiakkaita myös itse, vai siirtyvätkö kaikki kuvittajan asiakkuudet suoraan agentin hoidettaviksi. Tähän ei ole oikeaa tai väärää toimintamallia.

Agenttien edustussopimukset kannattaa sitoa aikaan: sopimuksia on aina helpompi uusia, kuin päästä niistä irti.

Nykymaailma on niin kansainvälinen, että kuvittajilla, jos kenelläkään, pitäisi olla hyvät mahdollisuudet löytää asiakkuuksia ulkomailta aivan siinä missä Suomestakin. Ajallisesti suurin työ on sopivien asiakkaiden ja agenttien löytäminen. Toisaalta samanlaista myyntityötä asiakashankinta on myös kotimarkkinoilla, eikä sitä kannata vieroksua. Kuvittajan näkökulmasta mietittävää on siinä, että näyttäytyy myös kansainvälisille asiakkuuksille ammattimaisesti. Ovatko omat nettisivut saatavilla myös englanniksi, miltä sosiaalisen median profiilit ja muut kosketuspinnat näyttävät asiakkaille?

Kuvitusliiketoiminta toimii kansainvälisillä markkinoilla lähtökohtaisesti samojen toimintamallien mukaan kuin Suomessa. Kuvittaminen ei ole kieleen sidottua toimintaa; tosin on hyvä ymmärtää, että joillakin markkinoilla kieli voi asettua esteeksi asiakashankinnalle ja uusille projekteille. Agentuurit yleensä kommunikoivat sujuvasti englanniksi ja voivatkin olla hyvä väylä uusien markkinoiden avaamiseen omalle liiketoiminnalle.

Isoimpana erona kansainvälisten ja kotimarkkinoiden välillä voivat olla yleisesti käytetyt liiketoimintamallit. Esimerkiksi käyttöoikeuksien myynti, eli lisensointi, on paljon yleisempää muun muassa Pohjois-Amerikassa, Englannissa ja Japanissa kuin Suomessa. Tässäkin asiassa paikalliset agentit ovat paras apu, sillä he tietävät, millä liiketoimintamallilla heidän markkinoillaan on totuttu toimimaan.

Jos myynti on Suomen lain mukaan arvonlisäverosta vapaata, merkitse laskuun: The service is tax-free under the VAT Act of Finland. Älä merkitse VAT 0% ‒ merkintä on varattu muuhun käyttöön. Jos et ole arvonlisäverovelvollinen, voit merkitä laskuun: The seller is not VAT-registered in Finland.

Jos myynti on arvonlisäverollista, pitää ratkaista, onko kyseessä myynti Euroopan yhteisön sisällä vai myynti yhteisön ulkopuolelle. Jos myynti tapahtuu Euroopan yhteisön sisällä, on kyseessä yhteisömyynti, jossa sovelletaan ns. käännettyä verovelvollisuutta, eli et laskuta arvonlisäveroa. Tässä tapauksessa merkitset laskuun: Reverse charge, no VAT. Lisäksi laskussa pitää näkyä sekä ostajan alv-tunnus että sinun alv- eli y-tunnuksesi kansainvälisessä muodossa (alkuun FI ja lopussa oleva tavuviiva pois).

Jos myynti tapahtuu Euroopan yhteisön ulkopuolelle – esim. USA, Kiina, Venäjä, mutta myös Britannia, Sveitsi ja Norja ­– on kyseessä nollaverokannan mukainen myynti. Merkitse laskuun: Export outside EU, VAT 0 %.

Kausiveroilmoituksessa ilmoitat yhteisömyynnit kohdassa: Palveluiden myynnit muihin EU-maihin ja myynnin yhteisön ulkopuolelle kohdassa: 0-verokannan alainen liikevaihto. Arvonlisäverosta vapautettuja myyntejä et ilmoita lainkaan kausiveroilmoituksella!

Useimmissa tapauksissa suoritukset voi pyytää suomalaiselle pankkitilille. Muista merkitä laskuun pankkitilisi numero kansainvälisessä IBAN-muodossa ja pankin BIC-tunnus.

Palkkion voi pyytää verokortilla, jos asiasta on asiakkaan kanssa sovittu. Kun palkkiota ei laskuta, jää vaihtoehdoiksi kolme eri työn muotoa: palkkatulo, työkorvaus ja tekijänoikeuksien käyttökorvaus. Näille kaikille on vuoden 2021 alusta ollut oma verokorttinsa.

Palkkatuloverokortin käyttö edellyttää työsuhteen muodostumista. Palkkasuhde on työntekijälle kannattava, koska silloin kuuluu työlainsäädännön piiriin ja työnantaja maksaa sivukulut eli sosiaaliturvamaksun, eläkemaksun ja tapaturmavakuutuksen.

Työkorvausta maksetaan tilanteessa, jossa työsuhteen tunnusmerkit eivät täyty. Tällöin sivukulut jäävät itse maksettavaksi. Palkansaajan työssäoloehtoa tai työttömyysturvaakaan ei kerry. Jos työkorvauksen käyttöön päädytään, olisi sen näyttävä myös korvauksen suuruudessa niin, että työntekijän kulut huomioidaan.

Tekijänoikeuskorvaus eli käyttökorvausverokortti tulee käyttöön, kun saat korvauksia kuvituksesi käytöstä, lisensoinnista tai myynnistä.

Yrittäjänä maksettu eläkevakuutus, eli YEL-vakuutus, vaikuttaa eläkkeen suuruuden lisäksi myös moneen muuhun etuuteen, kuten vanhempainpäivärahoihin sekä työttömyysturvaan ja sairaspäivärahoihin.

Yrittäjä on velvollinen maksamaan YEL-vakuutusta, jos työtulo, eli työpanoksen arvo, on vähintään 8 575,45 euroa (v. 2023). Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa maksuprosentit vuosittain. Vuonna 2023 YEL-maksuprosentit ovat:

• • 18–52-vuotiaille 24,10 %

• • 53–62-vuotiaille 25,60 %

• • 63–69-vuotiaille 24,10 %

Lain mukaan vakuutuksen alaista on vain työpanos, ei esimerkiksi kuvien julkaisuoikeuksien myynti. Yrittäjä voi siis ainakin jossain määrin itse arvioida, mikä osa hänen tuloistaan muodostuu työpanoksesta. Tulkinnanvaraisuus mahdollistaa YEL-vakuutuksen määrittämisen pienemmäksi, kuin se totuudessa olisi, ja alivakuuttaminen on tutkimusten mukaan yleistä kuvittajien keskuudessa. YEL-järjestelmä on kokonaisuudistuksen tarpeessa, mutta toistaiseksi se on yrittäjän eläke- ja sosiaaliturva perusta, ja yrittäjyyden riskit on syytä ottaa harkiten.

Jos työllistyy omassa työssään, on lain kannalta yrittäjä riippumatta siitä, onko omaa yritystä vai ei. TE-palvelut selvittää asian kysymällä, onko toiminta pää- vai sivutoimista. Jos TE-toimisto katsoo, että yritystoiminta estää kokoaikaisen työn vastaanottamisen, työttymyysetuutta ei saa. Sivutoiminen voi saada soviteltua työttymyysetuutta. Arvioinnissa vaikuttaa työmäärä, ei työn tuotto. Tappiollinenkin työ voi olla yritystoimintaa.

Jos työn loppuminen on uskottavasti selvitetty, työttömän freen ei enää välttämättä tarvitse lakkauttaa yritystään tai poistaa sitä viranomaisrekistereistä. Työtön saa ylläpitää ammattitaitoaan. Sellaista on esimerkiksi omatoiminen työnsä harjoittelu.

Tarkkaa rajaa määritelmille ei ole, ja päätökset vaihtelevat.

Yrittäjän on monesti vaikea jäädä sairastamaan, kun kukaan muu ei voi ottaa vastuuta tekemättä jäävistä töistä. Sairastumisen tapahtuessa yrittäjän on kuitenkin mahdollista jättäytyä sairaslomalle ja saada sairaspäivärahaa lääkärin määräämän sairausloman ajalta. Sairauspäivärahan suuruus määrittyy yrittäjän eläkevakuutusmaksujen eli YEL:n yhteydessä ilmoitettujen vuositulojen pohjalta. Tämänkin vuoksi ilmoitettujen työtulojen määrä olisi hyvä pitää totuudenmukaisena.

Osatyökykyisen on mahdollista saada myös osasairauspäivärahaa. Osasairauspäivärahan tarkoitus on tukea paluuta työhön ja sen edellytyksenä on, että työmäärä vähentyy 40–60 % työkyvyttömyyttä edeltävästä ajasta

Kela korvaa työterveyshuollon kustannuksia, jos yrittäjällä on YEL- tai MYEL-eläkevakuutus. Mielen hyvinvointi on myös keskeistä. Mielenterveyden hoitopolkuihin voi tutustua täällä ja Mieli ry:n palveluista saa nopeaa apua kriisitilanteissa.

ELY-keskuksen ylläpitämä Yrittäjän talousapu -palvelu tarjoaa maksutonta ja luottamuksellista neuvontaa.

Kuvittajalle maksetaan kuvakirjojen kuvitustyöstä yleensä sekä kertakorvaus että rojalteja. Uusintapainoksista tulee saada uusi, erillinen korvaus.

Selkeä rojaltisopimus antaa rojaltin jokaisesta kirjasta. Prosenttiosuus saattaa nousta, jos myynti ylittää tietyn kappalemääräisen rajan. On myös sopimuksia, joissa kustantamon kulut maksetaan ensin pois, ja rojalteja kertyy vasta esimerkiksi 500 myydyn kirjan jälkeen. Näissä sopimuksissa rojaltiprosentti on huomattavasti suurempi.

Joissain tapauksissa kuvittajalle maksetaan vain kertakorvaus, ei rojalteja. Tällöin kuvitus on yleensä ollut kirjassa pienemmässä roolissa, eikä kuvittajaa katsota yhdeksi kirjan virallisista tekijöistä.

Yleensä tekijöiden saama osuus on 20–26% kirjan arvonlisättömästä jälleenmyyntihinnasta. Kirjailijan ja kuvittajan välillä tämä osuus jaetaan puoliksi.

Sopimuksessa tulee lukea tojeltien raportointiväli, joska useimmiten on yksi vuosi. Raportista käy ilmi kauden aikana myydyt kirjat ja varaston tilanne. Raportissa näkyy tekijän osuus euroina, jonka summan tekijä voi sitten laskuttaa kustantamolta.

Tutustu aiheeseen Kuvittaja-lehden sivuilla: https://kuvittajat.fi/kuvittaja-posts/onko-itsensatyollistajalla-tyoterveyshuoltoa-tai-sairaslomaa

Uusintapainoksista tulee saada uusi, erillinen korvaus.

Olet oikeutettu lainauskorvaukseen jos kuvittamiasi kirjoja lainataan kirjastoista. Korvausta saavien julkaisujen joukko vaihtelee vuosittain lainauksen mukaan.

Kuvantekijöiden lainauskorvaus kohdistuu eniten lainattuihin kirjoihin: korvausta saa noin 50 000 lainatuinta julkaisua. Voit ilmoittautua kuvantekijäksi Kopioston lainauskorvauspalvelussa.

Kirjojen käännösoikeuksista ja niiden myynnistä sovitaan yleensä kustannussopimuksessa. Kustantamo voi haluta hoitaa käännösoikeuksien myynnin itse, mutta hyvin usein tämä on asia, joka jää kuvittajan ja kirjailijan päätettäväksi, sillä kustantamoita lähtökohtaisesti kiinnostaa oma kielialue ja sen myynnit.

Kirjojen mahdollisesta käännösoikeuksien myynnistä ulkomaille maksetaan erillinen korvaus esimerkiksi rojaltimaksuina. Jos kustantamo ei itse hoida käännösoikeuksien myyntiä, mahdollisuuksia voi miettiä asiaan erikoistuneen agentuurin kanssa tai oma-aloitteisesti.

Tutustu Kuvittajat ry:n ja Suomen Kustannusyhdistyksen yhdessä laatimiin hyviin käytäntöihin täällä.

Apurahat ovat tärkeä kuvitustoiminnan rahoittamisen muoto. Ne mahdollistavat monille taiteellisen syventymisen ja ammatillisen uudistumisen kausia. Apurahoja jakavat sekä julkiset että yksityiset tahot työskentelyyn ja työn kuluihin. Kuvittajille räätälöimämme apurahakalenterin löydät täältä.

Kuvittajat ry jakaa apurahoina Kopioston keräämiä tekijänoikeuskorvauksia: kuluapurahoja syksyisin ja projektiapurahoja työskentelyyn keväisin. Lue lisää täällä.

Taiteilija-apurahoja myönnetään yleensä vain luonnollisille henkilöille, ei yrityksille. Jos apuraha on myönnetty taiteilijan toiminimelle tai yritykselle, se pitäisi kirjata tuloksi ja siitä tulisi maksaa verot. Apurahat ovat kokonaan verottomia, jos niiden yhteismäärä on menojen vähentämisen jälkeen korkeintaan 26 269,46 euroa (v. 2024). Apuraha on aina sen verovuoden tuloa, jolloin se on ensi kerran nostettavissa.