Toiminnanjohtajalta: Viisi kuvitusvuotta, viisi huomiota

Toiminnanjohtaja Asta Boman pohtii Kuvittajat ry:n ja kuvitusalan kehityskaarta sekä nykytilannetta.

Valokuva: Ilkka Vuorinen
28.11.2025

Viisi vuotta sitten olin ihmeen rohkea, kun tartuin Kuvittajat ry:n toiminnanjohtajan lyhyeen sijaisuuteen. Kuvitusala veti puoleensa ja onneksi riski kannatti, kuvitusmatka jatkuu. Paljon on tapahtunut, paljon näkemyksiä alasta kertynyt – välitilinpäätöksen hetki!

Ala kasvaa, jäsenmäärä kasvaa, markkina kasvaa

Viidessä vuodessa Kuvittajat ry:n jäsenmäärä on kasvanut yli 65 % – jäseniä on nyt 866. Varsinaisen jäsenyyden kriteereitä on tarkastettu ja hieman tiukennettukin. Ala kasvaa: kuvitus kiinnostaa työnä ja samalla kuvituksia hankitaan yhä enemmän. 

Kuvittaminen on ollut tyypillisesti sivutoimista, mutta alan työllistävyys on parantunut, vaikka kuvittajien määrä on kasvanut. Yli puolet vuositulostaan kuvitustyöstä saavien osuus on kasvanut kuuden vuoden takaisesta 53 %:sta huomattavasti kohti 70 %:n osuutta. Kuvittajat ry:n strategiaankin on kirjattu tavoite, että kuvitus on tuottoisa, kansainvälinen bisnes sitä tavoitteleville. Tätä olemme viiden vuoden aikana edistäneet kovatasoisella laki- ja liiketoimintaneuvonnalla ja lukuisin koulutuksin

Tosi tärkeäksi kehitysaskeleeksi koen myös, että keräämme nykyään vuosittain tietoa siitä miten alalla menee Kuvitusala nyt -raportteihin. Se on ainoa keino pitää yhdistyksen toiminta linjassa markkinan tilanteen kanssa ja tarjota päättäjille sekä muille alan ulkopuolisille tietopohjaisia perusteluja kuvitusalan merkityksestä ja kehittämistarpeista.

Kuvitusala – ihan oikea toimiala rakenteineen

Viisi vuotta sitten jäi mieleeni kuulemani toteamus kuvittamisesta ”infrattomana alana”. Olemmekin määrätietoisesti pyrkineet pönkittämään olemassaolevia rakenteita ja luomaan uusia. Kuvitusala on osa monia eri aloja ja niiden ekosysteemejä: kirjallisuusalaa, designalaa, visuaalisten taiteiden alaa. Kuvitusala on osa luovan talouden aloja, kulttuurialoja, tekijänoikeuspohjaisia aloja, osaamisintensiivisiä aloja, yksinyrittäjävaltaisia aloja. On tärkeää jo termeillä linkittyä olemassaoleviin rakenteisiin.

Samalla kuvitusala on omansa ja erityinen sellaisena, mitä tuomme esiin alan promootiolla: Galleria Kuvitus on kuvitustaiteen laadukas esillenostaja, Kuvittaja-lehti pureutuu alan keskeisiin ilmiöihin ja tekijöihin, ja viestintämme ja tuotantomme esittävät kotimaisen kuvituksen aina korkealaatuisilla tavoilla (esimerkiksi näin kokonaisvaltaisesti!).

Ja sitten vielä se huomio, että kuvitusala on kokoaan suurempi. Oikeastaan käytännössä kaikki toimialat kaikissa maailmankolkissa ovat potentiaalisia asiakkaita ja verkostoja. Se tekee kuvitusalasta hienolla tavalla vaikuttavan, mutta myös toiminnan priorisointi oikein nykyisten ja potentiaalisten toiminta-alueiden suhteen tuntuu välillä haastavalta.

Laajemmat verkostot, leveämmät hartiat

Toiminta-alue on tosiaan laaja. Se tarkoittaa, että infraverkostojenkin täytyy levittyä laajalle. Pieni järjestö ei sitä yksin saa aikaan. Siksi toimimme yhä enemmän yhdessä muiden kanssa kokoavissa järjestöissä, verkostoissa ja yhteistyökuvioissa. Erityisesti vaikuttamistyössä yhteinen ääni kantaa pidemmälle. Olemme artikuloineet omat tavoitteemme selkeästi ja löytäneet niiden edistämiseksi lukuisia yhdessä toimimisen mahdollisuuksia, vuoden sisällä mm. EU:n AI Actin käytännesääntöön vaikuttamiseksi, kuntavaalitavoitteiden osalta, yhdistelmävakuutuksen edistämiseksi, kuvitusten arkistoinnin parantamiseksi ja kulttuurileikkauksia protestoidaksemme.  

Loppustrategiakauden toinen painoarvoaan lisäävä alue on asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa toimiminen – heidän äänensä osana alan keskusteluissa. Näkemyksellisen tiedon ja koulutuksen tarjoaminen on alalle tärkeää. Näin edistetään myös hyvien, reilujen markkinakäytäntöjen juurtumista.

Kansainvälisyyden valtava potentiaali

Toinen loppustrategiakauden painotusaloista on kansainvälisyys. Jo 65 %:lla kuvittajista on kansainvälistä toimintaa, bravo! Kotimarkkina on pieni (ja taantumainen) ja maailmanvalloitus onkin suomalaiselle kuvitusalalle ihan oikea etenemissuunta. Vuosina 2022–2024 toteutimme Next Generation EU -rahoituksella Kuvitusalan kansainvälisen markkinoinnin edistämishankkeen, jolla uudistimme ja kansainvälistimme kuvittajien myynnille tärkeät portfoliosivut – englanniksi finnishillustrators.com. Sivustolle pokkasimme myös Grand one -palkinnon

Viimeistään hanketyössä hahmottui alan kansainvälinen potentiaali – yhdenkin uutiskirjeen pohjalta saimme kontaktointeja niin Britanniasta, Kiinasta kuin Australiastakin. Tuon kirjeen kautta yksi kuvittajista päätyi jopa australialaisen agentuurin listoille. Kansainvälistymisen rakenteiden kehittäminen on tulevien vuosien kiinnostavaa ja palkitsevaa työkenttää. Olemme aloittaneet messuapurahojen jakamisella, messuvalmennuksilla ja residenssitoiminnan laajentamisella sekä englanninkielisen viestinnän, uutiskirjeiden ja journalismin lisäämisellä.

Yhteisöllisyys alan supervoimana 

On ollut tosi innostavaa tehdä töitä Kuvittajat ry:n henkilökunnan, puheenjohtajien ja vaihtuvien hallitusten kanssa. Meille kaikille tämä työ on merkityksellistä ja kunnianhimo alan edistämiseen on korkealla. Työ vie helposti mukanaan, joten siinä on tärkeää myös löytää selkeät suunnat, kirkkaat prioriteetit ja keskittymisen hetkiä. Kuvittajat on lämminhenkisin ja yhteisöllisin ammattikunta, jonka tiedän. Vaikka ala on kilpailtu, se ei näy siinä, miten halutaan edistää yhteisiä asioita, tukea toisia ja alalle tulevia. Jäsenmäärän kasvaessa yhteisökin laajentuu ja monipuolistuu, mutta en usko, että sen lämpöä ja luovuutta mikään ikinä voi himmentää.